Jatkohoito perusterveydenhuollossa

Kun CPAP-hoito on saatu sujumaan, tavallisesti n. 3-6 kk kuluttua laitehoidon aloittamisesta (joskus jo 2 vk hoidon aloituksesta), voidaan hyvin sujuvan, muiden kuin erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien potilaiden, CPAP-hoidon seuranta siirtää perusterveydenhuollon vastuulle (tai paikallisten käytäntöjen mukaan työterveyshuoltoon tai yksityispuolelle) niissä kunnissa, joissa on tähän valmiudet ja seuranta on saatu järjestettyä. 

Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien potilaiden CPAP-hoitoa seurataan kuitenkin jatkossakin erikoissairaanhoidossa ja vointia myös työterveyshuollossa.

Uniapneakiskohoitoisia potilaita ei pääosin seurata erikoissairaanhoidossa, vaan suositellaan avopuolen hammaslääkärin tarkastuksia 1-2 v välein mahdollisten purennan muutosten havaitsemiseksi. Uniapneakiskohoidon tehoa, kiskon käyttöä ja potilaan vointia tulee kuitenkin myös seurata perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa ajoterveysohjeiden mukaisin määrävälein, jotta uniapnean hoidon jatkuminen tulee varmistettua. Erityistä vireyttä vaativissa ammateissa toimivien potilaiden (ammattikuljettajat) uniapneakiskon käyttöä seurataan kuitenkin erikoissairaanhoidossa kiskoon asennetun, sen käyttöä rekisteröivän, sirun avulla. Sirun avulla toteutettava uniapnean hoidon toteutumisen seuranta ei kuitenkaan korvaa määrävälein suositeltavia hammaslääkärin tarkastuksia purennan ja hampaiston tilan seuraamiseksi.

Seuranta- tai etävastaanotto-ohjeistus annetaan perusterveydenhuoltoon siirtovaiheessa, ja sen tulee toteutua vähintään Traficomin ajoterveysohjeiden mukaisesti:

• R2 vähintään vuosittain 
• R1 tarvittaessa 3v välein 
• Ajokortittomiakin kannattaa harvakseltaan seurata, esim. 3-5 v. välein, ettei hoito keskeydy
• Lisäksi tulee ohjeistaa, minne potilas ottaa yhteyttä mahdollisten ongelmien ilmetessä, sekä missä potilas voi uusia hoitotarvikkeita (maski, letkut, suodattimet).

Seurantakontaktien sisältö:

• Kysytään vointi ja uniapnean oireet, apuna esimerkiksi ESS-kysely ja DEPS-seulonta
• Tarkistetaan voimassa oleva lääkitys, verenpaineseuranta, verensokeriseuranta (työnkuvan mukaan)
• Pituus, paino
• Mieliala, vointi, päihteet, tupakka
• Tarkistetaan uniapnean hoidon toteutuminen
• Kiskohoidossa kysytään kiskon säännöllinen käyttö, mahdolliset ongelmat ja kiskon istuvuus suuhun. Tarvittaessa hammaslääkärin konsultaatio.
• CPAP-hoidossa tarkistetaan:
  • Käyttöpäivät ja käyttötunnit (tavoite >70% päivistä, vähintään 4h/käyttöyö)
  • Maskivuoto
  • Jäännös-AHI
  • Hoitopaineet
  • Mahdolliset ongelmat hoidossa
  • Tarvittaessa säädetään laitetta ja uusitaan tarvikkeet

Tulevina vuosina seurantaa tullaan muokkaamaan paremmin potilaan tarpeita vastaavaksi hyödyntämällä tehokkaammin etäseurantaa ja digitaalisia palveluita.