Masennuksen ehkäisyn keinot koulu-, liikunta-, nuoriso- ja sosiaalitoimessa, opiskeluterveydenhuollossa

Nuoren masennuksen ennaltaehkäisy

Masennuksen ennaltaehkäisyä on terveen nuoruusiän kehityksen tukeminen ja masennuksen riskitekijöiden vähentäminen sekä varhaisiin ja lieviin masennusoireisiin puuttuminen. 

Ennaltaehkäisevää toimintaa tapahtuu kaikissa nuoren kehitysympäristöissä. Riskitekijöihin voidaan puuttua niin koulussa, nuorisotyössä, terveydenhuollossa kuin lastensuojelussakin. On tärkeää, että perustason työntekijät tekevät yhteistyötä. 

Ennaltaehkäisy kouluissa ja opiskeluterveydenhuollossa

Vanhempien kasvatustyön tukeminen: esimerkiksi THL:n Lapset Puheeksi menetelmä: toimiva arviointi- ja työmenetelmä, sisältää riski- ja suojatekijät. Jos vanhemmat raportoivat omia ongelmia, lisätietoja Kasvun tuki varhaisen tuen tietolähde.

• Nuoren tietoutta omasta hyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttamisesta kehitetään terveystiedon opetuksen yhteydessä 7-9. luokilla. Opetuksessa kehitetään nuorten tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavoista, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista. Opiskeluun sisältyy tietoutta mm. päihteistä, seksuaalisuudesta, mielenterveydestä ja itsetuntemuksesta. 
• Nuoren tullessa kouluterveydenhuollon terveystarkastukseen (terveydenhoitaja 7, 8, 9. luokalla, koululääkäri 8. luokalla), tai muulle käynnille, jossa havaitaan nuorella masennuksen oireita, otetaan nuoren luvalla yhteyttä huoltajiin. Terveystarkastuksessa 8. luokalla nuori täyttää R-BDI -mielialaseulan. 
• Opiskeluterveydenhuollossa terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen kaikille toisen asteen opiskelijoille. Lääkäri tarkastaa opiskelijat ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille tehdään lääkärintarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna. Kaikille opiskelijoille tehdään terveydenhoitajan tarkastuksen yhteydessä mielialaseula.
• Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille koulun ja oppilaitoksen toimijoille. Yhteisöllisellä opiskeluhuoltotyöllä edistetään oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Oppilas-/opiskelijahuoltoryhmä voi edistää koulun tasolla tietoisuutta masennuksesta ja oppilashuollon toimijoiden koordinaatiota.
• Koulupsykologit, kuraattorit ja kouluterveydenhoitajat tarjoavat yhteisöllisen opiskeluhuollon lisäksi yksilökohtaisen opiskeluhuollon palveluita.  
• Kouluissa nuorille voidaan tarjota ryhmiä (esim. tyttöryhmä, käyttäytymisen hallinnan ryhmä, itsetuntoryhmä, nettipohjaiset tsemppipalstat).
• Pitkittynyt poissaolo koulusta on usein oire jostakin oppilaan kehitystä vaarantavasta tekijästä.  Läsnäoloa tukevat toimintamallit ja poissaolojen seuranta ovat keskeistä ennaltaehkäisyssä. Esimerkkinä tästä sitouttava kouluyhteisötyö (OPH). Sitouttava kouluyhteistyö Opetushallitus.
• Päihteet ja masennus voivat kytkeytyä toisiinsa monella tapaa. Nuoren päihteiden käyttöön on syytä kiinnittää huomiota. Esimerkkinä ehkäisevän päihdetyön toimintamalli Sastamalassa
• Kouluissa on hyvä olla toimintamalli huolen herätessä. 

