Ennaltaehkäisyn keinot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveyden edistäminen on kaikkien aikuisten yhteinen asia. Tienviittoja lasten ja nuorten terveyden edistämiseen (Sitra) tarjoaa kahdeksan tienviittaa ohjeeksi käytännönläheiselle reitille kohti parempaa terveyttä.

Koti

Tavoitteena on tukea koko perheen terveyttä edistäviä elintapoja, päähuomio on arjen valinnoissa. 

Vanhempien malli on tärkeä (esimerkiksi kasvisten syöminen tai asiointimatkojen kävely autolla ajon sijasta). Vanhemmat myös hankkivat kotiin ja tarjoavat pääasiassa terveyttä edistävää ruokaa, huolehtivat säännöllisistä aterioista ja ohjaavat lapsia monipuoliseen syömiseen. Vanhemmat kannustavat lapsia arkiliikuntaan kuten kävelyyn, pyöräilyyn, portaiden nousuun ja leikkiin sekä ohjaavat lapsia liikuntaharrastusten pariin. Yhdessä syöminen, yhteinen tekeminen ja yhdessä liikkuminen ehkäisevät myös lasten ylipainoa. Kodissa sovitaan yhteisesti ruutuajan määrästä ja nukkumaanmenoajoista.

Kuntien hyvinvointityö sisältää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen moniammatillisena ja poikkihallinnollisena yhteistyönä. Tämä ohjaa kuntien suunnittelua ja palvelukeskusten toimintaa kunnissa.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa ohjataan lapsia terveyttä edistäviin ruokavalintoihin ja opetetaan ruokakulttuuria.

Syödään yhdessä- lapsiperheiden ravitsemussuositus 

Terveyttä ja iloa ruoasta - varhaiskasvatuksen ruokailusuositus  

Sapere-menetelmä (Peda.net)

• Tehdään ruoka- ja ravitsemuskasvatus näkyväksi varhaiskasvatussuunnitelmissa.    
• Tarjotaan lapsille varhaiskasvatuksen arjessa mahdollisuuksia tutustua ruokiin kaikin aistein ja tutustutetaan lapsia ruuan alkuperään (kasvupaikka, kotieläimet, jalostus, kauppa).
• Järjestetään ruokailutilanteet lapsen oppimista tukeviksi. Aikuiset ruokailevat lasten kanssa. Lapsi saa itse annostella ruokansa. Malliannosta voidaan käyttää ohjauksen apuna.
• Päiväkoteja kannustetaan makeisten ja sokerin käytön vähentämiseen esim. erilaisia merkkipäivämuistamisia kehittäen.
• Idea- ja tietopankki  (Neuvokas perhe) sekä verkkokurssi varhaiskasvatuksessa tehtävään ruokakasvatukseen 

Kannustetaan ja totutetaan lasta arkiliikuntaan

• Liikunta on näkyvä osa varhaiskasvatuksen arkea. Kannustetaan perheitä arkiliikuntaan esimerkiksi terveysliikunta-teeman kautta.
• Varhaiskasvatuksella on oma liikuntasuunnitelma. 
• Harjoitellaan motorisia taitoja ja annetaan onnistumisen kokemuksia.
• Tehdään lasten arkiympäristöstä liikuntaa kannustavia ja huolehditaan lasten mahdollisuudesta käyttää liikuntaan aktivoivia välineitä.

Lisätään päiväkotien henkilökunnan ja perhepäivähoitajien tietoisuutta ruoka- ja ravitsemuskasvatuksesta sekä liikunnasta. Tietoa kasvatuksen ja opetuksen ammattilaisille (Neuvokas perhe). 

Myös rentoutumistaitojen harjoituksella ja vanhempien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on merkittävä rooli. 

