Kieli- ja kulttuurivähemmistöt ja seksuaaliväkivalta
Ulkomaalaistaustaiset henkilöt kokevat tutkimusten mukaan valtaväestöä enemmän seksuaalista häirintää ja väkivaltaa. Seksuaalisuuteen sekä oman kehon yksityisyyteen ja koskemattomuuteen suhtaudutaan eri kulttuureissa eri tavoin, mikä voi vaikeuttaa seksuaaliväkivallan tunnistamista ja siitä puhumista. Mahdollisista seksuaaliväkivallan kokemuksista on silti tärkeä kysyä, sensitiivisesti asiakkaan tausta huomioiden. Traumaattisista kokemuksista kertominen on aina vaikeaa, ja eri kulttuuriarvojen ja kielivaikeuksien vuoksi luottamuksen rakentaminen työntekijän ja asiakkaan välillä voi vaatia aikaa ja kärsivällisyyttä. Työntekijän tulee tiedostaa myös mahdollisen vähemmistöstressin, rasismin ja etnisten vähemmistöjen seksualisoinnin vaikutuksia asiakkaaseen.
Puutteellisen kielitaidon ja erilaisen kulttuurin vuoksi voi olla vaikeampaa omaksua seksuaaliväkivaltaan liittyvää tietoa, ja kirjallinen materiaali voi olla osalle kieli- ja kulttuurivähemmistöön kuuluvista vaikeasti ymmärrettävää tai vieras tapa saada tietoa. Jos yhteistä kieltä ei löydy, käytä kuvamateriaalia apuna. Muiden kuin suomea äidinkielenä puhuvien kanssa on syytä käyttää tulkkia, koska kriisitilanteessa on tärkeää saada puhua asiasta ja tunteistaan omalla äidinkielellä. On tärkeää, että sekä asiakas että työntekijä voivat luottaa tulkin vaitiolovelvollisuuteen ja että tulkki kääntää kaiken ammattitaitoisesti. Kaikissa kielissä ei ole samoja termejä, joten puheessa joudutaan käyttämään kiertoilmaisuja ja kertaamaan asioita. Suomen laissa määriteltyjen viranomaistoimenpiteiden selittämiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomioita ja varata riittävästi aikaa.
Ihmiset voivat oleskella ja asua Suomessa monesta eri syystä. Pitempiaikaiseen maassa oleskelun tarvitaan yleensä syy ja viranomaisilta haettu oleskelulupa. Työntekijän on tärkeä olla tietoinen asiakkaan maassa oleskelun perusteesta (oleskeluluvan status), koska se vaikuttaa hänen oikeuksiinsa saada palveluja. Heikoimmat oikeudet ovat turvapaikanhakijoilla ja laittomasti maassa oleskelevilla. Osa Suomessa asuvista etnisesti erottuvista henkilöistä voi toisaalta olla Suomen kansalaisia tai Suomessa syntyneitä useamman polven maahanmuuttajia. Kaikki alaikäiset turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja terveyspalveluihin samassa laajuudessa kuin kuntalaiset.
Kohtaamisessa huomioitavaa
Varaa riittävästi aikaa
Selvitä tulkin tarve:
Käytä ammattitulkkeja.
Älä käytä läheisiä tulkkeina kuin hätätilanteissa. Selvitä, onko tulkin sukupuolella merkitystä asiakkaalle (esim. naiselle naistulkki)
Muista puhelintulkkauksen mahdollisuus (osalle asiakkaista helpompi)
- Puhu selkokieltä, selitä, käytä omakielisiä materiaaleja, esim. VIGOR-hankkeen muita materiaaleja
- Tarkista, ymmärsikö asiakas puhutun asian
- Kysy asiakkaalta, miten hänen kulttuurissaan ajatellaan ja toimitaan. Älä oleta tai yleistä.
- Selvitä asiakkaan aiempaa traumahistoriaa; käytä apuna Elämäntapahtumien tarkistuslistaa
- Kohtaa asiakas muuten samoin periaattein kuin valtaväestön edustajat.
- Noudata seksuaalista väkivaltaa kokeneen hoito-ohjeita Katso yst. myös Tunnistaminen, puheeksiotto ja kohtaaminen, alle 18 vuotiaat ja Tunnistaminen, puheeksiotto ja kohtaaminen, 18 vuotta täyttäneet
Oikeus tulkin käyttöön
Rikoksen uhrilla on oikeus käyttää asian selvittelyssä sellaista kieltä, jonka hän osaa. Jos yhteistä kieltä viranomaisten kanssa ei löydy, uhrilla on oikeus käyttää tulkin apua. Tulkkausta voidaan tarvita esimerkiksi poliisin kuulustelussa, lääkärissä, sosiaalitoimessa/ lastensuojelussa ja oikeudenkäynnissä. Viranomaisen on huolehdittava tulkkauksen järjestämisestä ja tulkin kuluista. Tietoa rikoksen hrin oikeuksista, tulkkaus ja asiakirjojen kääntäminen.
