Lisäsairauksien ehkäisy

Lisäsairauksien ehkäisy on tärkeää

Tyypin 2 diabetekseen liittyviä lisäsairauksia voidaan ehkäistä ja niiden kehittymistä hidastaa diabeteksen hyvällä kokonaisvaltaisella hoidolla. Lääkkeetön hoito on kaiken perusta: terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, painonhallinta ja tupakoimattomuus. Verensokerin lisäksi huolehditaan, että veren rasva-arvot ja verenpaineet ovat tavoitetasolla sekä huomioidaan psykososiaalisten riskitekijöiden hoito. Lisäsairaudet on tärkeää löytää ajoissa, tämä toteutuu parhaiten säännöllisten määräaikaistarkastusten avulla.  

Munuaiset

Diabeteksen munuaistaudin merkkejä ovat pienentynyt glomerulussuodos (GFR; glomerular filtration rate) ja lisääntynyt albuminuria. Tyypin 2 diabeteksessa albuminuriaa ja GFR:ää tulee seuloa heti taudin toteamisen jälkeen. Seulontamenetelminä käytetään kertavirtsanäytteen albumiini- ja kreatiniinipitoisuuden suhdetta (U-AlbKre) ja laskennallisen GFR:n (eGFR; estimated GFR) määritystä. Kun munuaistauti on todettu, seurataan munuaisten toimintaa ja vastetta annetulle hoidolle määrittämällä eGFR ja U-AlbKre tarpeen mukaan, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Diabeteksen munuaistaudin ehkäisyssä ja hoidossa tärkeitä ovat kohonneen verenpaineen hoito, hyvä glukoositasapaino ja tupakoimattomuus. ACE:n estäjät ja angiotensiinireseptorin antagonistit ovat ensisijaisia lääkkeitä diabeteksen munuaistaudin ehkäisyssä ja hoidossa. SGLT2:n estäjien munuaissuojavaikutus on osoitettu tyypin 2 diabeetikoilla. 

Diabeteksen munuaistauti Käypähoito

Silmänpohjat

Diabetes voi aiheuttaa silmänpohjaan muutoksia eli ns. diabeettisen retinopatian. Se on tärkein ehkäistävissä oleva näkövammaisuuden syy työikäisillä. Tyypin 2 diabeteksessa retinopatiaa voi esiintyä jo diagnoosivaiheessa. Perustaudin hyvä hoito estää retinopatian ilmaantumista ja etenemistä. Tavoitteina ovat hyvä glukoositasapaino, iän ja muiden elinmuutosten kannalta sopiva verenpaine, hyperlipidemian hoitaminen ja anemian välttäminen. Kaikkien diabetesta sairastavien silmänpohjat tulee tutkia säännöllisesti. Retinopatian oikea-aikainen hyvä hoito vähentää merkittävästi näön heikkenemisen vaaraa. 

Diabeettinen retinopatia Käypä hoito

Neuropatia

Diabeettinen neuropatia (hermostomuutokset) voi olla tyypin 2 diabeteksen tai heikentyneen glukoosinsiedon ensimmäinen oire.  Yleisimmät diabetekseen liittyvät neuropatiat ovat perifeerinen neuropatia ja autonominen neuropatia. Perifeerisen neuropatian seurauksena kehittynyt suojatunnon puutos on diabeettisen jalkahaavan tärkein riskitekijä. Neuropatian syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta veren suuri glukoosipitoisuus on taudin tärkein riskitekijä. Varhainen tunnistaminen ja mahdollinen neuropatian kehittymisen ehkäisy on tärkeää. Optimaalinen glukoositasapaino on neuropatian ehkäisyn ja hoidon perusta, sillä minkään lääkkeen ei ole osoitettu hidastavan neuropatian kehittymistä tai parantavan jo syntynyttä hermovauriota. Sydän- ja verisuonisairauksien kaikkien riskitekijöiden hoito osaltaan ehkäisee neuropatiaa. Huonon sokeritasapainon nopeaan korjaantumiseen voi liittyä akuutti, kivulias neuropatia (vatsa- ja raajaoireet), joka voi lievittyä muutamassa kuukaudessa. 

Neuropatia Käypä hoito

Sydän- ja verisuonitaudit

Valtimosairauksien eli sepelvaltimotaudin, aivovaltimotaudin ja alaraajojen valtimotaudin riski sekä sydämen vajaatoiminnan ja eteisvärinän riski ovat suurentuneet diabeteksessa. Korkean valtimotautiriskin takia diabeteksen hyvään hoitoon kuuluu verensokerin hoidon ohella tupakoimattomuus, sydänterveellinen ruokavalio ja liikunta sekä tarvittaessa kohonneen kolesterolin ja verenpaineen lääkehoito. Valtimotaudin riskitekijät kartoitetaan aina diabeteksen toteamisvaiheessa ja vuosikäynnin yhteydessä. Hyvän diabeteksen hoidon ja tehokkaan valtimotaudin vaaratekijöiden hoidon myötä sairastuvuus ja kuolleisuus valtimosairauksiin on vähentynyt diabetesta sairastavilla kuten muillakin.

