Hoidossa huomioitavia asioita

Päihdeongelman hoitaminen

Hoidossa on tärkeää yhteistyösuhteen hyvä laatu. Hyvällä yhteistyöllä saadaan parempia tuloksia ja hoidon keskeyttämiset vähenevät. Työskentelyssä edetään asiakkaan muutosvalmiusasteen mukaisesti. Myös työntekijän aktiivista otetta tarvitaan; häpeän/morkkiksen ym. viivyttäessä asiakkaan omaa yhteydenottoa, työntekijän yhteydenotto voi estää tilanteen ja ongelman pahenemista. Hoidossa kiinnitetään huomio asiakkaan motivaation vahvistamiseen, mutta myös työntekijän on syytä olla motivoitunut omaan tekemiseensä. Asiakkaan luvalla työskennellään hänen verkostonsa kanssa.

Päihderiippuvuuksiin on myös näyttöön perustuvia lääkehoitoja. Lääkityksen tarpeen arvio ja tarvittaessa aloitus tulisi olla osa päihdehäiriöiden hoitoa. Päihteettömyyden ohella hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena voi olla esimerkiksi on elämänhallinnan vahvistaminen. Osana päihdehoidon kokonaisuutta turvataan muiden tarvittavien palvelujen saanti ja rahoitus; asuminen, asumisen tuki, velkaneuvonta, tukiperheet jne. Tai turvataan päihteidenkäytön haittojen vähentäminen. Työntekijän on tarpeen osata tunnistaa yhteistyö- ja verkostotyyppinen asiakas ja varmistaa asiakkaan siirtymisen onnistuminen muiden palvelujen äärelle, tarvittaessa saattaen. Eri alojen ammattilaisten yhteydenotot tulee hoitaa sujuvasti ilman turhaa byrokratiaa.

Päihde- ja huumeriippuvuus (Terveyskirjasto)

Päihteitä käyttävän henkilön somaattinen terveydentila, ravitsemus ja muut elintavat

Päihteitä käyttävän henkilön somaattisiin oireisiin, sairauksiin ja niiden hoitoon on syytä kiinnittää huomiota. Päihteiden käyttäjien ravitsemuksesta huolehtiminen jää usein vähälle huomiolle. Ravitsemuksellisia ongelmia aiheuttavat sekä oma valinta että ruokaan käytettävän rahan puute. Rahat on käytetty alkoholiin tai muihin päihteisiin ja syöminen jää toissijaiseksi. Päihteiden käyttäjillä saattaa olla myös syömishäiriöitä. Osa päihteiden käyttäjistä on selvästi aliravittuja. Ravitsemus kannattaa ottaa puheeksi kysymällä yksinkertaisesti ”oletko syönyt?”

Vajaaravitsemusriskin arviointi (avautuu vain Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle)

Amfetamiinin ja muiden huumeiden käyttäjien hampaat ovat usein heikossa kunnossa ja sen vuoksi syöminen on vaivalloista ja puutteellista. Hammaslääkäri herättää myös pelkoa. Päihdeasiakkaiden hampaiden hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Ravinnon lisäksi ohjauksessa huomioidaan mm. hygienia, mieliala, sosiaaliset suhteet, muut elintavat ja arjen yleinen sujuminen.

Päihteitä käyttävä henkilö sote-asemilla

Vastaanottotoiminnan ammattilaisia on koulutettu mielenterveyden työkalupakki koulutuksella, jossa on mukana myös päihdeosio.
Päihdeasiakkaat tullaan jatkossa hoitamaan entistä enemmän perusvastaanottotoiminnan yhteydessä ja hankalammat/monimutaisemmat päihdeongelmat hoidetaan Sote-asemin Miepä-tiimeissä.

Miten otetaan päihteet puheeksi?

Päihteistä olisi hyvä kysyä jokaisella vastaanottokäynnillä.
Alkuun riittää, että kysyy käyttääkö asiakas alkoholia tai muita päihteitä, jos vastaus on kyllä, on hyvä kysyä kuinka usein ja millaisia määriä.
Tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan asiakasta, eikä johdatella kysymyksellä asiakkaan vastausta.

Mitä tehdä puheeksioton jälkeen, jos riskit ovat koholla?