Opetushallitus ylläpitää oikeustulkkirekisteriä, johon merkitään Oikeustulkkirekisterilautakunnan hyväksymät oikeustulkit. Hakukoneella voit hakea tulkkia joko nimen, kieliparin tai toiminta-alueen mukaan. Julkinen oikeustulkkirekisteri sisältää tiedot tulkeista, jotka ovat antaneet luvan tietojensa julkaisemiseen verkossa. Oikeustulkkirekisteri
Ihmiskaupan uhriksi joutuminen
Ihmiskaupassa rikoksentekijä saattaa uhrinsa alisteiseen asemaan ja hyväksikäytön kohteeksi, jotta hän voisi saada uhrista taloudellista tai muuta hyötyä. Ihmiskaupan uhria saatetaan esimerkiksi käyttää hyväksi seksuaalisesti tai pakottaa seksityöhön. Ihmiskauppa on rikos.
Lue lisää ja katso auttavia tahoja: Apua ihmiskaupan uhreille
Kunniaan liittyvä väkivalta
Kunniaan liittyvä väkivalta voi ilmetä erilaisina väkivallan muotoina, esimerkiksi pakottavana kontrollina, eristämisenä, pahoinpitelynä tai äärimmillään henkirikoksena. Kunniaan liittyvä väkivalta voi olla myös seksuaaliväkivaltaa kuten pakkoavioliitot, pakotetut neitsyystutkimukset, immenkalvon korjausleikkaukset, tyttöjen ja naisoletettujen sukuelinten silpominen.
Konsultoi tarvittaessa asiaan perehtyneitä tahoja: THL, Kunniaan liittyvä väkivalta
Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen
Tarkoittaa ilman lääketieteellistä syytä tehtäviä toimenpiteitä, joihin liittyy ulkoisten sukuelinten poistaminen tai vahingoittaminen
Sukuelinten silpomisen voi jakaa neljään pääryhmään. Lievin muoto on pisto tai viilto sukuelimissä. Äärimmäisimmässä muodossa iso osa sisäisistä ja ulkoisista häpyhuulista poistetaan ja/tai klitoris poistetaan ja/tai typistetyt häpyhuulet liitetään yhteen, jolloin virtsaamiselle ja kuukautisverelle jää vain pieni aukko poistua.
Silpominen aiheuttaa terveysongelmia kuten kipua, verenvuotoa ja potentiaalisesti hengenvaaran. Myöhemmin voi esiintyä traumaattisen tapahtuman aiheuttamia psyykkisiä oireita, virtsaamisvaivoja, kuukautiskipuja sekä ongelmia seksuaalisessa kanssakäymisessä ja synnytyksessä.
Pirhan ohjeistus intrassa: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen ohjeet ja toimintamallit (linkki avautuu vain Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstölle).
Epäily silpomisuhasta (kun uhri edelleen alaikäinen)
- Konsultoi poliisia ja lastensuojelua ennen kuin keskustelet tytön ja vanhempien kanssa
- Viivästytä potilaskertomusteksti (tutkinnallisista syistä)
- Jos vaara väistyy, jatkoseuranta
- Jos epäily silpomisuhasta jatkuu, tee ilmoitukset poliisille ja lastensuojeluun
Epäily toteutetusta silpomisesta (kun uhri edelleen alaikäinen)
- Konsultoi ja tee tarvittaessa ilmoitukset poliisille ja lastensuojeluun.
- Jos tytön silpominen tapahtunut ennen Suomeen tuloa, ei tarvita ilmoitusta poliisille. Ilmoita kuitenkin aina lastensuojeluun, näin voidaan turvata mahdollisten sisarusten kasvuolosuhteet sekä hyvinvointi.
- Keskustele vanhempien/ huoltajien kanssa vasta, kun poliisi ja/tai lastensuojelu antavat tähän luvan
- Selvitä, ovatko mahdolliset sisarukset vaarassa joutua silvottaviksi
- Ohjaa tarvittaessa lääkärintarkastukseen
- Tarjoa silpomisen kokeneelle psykososiaalista tukea ja seksuaalineuvontaa ikätasoisesti
- Anna tietoa avausleikkauksen mahdollisuudesta silpomisen aiheuttamien oireiden helpottamiseksi
Poikien ympärileikkaus
Poikien ei-lääketieteellisellä ympärileikkauksella tarkoitetaan uskonnollisiin tai kulttuurisiin syihin perustuvaa toimenpidettä, jossa pojan siittimestä poistetaan esinahkaa. Sitä ei ole lainsäädännössä erikseen kielletty. Väärällä tavalla tehtynä se saattaa kuitenkin olla rikos.
STM on antanut ohjeistuksen asiasta: STM:n ohje poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta.
Lastensuojeluilmoitusta ei tarvitse tehdä pelkästään sen vuoksi, että pojan ympärileikkausta suunnitellaan tai että se on jo tehty. Toimenpiteen asianmukaisuuden arviointiin vaikuttavat, onko STM:n ohjeistusta noudatettu ja onko toimenpiteestä aiheutunut lapselle haittaa.
Lähteet ja lisätietoa
Esitteitä asiakkaille eri kielillä: Raiskauskriisikeskus Tukinaisen materiaalipankki
Ukomaalaistaustaisen rikoksen uhrin kohtaaminen
Päivitetty 25.11.2024