Perusterveydenhuollon toimijoiden roolit ja yhteistyö, ryhmätoiminta

Lastenneuvolan, koulun ja opiskelijaterveydenhuollon terveydenhoitaja

• Terveydenhoitaja vastaa perusohjauksesta, hoidon koordinoinnista ja seurannasta
• Perhettä ja lasta kannustetaan pitkäjänteiseen työskentelyyn elintapamuutosten pysyvyyden turvaamiseksi. Elintapaohjaukseen liittyviä ohjaus- ja seurantakäyntejä tarvitaan vähintään ½ vuoden ajan.
• Ohjauksen apuna voidaan käyttää ruoka- ja liikunta- sekä ruutuaika- ja nukkumispäiväkirjoja sekä lapsen ja perheen kanssa tehtäviä kirjallisia tehtäviä elintapojen muutostavoitteista, onnistumisista ja pulmista sekä niiden ratkaisuvaihtoehdoista.  
• Esimerkkinä perhe- ja vahvuuskeskeinen kasvunseuranta Nokialla (YouTube video).  

Fysioterapeutti

• Lapsi lähetetään fysioterapeutin vastaanotolle, jos lapsella on liikkumista haittaava motorinen ongelma esim. kömpelyyttä tai lapsi ei liiku riittävästi ja paino nousee
• Fysioterapeutit voivat tehdä yhteistyötä erityisliikunnanohjaajien kanssa esim. ryhmien pitämisessä 
• Esimerkkinä perhe- ja vahvuuskeskeinen liikuntaohjaus Nokialla (YouTube video). 

Ravitsemusterapeutti

• Ravitsemusohjauksesta pääosa tapahtuu terveydenhoitajan vastaanotolla. Terveydenhoitajat tarvitsevat säännöllistä koulutusta ravitsemusasioista.  
• On suositeltavaa, että jokainen lihava lapsi ja hänen huoltajansa pääsisivät ravitsemusterapeutin vastaanotolle
• Esimerkkinä perhe- ja vahvuuskeskeinen ravitsemusohjaus Nokialla (YouTube video).  
• Jatko-ohjauskäynnit suunnitellaan tarpeen mukaan ravitsemusterapeutin ja terveydenhoitajan yhteistyönä
• Ravitsemusohjaus: 
  • Painonhallintaan liittyvään ravitsemusohjaukseen alle 15-vuotias tulee aina vanhemman/vanhempien tai muun huoltajan kanssa. Leikki- tai alakouluikäisen lapsen vanhemmat tai huoltaja voivat halutessaan tulla vastaanotolle ilman lasta. Myös alle 18-vuotiaan nuoren kanssa vastaanotolla on hyvä olla perheen ruokataloudesta vastaava henkilö. 
  • Perheen elämäntilannetta ja sen hetkisiä voimavaroja käydään läpi keskustellen. Alkukartoituksessa/haastattelussa selvitetään perheen omia käsityksiä lapsen ylipainosta ja sen syistä. Perheenjäseniltä kysytään myös sitä, millaisia muutostarpeita he itse näkevät ruokatottumuksissaan ja muissa elintavoissaan ja millaisia muutoksia ovat mahdollisesti jo tehneet.  
  • Perheen ruokatottumuksia käydään läpi ruokapäiväkirjan ja/tai haastattelun (ravintoanamneesi) avulla. Ruokatottumuksia arvioidaan yhdessä. Tottumuksista etsitään sekä hyvät, toimivat asiat, esimerkiksi joka-aamuinen aamupala, ja toisaalta muutosta kaipaavat asiat. Ruokapäiväkirja ja ravintohaastattelu ovat käyttäytymisen muutosta tukevia, voimavarakeskeisiä menetelmiä, joiden avulla ohjaaja auttaa perhettä havainnoimaan omia tottumuksiaan, löytämään omia vahvuuksiaan ja huomaamaan pienet muutokset. 
  • Terveyttä edistävän ruokavalion periaatteita ja käytännön toteutusta käydään läpi asiakaslähtöisesti alkuhaastattelusta ja ravintoanamneesista saatujen tietojen pohjalta. Ohjauksessa läpikäytäviä asioita voivat olla painonhallintaa tukevat, perheen ateriarytmiin ja ruokailuun liittyvät kysymykset, keinot monipuolistaa valikoivasti syövän lapsen ruoka-ainevalikoimaa, sopivat ruokien ja herkkujen määrät ja annoskoot, painonhallintaa tukevat elintarvikevalinnat ja sopivien elintarvikkeiden löytäminen, pakkausmerkintöjen lukeminen ja tulkitseminen tai  ruuanvalmistus. Ohjauksessa käytetään havainnollistamisen apuna ruokamalleja, tuotepakkauksia ja kuvia sekä muuta kirjallista tai digitaalista aineistoa. 
  • Muutostavoitteet laaditaan yhdessä.  Perhe valitsee kohennusta vaativista tottumuksista muutaman (yleensä 2-3 asiaa), ja valitsee sitten vaihtoehtoisista toimintatavoista itselleen sopivimmat ja nämä kirjataan muutostavoitteiksi seuraavaa kertaa varten.  Muutostavoitteet ovat pieniä, konkreettisia ja ilmaistaan mahdollisimman tarkasti joko tekemisenä, esimerkiksi kouluaterian syöminen joka päivä, tai laadun tai määrän muutoksina, esimerkiksi sokerillisen virvoitusjuoman vaihtaminen sokerittomaan tai viikonlopun karkkiostosten määrän puolittaminen 400 g:sta 200 g:aan. Muutosten toteutumista arvioidaan seurantakäynneillä ja tavoitteita tarkistetaan tarpeen mukaan. 
  • Perhe saa tarvittaessa sovitut tavoitteet kirjallisena.  Joskus perhe hyötyy myös lapselle laaditusta ateriasuunnitelmasta. 
  • Terveyskertomukseen kirjataan esitiedot, ravintoanamneesi ja arvio lapsen ja perheen ruokavaliosta ja ravintoaineiden ja energian saannista, annettu ohjaus sekä muutostavoitteet ja suunnitelma seurannasta.  
  • Ravitsemusohjaukseen tarvitaan hoidon alussa yleensä vähintään 1-2 tunnin mittaista tapaamiskertaa.  Myöhemmillä seurantakäynneillä tapaamiset voivat olla lyhyempiä. 