Laajempi päihdekartoitus --> <-- mini interventio

Laitoskatkot/vieroitukset ovat terveydenhuollon toimintaa, joihin tehdään terveydenhuollon ohjaus. Käytännössä joko terveyskeskuslääkäri tekee lähetteen vieroitusta suorittavalle taholle.

Päihdekuntoutus

Päihdekuntoutuksen avulla potilas voi toipua päihderiippuvuudesta ja selviytyä päihteiden aiheuttamista pidempiaikaisista elämäntilanteen ongelmista. Potilas voi saada kuntoutusta avo- tai laitosmuotoisena. Tarvittaessa ennen päihdekuntoutusta potilaan on käytävä vieroitushoitojaksolla. Päihdekuntoutuksen oikea-aikaisuus tulee arvioida tarkkaan. Ennen avopäihdekuntoutukseen ohjaamista mieti, voiko vastaava palvelu järjestyä oman sosiaali- ja terveysaseman mielenterveys- ja päihdehoidon tiimissä. Voit hakeutua päihdekuntoutukseen oman sosiaali- ja terveysaseman kautta.

Päihdeperheiden hoito Päiväperhossa

Perhetukikeskus Päiväperho on lastensuojeluyksikkö, jonka asiakaskunta muodostuu päihteitä käyttävistä raskaana olevista naisista ja pienten lasten perheistä.
Päiväperhoon on koottu asiaksryhmän osalta tuen ja hoidon erityisosaamista. Päiväperhon toiminta perustuu arjessa vahvasti moniammatilliseen tiimityöhön. Päiväperhon palvelut nivoutuvat kiinteästi yhteen ja perheen tilanteen edistämiseksi työntekijät toimivat tarvittaessa yli ammattinimikerajojen. Palveluita kootaan asiakkaalle tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi, jotta asiakas hyötyisi Päiväperhon työskentelystä parhaiten.

Päiväperhon työskentelyn keskeiset viitekehykset ovat lapsen suojelu, sikiön suojelu, vanhemmuuden tukeminen, päihde- ja riippuvuusongelma, tuen tarpeen arviointi, osallisuuden tukeminen sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Viitekehykset ovat koko yksikön toiminnassa läpileikkaavia ja monia toimintoja toteutetaan yksikön eri palveluissa. Päiväperhon erityisosaaminen keskittyy näiden viitekehysten kokonaisuuteen. Vahvuutena on päihde-, sosiaali- ja terveydenhuollon työmenetelmien soveltaminen käytännössä, asiakkaan tarpeiden mukaisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.

Päiväperhossa on Pirkanmaan hyvinvointialueen asiakkaille suunnattu matalan kynnyksen kohtaamispaikka, kriisiosasto, perhekuntoutusta sekä päihdeperheille suunnattu äitiys- ja lastenneuvola. Päiväperhossa on konsultaatiopuhelin p. 041 7310 395 ja konsultaatiosähköposti tre.paivaperho_konsultaatio@pirha.fi, josta kuka tahansa päihdeperheiden asioissa työskentelevä voi konsultoida Päiväperhon työntekijöitä. Tarvittaessa Päiväperhon työntekijät saapuvat työpariksi alueelle neuvolaan tai muille tarpeellisille käynneille. Päiväperho palvelee koko Pirkanmaan hyvinvointialuetta.

Päiväperhon palveluihin kuuluu Pirkanmaan hyvinvointialueella vuonna 2023 seuraavat palvelut:

Kotiin tehtävä kriisityö
Matalan kynnyksen kohtaamispaikka
Äitiys- ja lastenneuvola
Raskaana olevien ja pienten lasten äitien opioidikorvaushoito
Päihdehoitoa tukevat ja lastensuojelulliset päihdeseulonnat
Osastohoito
- Ympärivuorokautinen lyhytaikainen osastohoito
- päihdeperhekuntoutus
Päihde- ja riippuvuusarvio sekä hoitoonohjaus
Päihteettömyyttä tukeva vertaisryhmätoiminta
Päihde- ja riippuvuuserityinen vanhemmuuden tukityöskentely
Lääkäripalvelut

Perhetukikeskus Päiväperho(Innokylä)

Vauvaperhetiimi - työskentely

Pirkanmaan hyvinvointialueella on tarpeen kehittää hoitoa niille raskaana oleville, joilla on ollut ennen raskautta tai sen aikana päihteiden käyttöä. TAYS:ssa on aikaisemmin toiminut psykiatrian erikoisalan vastuulla vauvaperhetyö, mutta sen toiminta on kaventunut resurssivajeen vuoksi. Myöskään varsinaista HAL-poliklinikkatoimintaa (huumeet, alkoholi, päihteet) ei TAYS:ssa ole. Näistä syistä on suunniteltu laajalla sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöverkostolla vauvaperhetiimi- toimintamalli. Tiimin resurssi perustetaan TAYS:n naistentautien ja gynekologian vastuualueelle.

