Sosiaaliturva ja sosiaalityö

Sosiaalityö

Sairastuminen, vammautuminen, muutokset terveydessä ja erilaiset elämän kriisitilanteet voivat tuoda haasteita arkielämään mm. kotona, koulussa, opiskelussa tai työssä selviytymiseen. Näissä tilanteissa voi saada apua terveydenhuollon sosiaalityöstä keskustelemalla sosiaalityön ammattilaisen kanssa omasta, läheisen tai perheen tilanteesta sekä saamalla yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja on terveydenhuollon moniammatillisen tiimin jäsen. Hän osallistuu tarvittaessa hoidon ja kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen:

osallistuu arkea tukevien palveluiden tarpeiden arviointiin
ohjaa sosiaalipalveluiden piiriin, mm. vammaispalvelut, kotipalvelut, perhe- ja lastensuojelun palvelut, päihdepalvelut, omaishoidon ja asumisen tuen palvelut
neuvoo sosiaaliturvaan liittyvissä etuuksissa, kuten sairauspäiväraha, toimeentulotuki, matka- ja lääkekorvaukset, eläkkeet sekä vammaisetuudet
antaa tukea kriisitilanteissa
auttaa kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisessä ja hakeutumisessa sopiviin palveluihin
neuvoo potilaan oikeuksiin liittyvissä asioissa
tekee yhteistyötä viranomaisten ja järjestöjen kanssa

Vastasairastuneen sosiaalityö:

Sairastuneen sosiaalisen tilanteen kartoittaminen ja etuusasioissa ohjaaminen

asiakasmaksut:

Asiakasmaksulaissa säädetään hyvinvointialueen järjestämien sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuista, maksuttomista palveluista, maksukatosta, maksun alentamisesta sekä kaikkia maksuja koskevista yleisistä säännöksistä kuten maksun perimisestä ja maksuja koskevasta muutoksenhausta. Indeksitarkistukset lakisääteisiin enimmäismaksuihin tehdään joka toinen vuosi.

Julkisen terveydenhuollon maksuilla on vuotuinen maksukatto, jonka täytyttyä loppuvuoden avohoidon palvelut saa pääsääntöisesti maksutta ja lyhytaikaisen laitoshoidon hoitopäivämaksu alenee. Maksukaton täyttymistä on seurattava itse. Takautuvasti voi anoa edellisen vuoden maksukaton ylittäneitä maksuja.

Lisätietoja: Asiakasmaksut

lääkekorvaukset:

Kela korvaa alkuomavastuun täyttymisen jälkeen lääkkeitä, kliinisisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita, jotka on määrätty reseptillä sairauden hoitoon ja joille on vahvistettu korvattavuus. Yleensä korvauksen saa suorakorvauksena jo apteekissa esittämällä Kelakortin. Korvattavat lääkkeet jaetaan kolmeen korvausluokkaan: peruskorvaus 40 %, alempi erityiskorvaus 65 % ja ylempi erityiskorvaus 100 % (4,50 € omavastuun jälkeen) lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta.

Erityiskorvausoikeutta haetaan B-lääkärinlausunnolla.

Kun potilaan korvattavista valmisteista maksamat omavastuut (mukaan lukien alkuomavastuu) ylittävät vuosiomavastuun, on hänellä oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen loppuvuoden ajan. Apteekki saa Kelasta tiedon vuosiomavastuun täyttymisestä heti lääkeoston yhteydessä.

