Vammaiset henkilöt ja seksuaaliväkivalta

THL, Vammaisuus ja väkivalta: Vammaiset ihmiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin muutkin ihmiset. Vammaisten ihmisten kokemassa väkivallassa voi kuitenkin ilmetä erilaisia erityispiirteitä.

Henkilöt, joilla on jokin fyysinen tai / ja psyykkinen rajoite, ovat muita alttiimpia joutumaan seksuaalisen hyväksikäytön tai väkivallan kohteeksi. Erityisen korkea riski on kehitysvammaisilla, laitoksissa asuvilla, vaikeasti vammaisilla tai psyykkisesti sairailla henkilöillä. 

Riippuvuus toisten henkilöiden avusta altistaa myös seksuaaliselle hyväksikäytölle. Jos väkivallan tekijä on vammaisen henkilön läheinen tai avustaja, uhrin voi olla erityisen vaikea tunnistaa hyväksikäyttöä tai kertoa siitä. Uhri voi pelätä myös, että asian paljastaminen aiheuttaa ongelmia hänen elämäänsä. 

Vammaiset henkilöt voivat käyttää aktiivisesti nettiä ja esim. deittisivustoja siinä missä muutkin henkilöt, mikä voi altistaa hyväksikäytölle ja digitaaliselle seksuaaliväkivallalle. Asiakas ei välttämättä pysty arvioimaan tuntemattomien ihmisten tapailuun liittyviä riskejä ja muistamaan tarvittavia turvataitoja tai he eivät uskalla käyttää niitä. Psykososiaalisen tuen järjestäminen on yhtä tärkeää digitaalisen seksuaaliväkivallan yhteydessä kuin kontaktirikoksissakin.

Vammaisen henkilön voi olla erityisen vaikea kertoa asiasta, koska:

  • häneltä saattaa puuttua taito, kyky tai mahdollisuus kertoa kokemastaan ymmärrettävästi ja oikealla tavalla eikä hän tunne välttämättä seksuaalisanastoa ja -käsitteistöä
  • häntä on voitu painostaa olemaan hiljaa
  • hän ei halua syyttää eikä välttämättä ymmärrä, että toinen (varsinkaan läheinen) ihminen voi tehdä väärin ja satuttaa.  
  • on olemassa riski, että häntä ei uskota tai hänen yritystään kertoa tapahtuneesta ei ymmärretä.

Kehitysvammainen henkilö saattaa kertoa asiasta avoimesti, mutta ei silti ymmärrä, mitä on tapahtunut.

Kohtaamisessa huomioitavaa

Seri-epäily voi tulla ilmi läheisen, avustajan tai muun ammattilaisen havaitsemana. Esim.  tekstiviestien, sähköpostien tai sosiaalisen median päivityksien kautta.

Asiakkaalla voi olla mukana/tarvitsee avustajan, mikä huomioitava kohtaamisissa arkaluontoisia asioita käsitellessä. Keskustele ensin asiakkaan kanssa, osallistuuko avustaja/läheinen mukaan käynnille vai voiko hän esim. odottaa tapaamistilan ulkopuolella. Tukihenkilö on hyvä olla sellainen, johon vammainen henkilö luottaa ja jonka hän on itse valinnut.

  • Ota asia puheeksi rauhallisesti. Älä kiirehdi tai painosta kertomaan. 
  • Kerro myös, miksi kysyt tai mikä sai sinut epäilemään seksuaalista väkivaltaa.
  • Puhu selkeästi ja rauhallisesti. Painota, ettei uhri ole syyllinen eikä hän joudu asiasta vaikeuksiin.
  • Huomioi mahdollinen kommunikaatioon liittyvä tuen tarve. Jokaisella asiakkaalla voi olla oma henkilökohtainen kommunikoinnin väline tai tapa.

Tee avoimia kysymyksiä kuten missä, milloin, mitä.

Havainnollista asioita esimerkiksi piirtämällä ja/tai kuvia käyttämällä. 

Käytä tarvittaessa selkokieltä ja tarvittaessa tulkkia. SelkoSeksi: Materiaalit ja koulutukset seksuaalisuuden teemoista

Tarkista, miten asiakas on ymmärtänyt tapaamisella sovitut ja keskustellut asiat.

Ohjaa lääkäriin.

Motivoi ilmoittamaan rikoksesta poliisille.

Alaikäisen kohdalla tee lastensuojelu- ja poliisi-ilmoitukset. Järjestä kriisiapua ja oikeudellista tukea (Rikosuhripäivystys ja asianajaja).

Edunvalvonta

Varmista, onko täysi-ikäisellä asiakkaalla laajennettu edunvalvonta, jolloin voi olla tarpeellista ottaa yhteyttä hänen edunvalvojaansa mahdolliseen rikosilmoitukseen liittyen. Laajennettua edunvalvontaa on monen eri tasoista, joten asia on syytä tarkistaa aina erikseen. Mikäli asiakas selkeästi kieltää kertomasta edunvalvojalle häneen mahdollisesti kohdistuneesta rikoksesta, voi olla perusteltua suhtautua edunvalvojan informoimiseen varovasti. Edunvalvojan tiedonsaantioikeus on kytköksissä edunvalvontamääräyksen laajuuteen, ja edunvalvojalla on tiedonsaantioikeus ainoastaan sellaisissa asioissa, joissa hän on toimivaltainen. Tarvittaessa edunvalvonta-asioissa voi konsultoida Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen neuvontaa tai poliisia konsultaationumeroista.

Alaikäisen kohdalla noudatetaan aina samoja toimintaohjeita kuin missä tahansa lapseen kohdistuneissa väkivaltaepäilyissä Toimintaohjeet: alle 18-vuotiaat, tapahtuneesta alle 2 viikkoa ja Toimintaohjeet: alle 18-vuotiaat, tapahtuneesta yli 2 viikkoa

Lähteet

THL, Vammaispalvelujen käsikirja

Henttonen, Pia (2011). Oikeus elämään, vapauteen, turvallisuuteen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen. Teoksessa: Korhonen, Elina ja Mäkinen, Inka. Ilman esteitä. Vammaisten seksuaalioikeudet ja kehitys. Väestöliitto.

Oksanen, Jonna & Kokko, Kaisa (2015): SEKSU: Seksuaaliterveyttä ja suhdetaitoja: opas autismin kirjon nuorille ja aikuisille sekä heidän kumppaneilleen.

Papunet: valmiita tulostettavia materiaaleja eri kommunikointikeinoilla sekä pelejä yhteisiin vuorovaikutushetkiin

THL, Vammaisuus ja väkivalta (2024)

SelkoSeksi: Materiaalit ja koulutukset seksuaalisuuden teemoista

Päivitetty 25.11.2024