Koulu

Koulussa ohjataan lapsia terveyttä edistäviin ruokavalintoihin ja opetetaan ruokakulttuuria. Kouluruokailusuositus 

• Ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen osuutta painotetaan opetuksessa, esim. ympäristö- ja luonnontieteiden, historian, kotitalouden ja terveystiedon tunneilla. Korostetaan aamupalan ja kouluruuan merkitystä.
• Perustetaan kouluille ruokailutoimikuntia kehittämään kouluruokailua yhdessä koulun henkilöstön, vanhempien ja oppilaiden kanssa. Koulujen ruokailutoimikunnat ovat osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa.
• Täysipainoinen, maukas ja houkutteleva kouluruoka tarjotaan sopivaan aikaan. Ruokailulle ja seurustelulle on varattu riittävästi aikaa ja ympäristö on viihtyisä ja mahdollisimman meluton. Kouluissa voidaan toteuttaa esim. hiljaisia ruokailuja.
• Kaikkien aikuisten rooli ruokailun ohjaamisessa on tärkeä. Ruokalassa on esillä malliannos päivän ateriasta.
• Opettajat osallistuvat ruokailuun yhdessä oppilaiden kanssa.
• Janojuomaksi on saatavilla vettä ja pitkinä koulupäivinä tarjotaan välipala.
• Kouluja kannustetaan sokerin vähentämiseen ja terveellisiin valintoihin (retket, välipalat, juhlat).
• Makeis- ja virvoitusjuoma-automaattien tilalla on muita automaatteja, joista saa hedelmiä, sämpylöitä, täysmehua yms. 
• Kannustetaan kouluja terveysteemapäivien järjestämiseen.

Koulupäivään liikuntaa

• Kannustetaan lapsia liikkumaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. 
• Liikuntahetkiä sisältyy jokaiseen koulupäivään. Lapsen päivittäisestä liikunnasta koostuu merkittävä osa välituntiliikunnasta erityisesti, jos koulumatka kuljetaan autolla. Lukujärjestyksessä tulisi olla liikkumista mahdollistavia pidempiä taukoja.
• Kouluilla toteutetaan pitkiä liikuntavälitunteja.
• Kouluilla on käytössä toiminnallisia opetusmenetelmiä, jotka aktivoivat oppilaiden liikkumista.
• Kouluvuoden aikana on teemapäiviä ja liikuntapäiviä. 
• Opettajan rooli on keskeinen aktivoimaan kaikki lapset liikkumaan liikuntatunneilla. Aikuinen osaa tehdä joukkuevalinnat ilman syrjintää. Jos lapsen motoriset taidot eivät ole ikätasoiset, lapsella on liikkumista haittaava fyysinen vamma tai lapsen lihavuus vaikea-asteista, tarvitaan yhteistyötä terveydenhoitajan ja fysioterapeutin kanssa.

Esimerkkinä Ylöjärven kaupungin terveysliikuntasuunnitelma, jossa esitetään toimenpiteet koululiikunnan lisäämiseksi. 

Liikkuva koulu 

Seurataan aktiivisesti kouluterveyskyselyn tuloksia. Otetaan hyvinvointioppiminen (Neuvokas perhe) kiinteäksi osaksi opetussuunnitelmia. 

Harrastustoiminta

Harrastustoiminnassa voidaan vaikuttaa lapsen ravitsemukseen ja muihin elintapoihin.

• Järjestetään eri toimijoiden yhteistyönä koulun jälkeistä iltapäiväohjelmaa, joka lisää lasten liikkumista ja muuta aktiivista toimintaa.
• Kysytään nuorilta itseltään toiveita toiminnasta ja osallistumishalukkuutta harrastusryhmiin. Järjestetään mahdollisimman monelle sopivaa matalan kynnyksen toimintaa.  
• Koulun kautta voidaan jakaa koteihin tietopaketti asuinalueen harrastusmahdollisuuksista.
• Kuntien internetsivuille kootaan harrastusvalikko. 

Urheiluseurojen toiminta

• Urheiluseurojen toiminnassa on oleellista, että kaikki saavat osallistua. Ohjaajien vastuulla on lasten tasa-arvoinen kohtelu. 
• Pelimatkoilla, leireillä ja tapahtumissa on aikuisten esimerkki tärkeää: suositaan ja ohjataan lapsia valitsemaan terveellisiä vaihtoehtoja (makeis- ja makkaramyynnin sijaan esim. täytettyjä täysjyväleipiä ja sämpylöitä, hedelmiä, vähäsokerisia mehuja, salaatteja tai kasvispitoisia wokkiruokia yms.).