Vauvaperhetiimin tavoitteena on arvioida päihteitä käyttävän raskaana olevan ja perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja koordinoida jatkohoitoa. Vauvaperhetiimissä ovat koolla äitiyspoliklinikan, riippuvuuspsykiatrian ja Päiväperhon neuvolan edustajat. Aikaisemmin nämä tahot ovat työskennelleet erillään, jolloin työskentelyssä on ollut päällekkäisyyttä ja siihen on tullut turhaa viivettä.

Lisätietoja lähetekriteereistä, läheteohjeista ja Vauvaperhetiimin toiminnasta: Vauvaperhetiimin läheteohjeet

Lähetteen tekijä keskustelee lähetteen tekemisestä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja antaa asiakkaalle suullisen sekä kirjallisen informaation vauvaperhetiimistä. Kun asia on käsitelty vauvaperhetiimissä, tehdään tarvittavat jatkohoitolähetteet ja tarvittaessa ollaan yhteydessä asiakkaaseen. PDF LINKKI?

Päihdetyö opiskeluterveydenhuollossa

Nuorten aikuisten väestökohorttitutkimuksen perusteella päihdehäiriöitä oli elämän aikana ollut yli 14 prosentilla 18–29-vuotiaista, miehillä yli kaksi kertaa enemmän kuin naisilla ja valtaosin alkoholin käyttöhäiriöitä. Nuoruusajan päihdeongelmien merkitys aikuisuuden päihdehäiriöiden kehittymiseen on keskeinen.

Varhainen puuttuminen ja tuki ovat keskeisiä keinoja, joilla voidaan muuttaa opiskelijan päihdekäytön suuntaa kohti päihteettömyyttä. Periaatteena on, että opiskeluterveydenhuollon ammattilaiset eivät anna alaikäisille lupaa alkoholin, tupakan tai muiden päihteiden käyttöön. Päihteitä käyttäviä nuoria ei kuitenkaan syytellä tai heitä ei tarpeettomasti uhkailla ilmoittamisesta huoltajille tai viranomaisille, mikäli nuoren elämäntilanteessa ei ole muuta huolestuttavaa. Päihteiden käytön yhteydessä nuorilta odotetaan vastuunottoa käyttäytymisestään. Mikäli muutosta ongelmia aiheuttavassa päihdekäytössä ei tapahdu, otetaan yhteys huoltajiin ja perustellaan se nuorelle. Päihteiden käyttöä ei siis hyväksytä, vaikka siitä keskustellaan avoimesti ymmärtäen nuorten kokeilunhalu.

Mikäli viitteitä päihteiden ongelmalliseen käyttöön ilmenee, tulee opiskeluterveydenhuollossa puuttua siihen aina ja selvittää seuraavat asiat:

Mitä päihdettä tai päihteitä opiskelija käyttää?
Miten paljon päihteitä opiskelija käyttää?
Mitä haittaa päihteiden käyttö aiheuttaa opiskelijan elämässä?
Mitä voimavaroja opiskelijalla on?
Missä tilanteessa ja miksi opiskelija käyttää päihteitä?

Alaikäisen opiskelijan huolta aiheuttava päihteiden käyttö (päihteiden käyttö vaarantaa terveyden tai turvallisuuden tai esimerkiksi estää opiskelun) edellyttää lastensuojeluilmoituksen tekoa. Samoin tehdään lastensuojeluilmoitus, jos päihdehäiriötä sairastavalla opiskelijalla itsellään on lapsia. Yhteydenotosta huoltajiin neuvotellaan alaikäisen opiskelijan kanssa. Käytännössä lastensuojelu on aina yhteydessä huoltajiin, jos opiskelijasta on tehty lastensuojeluilmoitus päihteiden käytön vuoksi.

THL on laatinut päihdetoimintamallin opiskeluterveydenhuoltoon. Se on kuvattu THL:n oppaassa s. 118 eteenpäin.