Nuoren ja perheen arviointi

Arviointia toteutetaan haastattelemalla nuorta ja hänen perhettään. Haastattelua täydennetään tarvittavilla kyselylomakkeilla ja tutkimuksilla sekä nuoren sosiaalisesta verkostosta saatavilla tiedoilla (esim. nuoren opettajien, sijoituspaikan ja joskus myös muiden läheisten kuten ystävien havainnot), jotta saadaan kattava kuva nuoren tilanteesta ja tukiverkostosta.

Nuoren arvioinnissa on huomioitava myös mahdollisten somaattisten oireiden tutkiminen ja sairauksien poissulkeminen tai hoitaminen. Myös mahdollisten muiden samanaikaisten psyykkisten oireiden arviointi on tärkeää erotusdiagnostisessa mielessä. Esimerkiksi ahdistuneisuus, syömisongelmat, päihteiden käyttö ja mahdolliset kohonneen mielialan jaksot tulee arvioida. Perheenjäsenten sairastavuuden kartoittaa on tärkeää mm. sukurasituksen selvittämiseksi.

Huolellinen nuoren ja perheen tilanteen arviointi auttaa oikeanlaisen hoidon ja tukitoimien suunnittelussa.

Haastattelu

Kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi on hyvä varata aikaa sekä nuoren että vanhempien tapaamiseen yhdessä ja erikseen. Nuorelle esitettyjen kysymysten on hyvä olla suoria. Tarvittaessa selvennetään ja perustellaan nuorelle, miksi asioita kysytään. On tärkeä luoda kiireetön ilmapiiri ja rohkaista nuorta ilmaisemaan kokemuksiaan omin sanoin. Kontaktin ja luottamuksen syntyminen voi joskus viedä aikaa, ja tarvittaessa nuorta tavataan uudelleen.

Haastattelua täydennetään kyselylomakkeilla (esim. R-BDI, BDI-21, PHQ-9, MDQ), joiden avulla saadaan tietoa nuoren kokemista mielialaoireista ja niiden voimakkuudesta. Kyselylomakkeet voivat olla hyvä työkalu myös keskustelun virittämiseen. Linkkejä kyselylomakkeisiin: BDI-kysely sekä PHQ-9-terveyskysely Käypä hoito.

Haastattelussa kartoitetaan

masennusoireiden kestoa, laatua ja vaikutusta jokapäiväiseen elämään
toimintakykyä: miten nuori huolehtii opiskelustaan, vuorokausirytmistään ja ravinnon tarpeesta
nuoren harrastuksia ja ikätoverisuhteita
nuoren tukiverkostoa ja voimavaroja
nuoren elämäntilannetta (mahdolliset elämäntilanteeseen liittyvät paineet perheessä, kasvuolosuhteet, menetykset, traumaattiset kokemukset, ym.)
muuta sairastavuutta ja niihin liittyviä hoitoja
aikaisempia tukitoimia ja nuoren kokemusta niistä
nuoren toiveita tuen suhteen sekä valmiutta työskentelyyn
perheen tuen tarvetta ja toiveita tuen suhteen (läheisverkoston hyödyntäminen, ammattilaisten apu)

Somaattinen arviointi

On aiheellista selvittää, etteivät depression oireet johdu suoraan jostain somaattisesta sairaudesta, kuten hormonitoimintaan liittyvistä häiriöistä (esim. kilpirauhasen vajaatoiminnasta), neurologisesta sairaudesta tai muun sairauden lääkehoidosta. Nuori ohjataan tarvittaessa lääkärin arvioon näiden asioiden selvittämiseksi. Lisätietoja: Depression seulonta ja tunnistaminen terveydenhuollossa Käypä hoito. Nuorten depressiot löytyvät alaotsikon Depressio eri elämänvaiheissa -alta

