Ravitsemusohjaus

Terveyttä ylläpitävä ja aineenvaihdunnan häiriöitä korjaava ruokavalio on oleellinen osa diabeteksen ehkäisyä ja hoitoa. Tasapainoiset ruokatottumukset sekä joustava, yksilölliset mieltymykset ja ruoan nautittavuus huomioon ottava ruokavalion toteutus auttavat hyvän hoitotasapainon ja hyvän elämänlaadun saavuttamisessa ja ylläpitämisessä. Nykyisessä ruokaympäristössä tämä ei ole aina helppoa. Siksi useimmat diabetesta sairastavat henkilöt hyötyvät siitä, että ruokavalioasioihin paneudutaan kunnolla sekä taudin alkuvaiheessa, että aika ajoin myös myöhemmin.

Kaikkien tyypin 2 diabetesta sairastavien ja diabetekseen tai lisäsairauksiin sairastumisen riskiryhmiin kuuluvien tulee saada riittävästi asiantuntevaa ravitsemusohjausta. Ravitsemusohjauksen tavoitteena on lisätä diabetesta sairastavan tai riskiryhmään kuuluvan henkilön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia niin, että hän kokee hallitsevansa ruoanvalinnan ja syömisen eri elämäntilanteissa sekä muuttuvassa ympäristössä ja pystyy arvioimaan monenkirjavaa ravitsemusviestintää. Arjen valmiuksien lisäksi itsepystyvyyden vahvistaminen on olennaisen tärkeää. 

Ravitsemushoitoa ja -ohjausta kehittää ja koordinoi moniammatillinen hoitotiimi. Se sopii hoitopaikassa ravitsemusohjauksen ja -hoidon käytännöistä sekä suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa diabeteksen ehkäisyä väestötasolla.

Ruokavalion ja ravitsemushoidon perustiedot voidaan antaa yksilö- tai ryhmäohjauksena sekä hyödyntäen digitaalisia palveluja. Yksilökäynneillä tehdään suunnitelma ravitsemusohjauksesta yhdessä diabetesta sairastavan henkilön kanssa ja kirjataan suunnitelma terveyskertomukseen ja/tai terveys- ja hoitosuunnitelmaksi. Alkuohjauksen antaa hoitaja ryhmäohjauksena tai yksilökäynneillä. Ensitietoryhmätoimintaa ja pienryhmissä annettavaa ohjausta voidaan soveltaa niin tyypin 2 diabetesta sairastavien kuin diabetesriskiryhmiin kuuluvien ohjauksessa. Ruokavalio-ohjausta voidaan toteuttaa myös painonhallintaryhmäohjelman yhteydessä.  

Seurantakäynneillä ruokavalio-ohjaus nivoutuu muuhun hoidonohjaukseen ja se kirjataan potilastietojärjestelmiin muun hoidon tavoin. Kirjaukset ovat erityisen tärkeitä senkin vuoksi, että potilas saattaa saada muihinkin kuin ruokavaliota koskeviin elintapamuutoksiin kannustavaa ohjausta monilta eri ammattilaisilta. 

Ravitsemusterapeutin antama ohjaus  

Ravitsemusterapeutin ohjausta tarvitaan, jos diabetesta sairastavalla tai diabeteksen riskiryhmään kuuluvalla henkilöllä on muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia, diabeteksen liitännäissairauksia tai esimerkiksi eettisistä syistä johtuvia rajoituksia ruoan valinnassa. Näissä tilanteissa tarvitaan räätälöityä ravitsemushoidon suunnittelua, jossa sovitetaan yhteen erilaiset ravitsemushoidolliset tarpeet, arvioidaan ravinnonsaannin riittävyys sekä suunnitellaan ja ohjataan sopivat ruokavalinnat käytännön tasolla.

Ravitsemusohjauksen lähtökohtana ovat diabetesta sairastavan henkilön omat ruokatottumukset. Tätä varten ohjattavaa pyydetään täyttämään ruokavaliokysely ja/tai kolmen päivän ruokapäiväkirja ennen vastaanottoa. 

Ohjaus- ja seurantakäyntejä tarvitaan yleensä 2–3. Tätä useampia seurantakäyntejä voivat tarvita erityisesti ne henkilöt, joilla on ruokavaliossa paljon perusruoka-aineiden käytön rajoituksia tai joiden hoito edellyttää useita elintapamuutoksia. Ravitsemusterapeutti arvioi yhdessä asiakkaan/potilaan kanssa seurantakäyntien tarpeen.  

Ravitsemusterapeutin antamaa ruokavalio-ohjausta kannattaa harkita erityisesti diabetesta sairastavalle aikuiselle henkilölle, jolla on:

•    pitkäaikainen huono hoitotasapaino
•    lisäsairauksia (retinopatia, munuaistauti, jalkaongelmat, gastropareesi)
•    krooninen haava
•    sairastettu sydän- tai verisuonitapahtuma, esim. aivoverenkiertohäiriö tai sydäninfarkti
•    muita ruokavaliohoitoa vaativia sairauksia esim. keliakia
•    diabetesta sairastavan tai hänen lähipiirinsä kokema ravitsemusohjauksen tarve 
•    rajoittunut ruoka-aineiden käyttö, häiriintynyt suhde syömiseen 
•    syömishäiriö (bulimia, ahmintahäiriö)
•    mielenterveysongelma, jolla on merkittävää vaikutusta syömiskäyttäytymiseen, ruoanvalintaan tms.
•    lihavuusleikkaus
•    tulehdukselliseen suolistosairauteen, leikkaukseen tai syöpähoitoihin liittyen ravitsemusongelmia ja/tai vajaaravitsemus tai vajaaravitsemuksen riski 
•    neurologiseen sairauteen liittyen ravitsemusongelmia ja/tai vajaaravitsemus tai vajaaravitsemuksen riski 
•    letkuravitsemus tai parenteraalinen ravitsemus
•    haiman vajaatoiminta, haimasyöpä
•    vajaaravitsemus tai sen riski (NRS-2002 pisteet 4–7, lyhyt versio MNA-pisteet 0–11)

Ravitsemusterapiayksikkö Pirkanmaan hyvinvointialue