Ravitsemushoito erityistilanteissa
Ravitsemushoidon ja -ohjauksen tarpeen tunnistaminen erityistilanteissa diabeteksen hoidossa
Diabeteksen omahoito kysyy voimia sekä taitoa soveltaa hoitoa elämän eri tilanteissa. Pulmien ja tuen tarpeen varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen ehkäisevät ongelmia ja tukevat jaksamista.
Syventävä ravitsemusohjaus voi olla tarpeen, kun perusarki muuttuu (yksin jääminen, nuoren itsenäistyminen, työttömyys, eläköityminen, liikunnan vähentyminen tai lisääntyminen, syömisen muoti-ilmiöt, lisäsairaudet jne.) tai potilaalla huomataan hoitoväsymystä, omahoidon laiminlyöntiä tai päihteiden käyttöä.
Sydän- ja verisuonitaudit
Diabetesta sairastavan henkilön ravitsemushoidon keskeinen tavoite on omaksua alusta alkaen sydänterveyttä edistävät ruokatottumukset. Ruokavalio on tarkistettava erityisesti siinä vaiheessa, kun todetaan sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Hyvä ruokavalio tukee myös lääkehoitoa.
Dyslipidemiat Käypähoito
Sydän ja ruoka -suositus Sydänliitto
Kohonnut verenpaine
Kohonneen verenpaineen varhainen tunnistaminen ja hoito ovat tärkeitä valtimotautien ja munuaisvaurion ehkäisemiseksi. Tekijöitä, joihin voi itse vaikuttaa, ovat ravinto, alkoholin käyttö, liikunta, painonhallinta sekä uni ja lepo. Ravitsemuksessa on monia tekijöitä, jotka tukevat verenpaineen hallintaa ja jotka tehostavat myös verenpainetaudin lääkehoitoa. Siksi ruokavalio on hyvä käydä ajoittain läpi myös ravitsemusterapeutin kanssa
Kohonnut verenpaine Käypähoito
Aivoverenkiertohäiriöt (AVH)
Aivoverisuonitukos eli aivoinfarkti, aivoverenvuoto tai ohimenevät aivoverenkiertohäiriöt voivat muuttaa elimistön motorista toimintaa. Nielemisvaikeudet ovat yleisiä. Oireina voi olla yskiminen ruokailun yhteydessä, juoma tai ruoka tuntuu menevän "väärään kurkkuun", laihtuminen, limaisuuden lisääntyminen ja keuhkokuume. Nielemisvaikeus voi altistaa vajaaravitsemukselle ja vaikeuttaa lääkehoidon toteutumista.
Nielemistä voidaan helpottaa muuttamalla ruoan ja juoman koostumusta sekä annoskokoja, käyttämällä sopivia ruokailuvälineitä ja huolehtimalla nielemistä helpottavasta asennosta ruokailun yhteydessä. Ruoan koostumuksen muutos vaikuttaa myös ruokavalion hiilihydraattien määrään ja laatuun.
Munuaismuutokset, albuminuria, diabeettinen nefropatia
Albuminurian ilmaantuessa on tehostettava diabeteksen hoitoa monipuolisesti ja moniammatillisesti taudin etenemisen ehkäisemiseksi. Munuaisten toiminnan vajaus muuttaa elimistössä sekä ravintoaineiden erittymistä että takaisinottoa. Ravitsemusterapeutin vastaanotolla tarkistetaan ruokavalinnat mm. energian, proteiinin, fosforin, kalsiumin, kaliumin, natriumin (suolan) sekä vitamiinien saannin osalta. Lisäksi kerrataan tarvittavia ruokaan ja syömiseen liittyviä asioita pyrittäessä hyvään verensokerihoitotasapainoon.
Gastropareesi
Pitkään diabetesta sairastaneille henkilöille saattaa tulla ruoansulatusvaikeuksia neuropatiasta johtuvan mahalaukun hidastuneen tyhjenemisen (gastropareesin) vuoksi. Oireina voi olla täyttymisen tunnetta, turvotusta, ylävatsakipuja, pahoinvointia tai heittelehtivä verensokeritaso. Ruokavaliolla on mahdollista jossain määrin korjata tilannetta ja helpottaa oireita. Hoito edellyttää yksilöllistä ruoanvalintaa ja siinä tarvitaan ravitsemusterapeutin antamaa ohjausta.
