Masennuksen tunnistaminen ja puheeksiotto

Masennusoireilu on nuorilla yleistä. Oireita esiintyy yli 20 prosentilla nuorista. Masennuksen ennuste on sitä parempi, mitä varhaisemmin oireilu tunnistetaan. Huoli nuoresta voi nousta monessa eri yhteydessä, kuten nuorelta itseltään, kavereilta, huoltajilta tai kouluyhteisön jäseniltä.

Masennustilan keskeisiä oireita ovat:

• masentunut tai ärtynyt mieliala
• mielenkiinnon tai mielihyvän katoaminen
• uupumus ja/tai väsymys riittävästä levosta huolimatta.

Muita oireita ovat esimerkiksi univaikeudet, sosiaalinen vetäytyminen, ruokahalun muutokset, matala itsetunto, toivottomuus ja itsetuhoisuus. Masennustilassa oireet kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi viikkoa. 

Nuorten masennusta voi olla hankala tunnistaa sen erityispiirteiden vuoksi. Esimerkiksi masentuneen tunnetilan sijasta voi päällimmäisenä oireena olla ärtyneisyys ja levottomuus, jotka voivat ilmetä häiriökäyttäytymisenä. Lisäksi masennusta sairastavat nuoren mieliala on usein vaihtelevampi, kuin aikuisilla masennusta sairastavilla. Tunnistamisen välineenä voi käyttää samoja lomakkeita, kuin seulonnassa.

Masennuksen seulonta

Koulu -ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastukset tarjoavat mahdollisuuden masennuksen seulontaan. Seulonnassa käytetään lomakkeita, kuten R-BDI, BDI-21, PHQ-2 tai PHQ-9. On erittäin tärkeää, että lomakkeiden vastaukset avataan nuoren kanssa. Seulonnassa tunnistetuille oireileville nuorille on järjestettävä jatkoarvio LINKITYS linkkiin 5 ja tarvittaessa hoito. 

Masennuksen puheeksi ottaminen

• Masennuksesta voi ja pitää kysyä nuorelta suoraan. Puheeksi ottaminen ei pahenna tilannetta. Masennuksen oireet voivat lieventyä nuoren kokiessa, että hänen paha olonsa huomataan. 
  • ”Kuulen, että kerrot mielialasi olevan matala, ajatteletko olevasi masentunut?”
  • ”Huomaan kertomistasi asioista, että sinulla taitaa olla paha olla. Asiat joita kerrot, viittaavat masentuneeseen mielialaan. Oletko huomannut itse, että mielialasi on huono?”
• Keskustelun tulisi olla avointa ja suoraa, tilanteen pitää olla rauhallinen. Keskustelussa tulisi välttää auktoriteettiasemaa, ole samalla tasolla ja osoita olevasi kiinnostunut. Kiinnostus nuorta ja hänen asioitaan kohtaan edesauttaa luottamuksen syntymistä. 
• Suhtaudu myötätuntoisesti ja vaihtoehtoja etsien. Tarjoa tukea, nuorelle on merkityksellistä, että joku on hänestä kiinnostunut. 
• Anna psykoedukaatiota masennuksesta ja sen yleisyydestä. 
• Selvitä nuoren vointi rauhallisesti keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä lomakkeita apuna käyttäen.
• Anna toivoa ja kerro, että masennuksesta voi parantua.
  • "Kertomasi asiat liittyvät masennukseen ja oloasi voidaan helpottaa, mietitään yhdessä, kuinka lähdetään etenemään.” 
• Vanhempiin on hyvä olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuoren sairastuessa vanhemmilla on suuri tarve saada tietoa lapsensa sairaudesta ja sen hoidosta. Anna masennuksesta tietoa myös vanhemmille. 

Lisätietoa Nuoren psyykkinen oireilu - häiriö vai normaalia kehitystä? Aikakauskirja Duodecim

Lähteitä:
Nuoren masennusoireilu ja masennustilat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos

Haravuori H, Muinonen E, Kanste O, Marttunen M. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmät opiskeluterveydenhuollossa: Opas arviointiin, hoitoon ja käytäntöihin. THL Ohjaus 20/2016.

Marttunen M , Haravuori H , Miettinen J & Ranta K. Masentunut nuori - miten tunnistan, arvioin ja hoidan perustasolla? Suomen lääkärilehti 2019. Vuosikerta 74, Nro 22, Sivut 1415-1420 Masentunut nuori – Miten tunnistan, arvioin ja hoidan perustasolla?