Lisätietoja: Lääkkeet (Kela)

matkat:

Kela korvaa sairauden vuoksi aiheutuneita matkakustannuksia yksittäistä matkaa koskevan omavastuuosuuden ylittävältä osalta. Korvaus maksetaan yleensä lähimpään lääkäriin, tutkimus- tai hoitolaitokseen halvimman kulkuneuvon mukaan. Jos terveydentilanteen perusteella käyttää taksia tai muuta erityiskulkuneuvoa, tulee pyytää hoitopaikasta erityiskulkuneuvon tarpeesta todistus (SV67). Todistus voidaan kirjoittaa yksittäiselle käynnille, määräaikaisesti koskemaan jotakin hoitojaksoa tai toistaiseksi voimassa olevana. Pitkäaikainen todistus tulee lähettää Kelaan, yksittäistä käyntiä koskevan todistuksen potilas säilyttää itsellään. Kela saattaa kysyä sitä myöhemmin. Jos erityiskulkuneuvon tarve johtuu puutteellisista liikenneolosuhteista, potilas selvittää matkan korvattavuuden Kelan kanssa. Kelan korvaama taksi tulee tilata Kelan kanssa suorakorvaussopimuksen tehneestä maakunnallisesta tilausvälityskeskuksesta.

Oman auton käytöstä ei tarvita todistusta alle 200 km yhden suuntaiselta matkalta. Kela seuraa korvattujen matkojen osalta matkakaton täyttymistä. Myös alle omavastuun jäävät matkakustannukset otetaan huomioon laskettaessa vuotuista matkakattoa, mikäli ne on ilmoitettu Kelaan puolen vuoden sisään siitä, kun matka on tehty. Kela seuraa vuosiomavastuun täyttymistä eikä matkoista peritä enää omavastuuta sen jälkeen, kun vuosiomavastuu on täyttynyt. Kela välittää tiedon vuosiomavastuun täyttymisestä myös Kela-taksien tilausvälityskeskukselle. Taksinkuljettaja ei tällöin peri omavastuuta matkasta. Todistus oikeudesta käyttää taksia tarvitaan silti.

Lisätietoja: Matkat (Kela)

sairauslomat:

Kelan maksama sairauspäiväraha korvaa alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansionmenetystä. Oikeus päivärahaan on vasta, kun työkyvyttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti omavastuuajan. Päivärahaa maksetaan yleensä enintään 300 päivältä.

Kun sairauspäivärahaa on maksettu 60 arkipäivältä, Kela selvittää B-lääkärinlausunnon perusteella kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia.

90 arkipäivän jälkeen sairauspäivärahan maksaminen edellyttää työterveyslääkärin lausuntoa jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Työkykylausuntoa ei tarvitse toimittaa, jos ei kuulu työterveyshuollon piiriin (esim. opiskelija, työtön, yrittäjä).

150 arkipäivän jälkeen Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan eri kuntoutusmahdollisuuksista sekä tarvittaessa työkyvyttömyyseläkkeen tai muun korvauksen hakemisesta.

Lisätietoja: Sairauspäiväraha (Kela)

Kun sairaus pitkittyy

Sosiaalisen tilanteen kartoittaminen, työ- ja toimintakyvyn selvittäminen, sosiaalisen toimintakyvyn tukeminen, sairauslomien jatkuminen, työhön paluu

työhön paluu:

Jos sairaus pitkittyy, on työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon hyvä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lähteä selvittämään yhdessä työssä jatkamisen mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia, kuten muutoksia työajoissa tai -tehtävissä.

Lisätietoja: Takaisin työhön (Kela)

osasairauspäiväraha:

Työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön voidaan tukea Kelan osasairauspäivärahalla, kun kokoaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Kyse on vapaaehtoisesta järjestelystä, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Osasairauspäiväraha on suuruudeltaan puolet sairauspäivärahan määrästä.

Lisätietoja: Osasairauspäiväraha (Kela)

kuntoutustuki/työkyvyttömyyseläke:

Jos työkyky on alentunut vähintään vuoden ajan, voi olla mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeeseen, joko määräaikaisena kuntoutustukena tai toistaiseksi myönnettävänä eläkkeenä. Määräaikainen kuntoutustuki myönnetään silloin, kun on toiveita työkyvyn palautumisesta ja hoito- ja kuntoutussuunnitelma sitä varten on tehty. Täyden työkyvyttömyyseläkkeen edellytyksenä on, että työkyky on alentunut vähintään 60 %. Työkyvyttömyyseläkettä voi hakea yhtä aikaa sekä työeläkeyhtiöstä että Kelasta, jos työeläke on jäämässä pieneksi. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin B-lausunto. Jos työkyky on alentunut vähintään 40 % ja selviytyy vielä osa-aikatöistä tai kevyemmistä tehtävistä, voi työeläkeyhtiön kautta hakea kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä myös osaetuutena.

