Edunvalvonta ja lähestymiskielto

Lapsen edunvalvonta rikos- ja lastensuojeluasiassa

Alaikäiseen kohdistuneessa rikoksessa lapsen puhevaltaa käyttää hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja (edunvalvoja*). 15 vuotta täyttäneellä on oikeus käyttää itsenäistä puhevaltaa rikosasian asianomistajana (uhrina), mutta huoltajilla tai edustajalla on rinnakkainen puhevalta.

Jos huoltaja on esteellinen edustamaan lasta rikosprosessissa esimerkiksi siksi, että on itse epäilty tai ei muun eturistiriidan tai sairauden takia pysty valvomaan lapsen etua, lapselle on haettava edunvalvojan sijaista. Edunvalvojan sijainen on määrättävä aina, jos lapseen kohdistuneesta rikoksesta epäillään:

• lapsen huoltajaa
• huoltajan aviopuolisoa
• muuta huoltajalle läheistä henkilöä
• muuta henkilöä, jota huoltaja edustaa

Rikosasioissa poliisilla (tutkinnanjohtajalla) on velvollisuus hakea ristiriitatapauksissa edunvalvojan sijainen jo esitutkintavaiheessa.

Alaikäiseen kohdistuvissa seksuaalirikoksissa lastensuojelu on aina mukana prosessissa. 

Lastensuojelulaki velvoittaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää arvioimaan edunvalvojan sijaisen tarvetta ja hankkimaan sen aina, kun on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti ajaa lapsen etua. Edunvalvojan sijaista haetaan hakemuksella käräjäoikeudelta, tai lastensuojeluviranomainen voi tehdä sen myös ilmoituksella maistraattiin. Edunvalvojan sijaista voivat hakea myös asianosaiset itse.

Edunvalvojan sijaisen määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekä edunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.

Lisätietoa edunvalvonnasta

Digi- ja väestötietovirasto, Edunvalvonta ja toisen asioiden hoitaminen

THL, Lastensuojelun käsikirja. Lastensuojelun edunvalvonta
 

Lähestymiskielto

Lähestymiskielto voidaan määrätä henkeen, terveyteen, vapauteen tai rauhaan (esimerkiksi kotirauha) kohdistuvan rikoksen tai tällaisen rikoksen uhan tai vakavan häirinnän torjumiseksi. Joskus lähestymiskielto on tarpeen heti tapahtuneen seksuaalirikoksen jälkeen, mikäli uhrilla on perusteltu syy pelätä tekijän uhkaavan tai häiritsevän häntä uudelleen. Joskus lähestymiskieltoa tarvitaan turvaamaan uhria oikeusprosessin aikana tai sen jälkeen.

Lähestymiskieltoa haetaan hakemuksella käräjäoikeudelta. Poliisi voi akuuteissa uhkatilanteissa antaa väliaikaisen lähestymiskiellon tutkinnanjohtajan päätöksellä. Lähestymiskieltoon määrätty henkilö ei saa tavata suojattua henkilöä, ei ottaa tähän yhteyttä eikä seurata tai tarkkailla tätä. Laajennetussa lähestymiskiellossa määritellään tarkasti paikkoja, joissa kieltoon määrätty ei saa oleskella ollenkaan. Kielto voidaan määrätä vuodeksi, ja sitä voidaan pidentää jatkohakemuksesta kahdella vuodella.

Oikeus voi määrätä hakemuksesta myös perheen sisäisen lähestymiskiellon lähisuhteissa tapahtuvan seksuaali- ja väkivaltarikoksen yhteydessä. Väkivaltaan syyllistynyt henkilö voidaan velvoittaa tällöin muuttamaan pois yhteisestä kodista, maksimissaan kolmeksi kuukaudeksi.

Lisätietoja lähestymiskiellosta

Poliisi, Lähestymiskielto

Rikosuhripäivystys (RIKU), Lähestymiskielto - miten sitä haetaan ja kuinka se suojaa sekä Palvelu/lähestymiskieltoesitteet eri kielillä