Perheneuvola ja sosiaalitoimi

• Koko perheen tukeminen erityisesti silloin, kun perheessä ei ole kriisitilanteen vuoksi pystytty noudattamaan säännöllisiä ruoka-aikoja, ruokaa ei valmisteta tai lapsilla ei ole mahdollisuuksia liikkua riittävästi
• Antaa tukea elämäntilanteiden muutoksissa
• On apuna, jos vanhempien psyykkinen tilanne on huono

Psykologi

• Lapsen ja nuoren tukeminen, jos syömiseen liittyy psyykkistä pahoinvointia (tunnesyöminen) tai lihavuus aiheuttaa itsetunto-ongelmia, ahdistusta tai masentuneisuutta. Ylipaino voi olla reaktiivista eli syöminen voi olla reaktio johonkin tilanteeseen tai tunteeseen.
• Ylipainoisen murrosikäisen minäkuvan kehityksen tukeminen erityisesti tytöillä
• Tarvetta psykologille ohjaamiseen voi kartoittaa kysymällä:
  • elämäntilanteen muutoksesta
  • kiusaamisesta
  • unesta
  • poissaoloista
  • vapaa-ajan kavereista
  • mielialasta
• Psykologille ohjataan myös, jos lapsella syömishäiriöitä esim. ahmimista

Yhteisvastaanotto

• Hoitoyksikössä voidaan sopia yhteisvastaanotosta, jossa ovat perheen lisäksi mukana esimerkiksi lääkäri, terveydenhoitaja ja ravitsemusterapeutti tai tarpeen mukaan joku muu erityistyöntekijä. Tällaisesta toimintamallista lihavien lasten hoidossa on hyviä kokemuksia mm. Ruotsista. 

Ryhmäohjaus

• Elintapaohjaus ryhmissä, koko perheen ryhmät keskittyvät elintapojen muutokseen painokeskeisyyden sijasta

Ryhmätoiminta

• Lihavuuden ehkäisyssä ja hoidossa on saatu hyviä tuloksia ryhmämuotoisesta toiminnasta. Lapsille sopivia ovat esim. toiminnalliset menetelmät, yhdessä tekeminen, kerhot ja matalan kynnyksen ryhmät. Esimerkkinä toteutuneesta ryhmätoiminnasta Hyrrä-kerho Kangasalla. 
• Järjestetään perheille suunnattuja ruoanlaittokursseja esim. yhteistyössä Marttojen kanssa
• Koulut ja liikuntatoimi voivat järjestää ryhmätoimintaa, esimerkiksi kouluille voidaan perustaa omia ryhmiä vähän liikkuville 
• Lapsilla ja nuorilla laihtuminen ei ole pääasia, vaan se tulee yhdessä tekemisen myötä sivutuotteena. Vahvistetaan yhdessä tekemisen kulttuuria ja suunnitellaan uusia yhdessä tekemisen muotoja. 

Perustason toimijoiden välinen yhteistyö 

• Lapsen ravitsemushoito varhaiskasvatuksessa (mm. annoskoko, monipuolisuus) toteutetaan yhteistyössä vanhempien ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Esimerkkinä perhe- ja vahvuuskeskeinen ote varhaiskasvatuksessa Nokialla (YouTube video).  
• Henkilökunta konsultoi terveydenhoitajaa, jos lapsen ruokamäärissä tai syömisessä on ongelmia tai muutoksia
• Kehitetään terveystoimen ja kunnan muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua
• Vähäisiä erityistyöntekijöiden resursseja voidaan hyödyntää tehokkaasti lisäämällä moniammatillista tiimityötä
• Tehdään yhteistyötä järjestöjen ja kolmannen sektorin palvelujen tuottajien kanssa. Sovitaan mikä taho kunnassa kerää yhteen eri toimijoiden palvelutarjonnan ja miten tieto välitetään perheille ja lasten parissa työskenteleville. Tietoa liikuntamahdollisuuksista välitetään varhaiskasvatuksen ja koulun kautta. Esimerkkinä ammattilaiset perheiden tukena moniammatillisesti Nokialla (YouTube video).