Haiman vajaatoiminta
Ruoansulatusvaivat voivat johtua myös haiman eksokriinisesta vajaatoiminnasta. Tällöin haima ei eritä riittävästi ruoansulatusentsyymejä ja osa ravinnosta jää imeytymättä. Seurauksena on ripulia, painonlaskua ja ravintoaineiden puutostiloja. Hoitona on mm. korvaavien entsyymivalmisteiden käyttö, kohtuulliset annoskoot, vähärasvaisen ruoan valinta sekä ravintovalmisteiden käyttö yksilöllisen tarpeen mukaan. Hoito toteutetaan moniammatillisesti, ravitsemustilan arviointi, ravitsemushoitosuunnitelma ja -ohjaus ravitsemusterapeutin vastaanotolla.
Tarkista myös potilaalta mahdolliset ravintovalmisteiden sv-korvausoikeudet Ravintoaineiden, lähinnä rasvojen, vaikeat imeytymishäiriöt Kela.
Keliakia
Keliakia on sairaus, jossa vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni aiheuttaa suolinukkavaurion, jonka seurauksena ravintoaineet eivät imeydy kunnolla. Keliakian hoitona on gluteeniton ruokavalio. Jos keliakiaruokavaliota ei noudateta, seurauksena voi olla diabeteksen huono hoitotasapaino ja ravintoaineiden puutostiloja, kuten raudanpuuteanemiaa ja luuston haurastumista. Suolioireiden vuoksi keliakiaan sairastuneen henkilön ruokavalio on saattanut yksipuolistua. Siksi jokainen keliakiaa sairastava henkilö tarvitsee yksilöllisen ohjauksen ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Ravitsemusterapeutti ohjaa keliakiaruokavalion toteutuksen ja tarkistaa ruokavalion ravitsemuksellisen riittävyyden.
Keliakia Käypähoito
Lihavuus ja syömishäiriöt
Diabeteksen hoidossa tarvittava jatkuva verensokeritason, painon, syömisen ja liikkumisen tarkkailu voivat altistaa hoitoväsymykselle sekä ruoan valinnan ja kehonkuvan häiriintymiselle. Potilaan voinnin, jaksamisen ja hoidon toteutumisen arvioinnissa on tärkeää seurata painoa, ruokavalion monipuolisuutta, riittävyyttä, alkoholin käyttöä, suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä kehonkuvaa. Vaaran merkkejä ovat mm. ateriainsuliinien pistämättä jättäminen tai hiilihydraattien välttäminen.
Jos potilaan paino nousee jatkuvasti huolimatta terveellisestä ruokavaliosta, lääkityksen, varsinkin insuliinin tai insuliinin eritykseen vaikuttavan lääkityksen määrä tarkistetaan.
Suuret painonvaihtelut aikuisiässä voivat olla yhteydessä myös psyykkiseen oireiluun ja syömishäiriöihin. Vaaran merkkien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ovat mahdollisuus tarjota potilaalle tukea häiriön selättämiseksi.
Seurannassa voidaan käyttää
- Painon, kehon painoindeksin ja vyötärönympäryksen seuranta
- Lihavuuden luokitus painoindeksin (BMI, kg/m2) perusteella
- Normaalipaino 18.5 – 24.9
- Liikapaino (ylipaino) 25.0 – 29.9
- Lihavuus 30.0 – 34.9
- Vaikea lihavuus 35.0 – 39.9
- Sairaalloinen lihavuus 40 tai yli
Yli 65-vuotiaiden suositeltava painoindeksialue Suomessa on 23-29 kg/m2
Painoindeksi ei kuitenkaan erota turvotusten ja epätavallisen suuren lihasmassan aiheuttamaa liikapainoa. Vatsaonteloon ja sisäelimiin kertynyt liiallinen rasvakudos ilmenee vyötärön ympärysmitan suurenemisena eli vyötärölihavuutena. Kliinisessä työssä merkittävän vyötärölihavuuden alarajana voidaan pitää miehillä arvoa 100 cm ja naisilla 90 cm.
Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset) Käypähoito
Laske energiatarpeesi Sydänliitto
Painon hallinta Terveyskylä
Syömishäiriöt/laihuushäiriö
Syömishäiriöt ovat mielenterveyden häiriöitä. Tunnetuimpia niistä ovat laihuushäiriö (anorexia nervosa) ja ahmimishäiriö (bulimia nervosa). Tavallisin epätyypillinen syömishäiriö on ahmintahäiriö (binge eating disorder, BED). Syömishäiriöltä suojaavia tekijöitä ovat terveelliset ruokailutottumukset, hyväksyvä suhtautuminen omaan kehoon ja vartalon normaaliin kokoon, myönteinen käsitys itsestä, vahva itsetunto sekä hyvä sosiaalinen tuki.