Kannustetaan hyötyliikuntaan (liikkumaan huomaamatta): vaihtoehtoja autolla kuljettamiseen, pyöräilyä mopoilun sijaan jne. 

Tuetaan lapsen ja nuoren raittiutta ja tupakoimattomuutta.

Elinympäristö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on osa yhdyskuntarakenteen kehittämistä eli maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelua. 

• Turvalliset ja viihtyisät asuin- ja elinympäristöt.
• Kävelyn ja pyöräilyn lisääminen. Esimerkkinä ”Oikeus liikkua omin voimin. Kangasalan kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma.”  
• Uudet asuinalueet ja palveluverkko sujuvasti ja turvallisesti saavutettavissa kävellen ja pyörällä. 
• Turvalliset koulutiet
  • Koulukuljetuksia toteutetaan liikkumiseen aktivoivalla tavalla. Tavoitteena on saada lapset kävelemään tai pyöräilemään enemmän. Lapset kävelevät tai pyöräilevät osan matkasta kokoontumispaikoille, joista koulukuljetukset lähtevät. Koulukuljetusten ”jättöpaikat” sijoitetaan turvallisen kävelymatkan päähän kouluista.
  • Vinkit turvallisista koulumatkan reittivalinnoista esitellään vanhempainilloissa ja laitetaan koulun nettisivulle ja ilmoitustaululle (turvallinen koulutie opaskartta).
  • Koko kouluyhteisö kannustaa koulumatkaliikuntaan ja vanhemmat lapset opastavat nuorempia turvallisille reiteille tai kulkevat yhtä matkaa.
• Monipuoliset liikuntamahdollisuudet
  • Kunnassa luodaan hyvät puitteet liikuntaan aktivoivalle   harrastustoiminnalle.
  • Paikallisia liikkumismahdollisuuksia tarjoavat asuinalueiden leikkipuistot, lähiliikuntapaikat ja luontaista liikkumista tukevat reitistöt. Näiden tulee olla liikuntaan houkuttelevia, viihtyisiä ja helposti kuljettavia sekä liikkumista sujuvoittavia.
• Koulujen ja päiväkotien piha-alueiden ja lähiympäristön suunnittelu
  • Pihat suunnitellaan toiminnallisiksi ja liikkumista tukeviksi, riittävästi tilaa liikkua. 
  • Pihoja hyödynnetään myös vapaa-ajan lähiliikuntapaikkoina kaikenikäisille kuntalaisille.

Suositus arkiliikuntaa tukevan maankäytön suunnittelusta (Liikuntakaavoitus)

Liikunta ja elinympäristö 

Monikulttuurisuuden tuomat haasteet 

Suomeen muuttaneiden perheiden ruokakulttuuri, perhesuhteet ja toimintatavat ovat erilaisia. Vanhempien vastuunjako saattaa vaihdella myös kansallisuuteen liittyvien tapojen, kulttuurin ja uskonnon perusteella. Osassa perheitä äidit ovat kotona ja suomen kielen opiskelu saattaa jäädä kokonaan. Perheitä tuetaan suomen kielen opiskeluun ja erityisesti äitejä voidaan kannustaa osallistumaan äiti-lapsi-ryhmiin tai naisten keskusteluryhmiin. Niitä järjestävät esim. erilaiset järjestöt ja seurakunnat. Yhteistyötä maahanmuuttoviranomaisten ja tulkkipalvelujen kanssa tehdään tarpeen mukaan. Osa perheistä saattaa tarvita ohjaukseen liittyvää kirjallista materiaalia äidinkielellään. Tällöin tarvitaan myös tulkkipalveluiden käännösapua. Käytetään ajantasaista ja mahdollisuuksien mukaan perheiden äidinkielellä olevaa materiaalia työssä ulkomaalaistaustaisten kanssa. 

Monikulttuurisen perheen kohtaaminen (Neuvokas perhe)