Lisätietoja:

Työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki (Kela)

Työkyvyttömyyseläke työkyvyn heiketessä (Työeläke)

Jos sairauspäivärahaa on maksettu jo enimmäisaika eikä edellytyksiä työkyvyttömyyseläkkeeseen/kuntoutustukeen ole tai päätöstä siitä ei ole ehtinyt tulla eikä työnantaja pysty tarjoamaan terveydentilanteen kannalta sopivaa työtä, kannattaa selvittää mahdollisuus työttömyyskorvaukseen ja ilmoittautua työmarkkinatorilla työttömäksi työnhakijaksi.

ammatillinen kuntoutus:

Jos työkyky on heikentynyt tai työkyvyttömyyden uhka on olemassa lähivuosina, on hyvä selvittää kuntoutuksen mahdollisuudet. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea työssä selviytymistä tai jatkamista sairauden aiheuttamista rajoitteista huolimatta. Kuntoutuksella voidaan myös tukea työhön paluuta sairasloman jälkeen tai uuteen ammattiin kouluttautumista. Kuntoutus on aina ensisijainen eläkkeeseen nähden.

Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä järjestään ja rahoitetaan eri järjestelmien toimesta, riippuen työkyvyn alentumisen syystä ja potilaan työelämään kiinnittymisestä. Työeläkelaitokset (mm. työssä jo pidempään ollut), Kela (mm. vasta vähän aikaa tai ei lainkaan työelämässä ollut tai pitkään sieltä poissa ollut) ja työvoimapalvelut (mm. työtön työnhakija) järjestävät ja tukevat ammatillista kuntoutusta erilaisin keinoin kuten kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittäviä tutkimuksia, työ- ja koulutuskokeiluja, työkykyä ylläpitävää ja parantavaa valmennusta, ammatillista koulutusta tai elinkeinotukea.

Lisätietoja:

Ammatillinen kuntoutus (Kela)

Vamman tai sairauden vaikutus työkykyyn (Työmarkkinatori)

vammaisetuudet:

Kelan vammaisetuuksien tarkoitus on helpottaa selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, työssä ja opiskelussa sairaudesta huolimatta. 16 vuotta täyttäneen vammaistukea tai eläkettä saavan hoitotukea on mahdollisuus hakea, jos sairauden vuoksi on vaikeuksia huolehtia itsestään ja selviytyä arjen toiminnoista (esim. kotitaloustöistä, työ- tai opiskelutehtävistä) vähintään yhden vuoden ajan. Vammaistukea haettaessa arvioidaan lisäksi, kuinka paljon sairaus aiheuttaa haittaa lääketieteellisesti arvioituna.

Sekä vammaistuessa että hoitotuessa tuen saantiin vaikuttaa myös, kuinka paljon sairauden vuoksi on avuntarvetta henkilökohtaisissa toiminnoissa (kuten peseytyminen, pukeutuminen, kommunikointi) tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta (esim. muistuttelua, patistelua ja silmälläpitoa arjen toiminnoissa). Etuudet on porrastettu kolmeen maksuluokkaan. Siihen, minkä suuruinen tuki myönnetään, vaikuttaa avun, ohjauksen ja valvonnan tarve, tuloilla tai varallisuudella ei ole vaikutusta. Tuen myöntäminen ja sen taso perustuu aina lääkärin lausunnon ja potilaan oman hakemuksen pohjalta tehtävään tapauskohtaiseen yksilölliseen harkintaan.

Lisätietoja:

Vammaistuki aikuiselle (Kela)

Eläkettä saavan hoitotuki (Kela)

Lisää tietoa sosiaalietuuksista ja -palveluista:

Sosiaaliturvaopas (Järjestöjen sosiaaliturvaopas)