Toimintamalli huolen herätessä

Kun huoli herää koulussa

• Oppilashuollollinen toiminta kuuluu kaikille kouluyhteisön työntekijöille. 
• Huolen havaitsijan tehtävä on ryhtyä toimiin oppilaan tilanteen selvittämiseksi ja tuen järjestämiseksi. 
• Huolen havaitsija ottaa asian puheeksi oppilaan ja huoltajan kanssa sekä vie asian tarvittaessa moniammatillisen oppilashuoltoryhmän käsiteltäväksi. 
• Oppilashuoltoryhmä koordinoi perusopetuksessa oppilashuollollista toimintaa. 
• Huolen havaitsemisen jälkeen ryhdytään toimiin oppilaan tukemiseksi. 
• Oppilashuoltoryhmä päättää koulun sisäisistä tukitoimista ja ohjaamisesta tarvittaviin palveluihin yhteistyössä huoltajien kanssa.  
• Tarvittaessa konsultoidaan muita hoitavia tahoja paikallisten toimintamallien mukaisesti. 
• Jo alkuvaiheessa koolle voidaan kutsua myös verkostopalaveri (nuori ja perhe mukana) nuoren asioiden ratkomiseksi yhteistyössä.
• Koulu tekee yhteistyötä muun muassa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, nuorisotoimen ja sosiaalitoimen kanssa. 
• Kouluterveydenhoitaja on tärkeässä roolissa oppilaan tukemisen ja jatkohoitoon ohjaamisen osalta.
• Myös koulupsykologi tai koulukuraattori/koulun sosiaalityöntekijä voivat tavata oppilasta ja järjestää tukitoimia.
• Yläkoulussa lisäksi oppilaanohjaaja ja luokanvalvoja sekä tarvittaessa erityisopettaja toimivat oppilaan tukena ja huolehtivat tukitoimien käytännön järjestelyistä. 
• Toimijoiden yhteistyö ja avoin vuorovaikutus kodin kanssa on tärkeää nuoren tukemiseksi.
• Perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki voidaan järjestää yksilöllisesti joko yleisenä tukena, tehostettuna tukena tai erityisenä tukena. 
• Tehostetussa tuessa oppilaalle laaditaan pedagogiseen arvioon perustuen yksilöllinen oppimissuunnitelman, jonka mukaisesti opetus ja tukitoimet toteutetaan. 
• Erityisessä tuessa oppilaalle laaditaan pedagogisen selvitykseen perustuvan erityisen tuen päätöksen mukaisesti HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma).

Lähteenä käytetty valtakunnallista opetussuunnitelmaa ja Sastamalan perusopetuksen opetussuunnitelmaa.

Erityisnuorisotyöntekijä sekä nuorisotyöntekijät toteuttavat Sastamalassa ennalta ehkäisevää päihdetyötä, joka kulkee nimellä Roti. Roti sisältää Valomerkki- ja Omin jaloin –yksilötyön menetelmät, joita voidaan hyödyntää lasten ja nuorten yksilötyössä. Yksilötyön menetelmiä voidaan käyttää erilaisissa lasten ja nuorten arkeen liittyvien haastavien tilanteiden ratkaisemisessa, kuten päihdekokeiluissa, koulupoissaoloista tai perheeseen liittyvissä ristiriitatilanteissa. Ohjautua voi siis myös muissa kuin päihdeasioissa. Molemmat mallit perustuvat vapaaehtoisuuteen. Sastamalassa toiminta on pääsääntöisesti kohdennettu 13-17- vuotiaisiin, mutta alakoululainenkin voi hyötyä työskentelyistä.

Valomerkki

Valomerkkikeskusteluun voidaan ohjata ensimmäistä kertaa päihteiden käytöstä (alkoholi, kannabis) kiinni jääneet nuoret. Keskusteluun osallistuvat nuori ja hänen huoltajansa sekä valomerkkityöntekijä. Keskustelussa käydään läpi nuoren elämäntilannetta ja päihteiden käyttöä.
Huoltajat voivat myös itse pyytää Valomerkkikeskustelua, jos ovat huolissaan nuoren päihteiden käytöstä. Valomerkkikeskustelu on hyvä tilaisuus keskustella vaikeasta asiasta ja sitä voi pyytää myös nuori itse.
Valomerkkikeskustelut toteutetaan pääsääntöisesti iltapäivisin tai iltaisin.

Omin jaloin

Omin jaloin– työskentelyyn nuori voi ohjautua monien eri reittien ja erilaisten haasteiden kautta. Omin jaloin- työskentelyssä nuori tapaa työntekijän viidestä kahdeksaan kertaa. Työskentelyn tarkoituksena on pohtia nuoren nykytilannetta kokonaiskuvana sekä tulevaisuuden suunnitelmia ja omien valintojen vaikutusta tulevaisuuteen.
Työskentely voi tapahtua koulupäivän aikana omalla koululla tai vapaa-ajalla. Yksi tapaaminen kestää 1-1,5 tuntia. Yläkoulujen kanssa on sovittu, että Omin jaloin- tapaamisia voidaan käydä koulupäivän aikana. Omin jaloin- työskentelyyn nuori voi ohjautua esimerkiksi sosiaalipalveluiden lähetteellä, oppilashuollon kautta tai nuoren vanhempien yhteydenotosta.
Koko Roti- toimintaa koordinoi erityisnuorisotyöntekijä. Omin jaloin- työskentelyyn ohjaudutaan ottamalla yhteyttä erityisnuorisotyöntekijään, joka ohjaa asiakkaan sopivalle Roti-työntekijälle.