Sydän- ja verisuonitaudit Käypä hoito

Krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä Käypä hoito

Sepelvaltimotautikohtaus Käypä hoito

Aivoinfarkti ja TIA Käypä hoito

Alaraajojen tukkiva valtimotauti Käypä hoito

Maksafibroosi

Koska tärkeä MASLD:n eli aineenvaihduntaan liittyvän maksasairauden ja siihen liittyvän maksafibroosin riskiä lisäävä sairaus on tyypin 2 diabetes, Euroopan maksa-, diabetes- ja lihavuustutkimusyhdistykset ovat yhteisesti julkaisseet kesäkuussa 2024 suosituksen, että MALSD:ia tulee etsiä 1) tyypin 2 diabetesta sairastavilta 2) keskivartalolihavilta, joilla ≥1 muu metabolinen riskitekijä ja 3) jos maksan toimintakokeet ovat poikkeavat, tutkimalla FIB-4-indeksi. Suomalainen MASLD:n Käypä hoito -suositus tarkentaa tutkimusohjetta päivittyessään. 

Jalkojen terveys

Diabetes altistaa jalkojen virheasennoille, infektioille ja haavoille. Jalkaongelmien tärkeimmät syyt ovat neuropatia 1ja iskemia 2yhdessä ulkoisen vaurion kanssa. Seuranta ja varhainen hoito estävät komplikaatioita ja amputaatioita. Pienetkin ihovauriot on hoidettava viipymättä. Kevennyskipsi, hoitokenkä tms. kevennyshoito auttaa kroonisissa haavoissa. Kriittinen iskemia 2 tunnistetaan ja hoidetaan välittömästi verisuonikirurgialla. Punoittavaa, kuumoittavaa ja turvonnutta jalkaa on diabetesta sairastavalla pidettävä Charcot’n jalkana, kunnes toisin osoitetaan. Kokonaisvaltainen vaaratekijöiden hoito on tärkeää myös hoidettaessa diabeettisia jalkaongelmia.

Jalkojen riskiluokka kirjataan jokaisen diabetesta sairastavan potilaskertomukseen. Riskiluokissa 0-1 jalkojen omahoito ohjataan perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa potilas käy jalkojenhoidossa omakustanteisesti.  

Mikäli yksikössä ei ole järjestetty omaa jalkojenhoidon palvelua, voidaan tietyillä ehdoilla myöntää potilaille palveluseteli. 

Riskiluokissa 2-3 voidaan potilaalle kirjoittaa palveluseteli jalkojenhoitajalle liikkumista ja toimintakykyä haittaavien ihomuutosten hoitoon, tai mikäli potilaalla on näkövamman vuoksi jalkojen haavariski ja omahoidon vaikeus.  

Jalkaterapian palveluseteli voidaan myöntää diabetesta sairastavalle, jonka jalkojen riskiluokka on 2 tai 3, jos hänellä on 

• sisään kasvanut kynsi, joka aiheuttaa haavariskin  
• iho-ongelma, jossa verenpurkautumaa ja/tai kudosnestettä 
• jatkuvana ongelmana varvasvälien hautumat ja/tai ihorikot 
• liikkumista ja toimintakykyä haittaavien ihomuutosten (esim. kovettuma, känsä, halkeama, syylä) hoito 
• apuvälinetarpeen arvio esim. tukipohjalliset, silikoniortoosi 

Jalkaterapian ja jalkojenhoidon palvelusetelien sääntökirja Pirkanmaan hyvinvointialue

Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito

Diabetes ja jalat Terveyskylä

Suun terveys 

Korkea verensokeri altistaa suun alueen tulehduksille: kariekselle, ientulehdukselle ja parodontiitille sekä limakalvon sienitulehduksille. Tulehdukset taas voivat heikentää sokeritasapainoa. Suun infektiosairauksilla on lisäksi yhteys yleissairauksiin, kuten valtimosairauksiin. Suun bakteeripesäkkeestä voi lähteä liikkeelle myös esimerkiksi sydänläpän tai nivelproteesin infektio. Säännöllinen hampaiden harjaaminen ja hammasvälien puhdistaminen on suun terveyden perusta. Tupakointi ja nuuskan käyttö altistavat suun kiinnityskudoksen tulehduksille ja suun alueen kasvaimille. Diabetesta sairastavan on erityisen tärkeää huolehtia säännöllisistä hammaslääkärin tarkastuksista. 

Diabetes ja suu Käypä hoito

Diabetes ja suun terveys Terveystalo