Päihdeongelmaisen psyykkisten oireiden ja häiriöiden huomioiminen hoidossa
Päihdehäiriöön liittyy lähes aina psyykkisiä oireita. Osa näistä oireista johtuu päihteiden suorasta vaikutuksesta, päihteiden vieroitusoireista tai päihdekäytön aiheuttamista ihmissuhde- ja sosiaalisista ongelmista. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi ahdistuneisuus ja mielialan lasku pitkäaikaisen alkoholinkäytön seurauksena tai psykoosioireet amfetamiinin tai kannabiksen käytön yhteydessä. Nämä päihdekäytöstä johtuvat oireet helpottuvat tai jopa häviävät kokonaan päihteiden käytön vähentyessä tai päättyessä.
Kaikkien päihdehäiriöistä kärsivien psyykkinen oireilu ja kaikkien psykiatrisista häiriöistä kärsivien päihdekäyttö on syytä kartoittaa hoidon yhteydessä määrävälein. Apuna voidaan käyttää kyselylomakkeita kuten BDI, Audit ja SDS.
Jos päihdekäyttö on runsasta eikä psyykkinen oireilu ole vaikea-asteista, tulee päihdehäiriö hoitaa ensin sellaiseen tasapainoon, että psyykkisen oireilun vaikeusastetta voidaan luotettavasti arvioida. Samanaikaisen mielenterveyshäiriön luotettava diagnostiikka vaatii yleensä vähintään kuukauden päihteettömyyttä. Psyykkisiä oireita tulee luonnollisesti hoitaa myös päihdehoidon aikana.
Molempien häiriöiden samanaikainen hoito parantaa hoidon tuloksia.
Päihdekäyttö vaikeuttaa usein säännöllisen, suunnitelmallisen psykiatrisen hoidon toteutumista. Erityisesti vaikeista häiriöistä kuten skitsofreniasta kärsivien potilaiden hoidossa potilaan aktiivinen tavoittelu ja motivoiminen avohoitoon sekä lääkityksen käyttöön auttaa vähentämään sairaalahoitoja.
Psykoottista häiriötä sairastavat päihdeongelmaiset hoidetaan yleensä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Päihdehäiriö ei ole psykiatrisen sairaalahoidon ja tarvittaessa tahdosta riippumattoman hoidon este, joskin päihtymystila vaikeuttaa potilaan arviointia merkittävästi.
Päihdehäiriö on syytä saada hallintaan ennen kuntouttavaan psykoterapiaan hakeutumista, jotta terapiasta saatava hyöty olisi paras mahdollinen. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa voidaan korvata vasta, kun päihdeongelman hoito on siinä vaiheessa, että tuloksellinen kuntoutuspsykoterapia on mahdollinen. Jokaisessa kuntoutuspsykoterapiasuosituksessa (=B-lausunto) tulee olla päihdeanamneesi ja selvitys asiakkaan käytössä olevista lääkkeistä.
Jatkuva päihdekäyttö heikentää monien lääkkeiden tehoa. Tämän vuoksi tulee valita lääkitys, jonka yhteydessä päihdekäyttö ei aiheuta merkittäviä riskejä ja joka on mahdollisimman helppo toteuttaa. Lääkityksen väärinkäyttömahdollisuus on huomioitava ja väärinkäyttöalttiita valmisteita vältettävä.
Vaikeista psyykkisistä häiriöistä kärsivien potilaiden hoidossa on hyvä muistaa myös päihdeongelman lääkkeellisen hoidon mahdollisuudet. Alkoholiriippuvuuden lääkehoidoista erityisesti naltreksoni ja nalmefeeni soveltuvat käytettäviksi samanaikaisesti psyykenlääkkeitten kanssa. Opioidiriippuvainen psyykkisesti sairas potilas on syytä ohjata nopeasti opioidikorvaushoitoarvioon.
Alkoholiriippuvuus ja työkyky sairauspäivärahan, kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen näkökulmasta: Alkoholiriippuvuus ja työkyky(Käypä hoito)
Kaksoisdiagnoosi (päihdelinkki.fi)
Päivitetty 5.12.2024