 Nuorten itsetuntoa, sosiaalisia ja tunnetaitoja ja tietoutta voidaan tukea seuraavilla ohjelmilla: 

1. sosiaaliset taidot: Yhteispeli-ohjelma Yhteispeli
2. tunnetaitoja kehittävä Friends-ohjelma Aseman lapset
3. Nuoret pelissä -materiaali Tietoa kasvattajille nuorten digitaalisesta pelaamisesta ja rahapelaamisesta Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
4. Masennus-tietoutta Nuorten masennus Mielenterveystalo.fi
5. Päihteet Nuorten päihteidenkäyttö ja päihdehäiriöt Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos
6. Nuorten netti Nuorille suunnattu sivusto nuorten netti Mannerheimin lastensuojeluliitto
7. Väestöliitto tarjoaa tietoa sivustolla Nuorten väestöliitto 

Ennaltaehkäisy liikuntatoimessa 

Kunnissa voidaan hyödyntää erityisliikunnanohjaajien ammattitaitoa lisättäessä liikunnan ja ravintotietouden avulla tukea oireettomille tai lievästi oireileville nuorille ja heidän perheilleen. Liikunta on osoitettu tulokselliseksi myös masennushäiriön hoidossa. Kunnan koulu- tai nuorisotoimi voi ohjata joko valikoimatta tai riskitekijöistä kärsivien nuorten ryhmän nuoria erityisliikunnan-ohjaajan ohjaukseen. "Perhetrainer"-idea. Esimerkkinä Koulu-pt-toiminta Sastamalassa 

Koulu PT-toimintamalli Sastamalassa

Koulu PT -palvelu on yksilöllistä liikuntaneuvontaa nuoren omien tarpeiden mukaan. Palvelu tarjoa myös nuorelle tukea hyvinvointiin liittyvissä haasteissa. Koulu PT-palvelun ideana on tuoda liikuntaneuvonta nuorten lähelle, koulupäivän yhteyteen. 
Palvelu on suunnattu kaikille yläkoululaisille ja toisen asteen opiskelijoille:

• Vähän liikkuva nuori
• Vinkkejä liikkumiseen
• Virkeyttä arkeen
• Harrastus hukassa?
• Ravinto, palautuminen ja lepo

Koulu PT:n asiakkaaksi pääsee:

• Lähetteellä, jonka voi tehdä joko itse, kouluterveydenhuollon kautta, liikunnanopettajan/opon lähettämänä tai huoltajan kanssa.
• Sähköinen lähete koulu PT-palveluun Lähete koulu-PT:n palveluun Sastamala Koulu PT-palvelun tarjoaa liikuntapalvelut.

Ennaltaehkäisy nuorisotoimessa    

Masennuksen tunnistaminen on ongelma, nuoret eivät usein kerro masennuksestaan. Riskitekijät kuten päihteiden käyttö ja runsaat poissaolot koulussa otetaan aktiivisesti puheeksi. Nuorisotoimessa ja etsivässä nuorisotyössä kohdataan nuoria, jotka eivät käy koulua. Esimerkkinä koulun nuorisotyö Sastamalassa

Koulun nuorisotyö Sastamalassa

Sastamalassa koulunuorisotyötä tehdään säännöllisesti kaikilla yläkouluilla sekä tarpeen mukaan alakouluilla. Nuorisotyöntekijän työtehtäviin koululla kuuluu muun muassa yhteisöllisyyteen kasvattaminen, kiusaamisen ehkäiseminen ja kouluviihtyvyyden parantaminen. Koulunuorisotyön tehtävät mukautuvat tarpeen mukaan. 

Koulunuorisotyön tavoitteet ovat: 

• Ennalta ehkäisevä toiminta
• Joustava ja nopea reagointi nuoren kasvun tukemiseksi
• Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen
• Nuoren yksilöllisyyden tukeminen
• Koulun työrauhan tukeminen
• Nuorisopalveluiden toiminnan tutuksi tuominen
• Moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus
• Nivelvaiheen ohjaus ja tukeminen

Ennaltaehkäisy sosiaalitoimessa

Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota nuoriin, joiden perheissä esiintyy erilaisia arjen ja vuorovaikutuksen haasteita sekä mielenterveyden ongelmia. Myös nuoret, jotka ovat ajautuneet rikoksiin tai heidän käytöksensä on rajoja rikkovaa, tulisi olla erityisen huomion kohteena.

Käytöshäiriön taustalla saattaa olla myös masennusta, joka ilmenee poikkeavana ärtyisyytenä.

Päihteiden käyttö ei saa estää masennuksen hoitoa (ks. lähettäminen).  Lastensuojelu tarvitsee tuekseen hoidollista osaamista, nopeaa puuttumista, päihdekonsultaatioita, kartoitusta ym.