Pitkälle edenneen sairauden tunnistaminen ja palliatiivisen hoitolinjan harkinta

Ohje on tarkoitettu ensisijaisesti sairaalan ja vastaanottopalveluiden henkilökunnalle. Sen tarkoitus on helpottaa tunnistamaan potilaat, jotka todennäköisesti hyötyvät elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelmasta ja usein myös palliatiivisen hoidon linjauksesta.

Yleiset merkit heikentyneestä terveydentilasta taustasairaudesta riippumatta, jolloin on hyvä keskustella ennakoivasta hoitosuunnitelmasta ja harkita palliatiivista hoitolinjausta:

• Toistuvat suunnittelemattomat sairaalajaksot (2-3x/vuosi tai enemmän)
• Heikko toimintakyky (esim. yli puolet päivästä levossa), kuntoutuminen akuuteista sairauksista heikkoa
• Riippuvainen toisten avusta lisääntyvässä määrin
• Jatkuva oireilu taustasairauksien optimaalisesta hoidosta huolimatta
• Potilas toivoo palliatiivista hoitoa tai haluaa keskittyä hyvään elämänlaatuun
• Clinical Frailty Scale (CFS) ≥ 6. Lähes kaikki ympärivuorokautisessa hoivassa asuvat ikäihmiset ovat tätä hauraampia, joten heillä palliatiivinen hoitolinja on yleensä ajankohtainen

Sairauskohtaisia merkkejä elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman ja palliatiivisen hoitolinjan tarpeesta:

1. Syöpä:

• Toimintakyvyn heikkeneminen syövän etenemisen takia
• (Laajalle) levinnyt syöpätauti, eikä mahdollisuutta parantavaan tai jarruttavaan hoitoon
• Palliatiivinen hoitolinja asetettu hoitavan tahon toimesta

2. Sydän- ja verisuonitaudit:

• Sydämen vajaatoiminta tai vaikea sepelvaltimotauti (ei korjattavissa toimenpiteillä)
  • Vaikeat oireet (NYHAIII-IV): hengenahdistus/rintakipua levossa tai vähäisessä rasituksessa optimaalisesta lääkehoidosta huolimatta
  • Perussairaudesta johtuvat sairaalajaksot (≥ 2/6 kk)
• Vaikea ASO-tauti: ei voida operoida (kirurgin linjaus tai potilas kieltäytyy operaatioista/toimenpiteistä

3. Keuhkosairaudet:

• Vaikea keuhkosairaus (esim. COPD/keuhkofibroosi)
  • hengenahdistus levossa tai minimaalisessa ponnistuksessa optimaalista lääkehoidosta huolimatta
  • toistuvat pahenemisvaiheet (≥ 3 osastojaksoa/vuosi)
  • jatkuva happihoito
  • krooninen hengitysvajaus, vaikea hyperkapnia noninvasiivisesta ventilaatiosta huolimatta/noninvasiivisen hengitys tuen tarve myös päiväsaikaan (> 10 h/vrk)
  • Muut vaikeat sairaudet (esim. sydämen vajaatoiminta)

4. Munuaisten vajaatoiminta:

• munuaisten vajaatoiminta komplisoi muita parantumattomia sairauksia tai niiden hoitoa
• potilaan runsas oireisuus/sairaalahoidon tarve
• potilas ei sovellu tai halua dialyysiin tai munuaisen siirtoon
• päätös dialyysin lopettamisesta

5. Maksasairaus:

• Maksakirroosi, johon liittyy yksi tai useampi komplikaatio eikä maksansiirto ole mahdollista
  • toistuva askites
  • hepaattinen enkefalopatia
  • hepatorenaalinen syndrooma
  • bakterielli peritoniitti
  • toistuvat varix-vuodot

6. Pitkälle edennyt muistisairaus:

Tavoitteena on hoitaa mahdollisimman pitkälle kotihoidon/kotisairaalan avulla kotona/asumispalveluyksikössä

Palliatiivisen hoidon linjauksen pohtiminen ja ennakoivan hoitosuunnitelman laatiminen on paikallaan viimeistään, kun taudinkuva etenee:

• lisääntynyt avuntarve (pukeminen, käveleminen, syöminen)
• syöminen ja juominen heikentynyt, vaikeus niellä
• virtsan ja ulosteen pidätyskyvyn heikentyminen
• kommunikaation väheneminen
• toistuvat kaatumiset
• toistuvat infektiot

7. Neurologiset sairaudet:

• Fyysisen ja/tai kognitiivisen terveydentilan lasku optimaalisesta hoidosta huolimatta (esim. Parkinsonin tauti)
• Puheentuoton vaikeus mikä lisääntyvästi haittaa kommunikaatiota ja/tai lisääntyvä vaikeus niellä
• Toistuvat aspiraatiopneumoniat
• Pysyvä halvaantuminen aivotapahtuman jälkeen, johon liittyy merkittävä toiminnan heikentyminen ja pysyvä vammautuminen.
  • Nämä potilaat yleensä siirtyvät tehostettuun palveluasumiseen, jolloin hoito toteutuu asumisyksikössä kotisairaalaa konsultoiden.

Elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman ja palliatiivisen hoidon tarpeen arvioimisessa voi käyttää myös ns. SPICT-työkalua (Supportive and Palliative Care Indicators Tool)