Itsetuhoisuuden arviointi

Itsetuhoiset ajatukset ovat yleisiä myös lievien masennusoireiden yhteydessä. Masennuksen arviointiin tulee aina kuulua myös itsetuhoisuuden arviointia. Itsetuhoisista ajatuksista voi kysyä nuorelta suoraan osana nuoren haastattelua. Niistä kysyminen ja keskustelu eivät lisää itsetuhoisuutta vaan antaa nuorelle luvan puhua vaikeistakin asioista ja näin kokea helpotusta. Puheeksi ottaminen kahden kesken on tärkeää. Jos nuorella on itsetuhoisia ajatuksia, on tärkeää luoda hänelle toivoa tilanteen paranemisesta ja tehdä nuoren kanssa suunnitelma, miten häntä autetaan. Nuori tarvitsee säännöllisen kontaktin ja mahdollisuuden keskustella ajatuksistaan.

On tärkeää arvioida itsetuhoisuuden vakavuutta ja motivaatiota itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Ajoittaiset kuoleman toiveet ilman itsen vahingoittamisen halua viittaavat matalaan riskiin. Sen sijaan ajatusten pitkäkestoisuus ja sitkeys sekä suunnitelmat, joihin liittyy itsemurhan ja sen tekotavan harkinta, viittaavat vakavaan riskiin.

Menetelmiä itsetuhoisuuden arviointiin:

Haastattelu: esim. Oletko joskus ajatellut tai toivonut kuolemaa? Kuinka usein näitä ajatuksia sinulla on ollut? Oletko miettinyt, että satuttaisit itseäsi jollain tavalla? Oletko satuttanut itseäsi viime aikoina? Millä tavalla? Oletko miettinyt, miten voisit tappaa itsesi? Koska viimeksi sinulla on ollut sellaisia ajatuksia? Onko sinulla itsemurhasuunnitelmaa?
Useimmat mielialaa kartoittavat kyselylomakkeet sisältävät itsetuhoisuuteen liittyvän kysymyksen. Mikäli nuori raportoi lomakkeessa itsetuhoisia ajatuksia, tulee niistä aina kysyä nuorelta lisää. BDI-kysely Käypä hoito
Itsetuhoisuuden ja sen vakavuusasteen arviointiin on olemassa myös strukturoituja lomakkeita: SIS – Suicide Intent Scale Käypä hoito
Ohjeita itsemurhariskin arviointiin: C-SSRS-koulutus Itsemurhariskin arviointiasteikko Käypä hoito
C-SSRS-koulutus Mielenterveystalo Ohjeita itsemurhariskin arviointiin - Ammattilaiset - kirjaudu ammattilaisten osioon (kirjautumisohjeet löytyvät tuon sivun alalaidasta) - Masennus - koulutukset - C-SSRS-koulutus.

Mikäli on huolta nuoren turvallisuudesta tai nuori satuttaa itseään, nuoren kanssa voidaan tehdä vastaanotolla turvasuunnitelma, johon kirjataan käytännöt, joiden avulla varmistetaan nuoren turvallisuus ennen seuraavaa tapaamista. Lisätietoja ja linkki turvasuunnitelmaan: https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50122a.pdf (päivitetään tähän linkki nuorten versioon, kun se saadaan lomakerekisteriin)

Yhteydenotto vanhempiin on tärkeää. Vanhempien on tärkeää osallistua nuoren hoitoon ja varmistettava nuoren turvallisuutta kotona. On tavallista, että nuori aluksi kieltää yhteydenoton vanhempiin. Useimmiten nuori on motivoitavissa luottamaan siihen, että vanhempien apu on tilanteessa välttämätöntä ja tärkeää. Mikäli nuori kieltää yhteistyön huoltajien kanssa, on tehtävä lastensuojeluilmoitus oman kunnan käytäntöjen mukaisesti. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä ja sen perusteista on hyvä keskustella nuoren kanssa ennen ilmoituksen tekemistä luottamuksen säilyttämiseksi.

Mikäli nuori arvioidaan olevan välittömässä vaarassa, nuoren turvallisuudesta on huolehdittava (varmistettava, että nuori ei ole yksin) ja ohjattava nuori lääkärin arvioon tarvittaessa päivystyksellisesti.