Hormonihoito

Käypä hoito -suositus

Eturauhassyöpä on yleensä riippuvainen mieshormonivaikutuksesta. Kun tämä eliminoidaan, syöpäkudosta alkaa kuolla ja mennä nukkuvaan tilaan, joka voi jatkua montakin vuotta. Hormonihoito ei kuitenkaan paranna syöpää kokonaan. Tavallisimmin hormonihoitona käytetään kastraatiota, joka toteutetaan 1–6 kuukauden välein annettavina pistoksina tai päivittäin otettavina tabletteina. Vaihtoehtona on myös kivesten hormonia tuottavan osan kirurginen poisto.

Kastraatiohoidon haittavaikutuksena saattaa esiintyä hikoilutaipumusta, kuumia aaltoja, masennusta ja sukupuolitoimintojen häiriöitä. Pitkäaikaisessa käytössä saattaa esiintyä luukatoa ja lihasvoiman heikkenemistä. Näitä muutoksia voi hidastaa lisäämällä fyysistä aktiviteettia.

Hormonihoitoa käytetään ensisijaisena vaihtoehtona, kun kyseessä on levinnyt eturauhassyöpä tai PSA-arvon suurentuminen, joka on tapahtunut paikallisen syövän radikaalihoidon jälkeen eikä muu hoito tule kyseeseen. Hormonihoitoa käytetään myös sädehoidon liitännäishoitona parantamaan sen tehoa, jolloin hormonihoidon käytön pituus riippuu todetun eturauhassyövän aggressiivisuusasteesta.

Kastraation vaihtoehtona voidaan käyttää antiandrogeenitabletteja, jotka estävät mieshormonin vaikutusta syöpäkudoksessa. Mikäli syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, antiandrogeenit eivät ole yhtä tehokkaita kuin kastraatio. Niiden etuna kastraatioon verrattuna on elämänlaadun, luuntiheyden ja seksuaalitoimintojen säilyminen paremmin. Haittavaikutuksina ilmenee rintarauhasten kasvua ja nisien arkuutta, joita estetään ennen hoidon aloitusta annettavalla rintarauhasten yhden hoitokerran sädehoidolla.

Kastraatiohoidolla estetty syöpäsolun sisäinen androgeenisignalointireitti yleensä aktivoituu uudelleen jossakin vaiheessa, jolloin sairaus alkaa jälleen edetä. Viime vuosina on tullut käyttöön uusia suun kautta otettavia lääkkeitä, jotka estävät uudelleen aktivoitunutta androgeenisignalointireittiä. Tällöin sairaus saadaan uudelleen hallintaan.