Syömishäiriötä epäiltäessä tutkimuksiin kuuluvat potilaan fyysinen ja psykiatrinen tutkiminen sekä keskustelu hänen kanssaan. Ahminnan ja tunnesyömisen huomioiminen osana lihavuuden hoitoa Käypä hoito
Syömishäiriöiden ravitsemushoidossa keskeistä on täsmäsyöminen, jolla tarkoitetaan säännöllistä, riittävää, monipuolista ja sallivaa syömistä. Ruokavaliota täydennetään tarpeen mukaan vitamiini-, kivennäisaine- tai ravintolisillä.
Syömishäiriöt Käypä hoito
Ahminnan omahoito-ohjelma Mielenterveystalo.fi
Alkoholin käytön vähentämisen omahoito-ohjelma Mielenterveystalo.fi
Laihuushäiriön hoitoketju Terveysportti
Vajaaravitsemus ja sen ehkäisy aikuisilla
Vajaaravitsemustila syntyy, jos energiaa tai ravintoaineita saadaan riittämättömästi sekä jos potilaalla on akuuttiin tai krooniseen sairauteen liittyvä tulehdus. Vähentyneen ravinnonsaannin taustalla voi olla esimerkiksi kipujen tai lääkityksen aiheuttama ruokahaluttomuus, kuiva suu, yksinäisyys tai muistisairaus. Vajaaravitsemus on yleistä monisairailla ja ikääntyneillä. Lihavakin henkilö voi pienen lihasmassan vuoksi olla vajaaravitsemustilassa.
Vajaaravitsemus heikentää elämänlaatua, yleistä terveydentilaa ja toimintakykyä sekä lisää infektioita, painehaavoja, kaatumisriskiä, hoivan tarvetta ja sairastavuutta. Vajaaravitsemuksen ehkäisy on helpompaa kuin sen hoito. Vajaaravitsemuksen riskin havaitseminen on potilasturvallisuutta ja se kuuluu kaikille potilaan hoitoon osallistuville. Avo- ja osastohoidossa kaikkien aikuisten (myös yli 65-vuotiaiden) vajaaravitsemuksen riski seulotaan NRS-2002 -menetelmällä. Ikääntyneiden koti- ja pitkäaikaishoidon asiakkaiden ravitsemusta vastaava tunnistamisen väline on MNA-menetelmä.
Jos potilaalla on vajaaravitsemuksen riski, niin siihen tulee puuttua. Hoito toteutetaan moniammatillisesti ja potilaalle ohjataan yksilöllisesti sopivat keinot ruokavalion parantamiseksi. Diabetesta sairastava tarvitsee ravitsemusterapeutin vastaanottoa ravitsemushoidon tehostamiseksi ainakin, jos hänellä on useita erityisruokavalioita tai yli kahden viikon ajan rakenteeltaan muutettu ruokavalio.
Ravitsemustietoa Hyvinvointia elintavoilla Pirkanmaan hyvoinvointialue
Keinot energian ja proteiinin saannin lisäämiseksi
Opas vajaaravitsemuksen ehkäisyyn Terveyskylä
Alkoholin liikakäyttö
Alkoholin liikakäyttöä epäiltäessä voidaan käyttää Audit-testiä (10 kysymystä alkoholinkäytöstä). Myös huolellinen ravintoanamneesi saattaa palvella alkoholin kulutuksen arvioinnissa.
Masennus
On havaittu, että diabetesta sairastavilla henkilöillä masennus on yleisempää kuin muulla väestöllä. Se voi olla myös hoitoväsymyksen, syömishäiriön, lihomisen tai päihteiden käytön taustalla. Tavanomaista yksilöidympi ravitsemusohjaus, ryhmäohjaus, vertaistuki tai psykoterapeuttinen tuki saattavat kannustaa diabetesta sairastavaa henkilöä saamaan uuden otteen omahoidosta ja ruokavalion toteutuksesta.
Depressio Käypä hoito
Masennuskysely Mielenterveystalo
Last modified 22.10.2024