Diabetesriskissä olevan tunnistaminen ja seuranta

Työnjako riskipotilaiden tunnistamisessa ja seurannassa

Tyypin 2 diabeteksen tunnistaminen edellyttää kaikilta ammattilaisilta aktiivista otetta. Tavoitteena on, että testauksia tehdään laaja-alaisesti esimerkiksi terveystarkastusten yhteydessä, terveyden- ja työterveyshuollon vastaanotoilla sekä muissa asiaan liittyvissä yhteyksissä (sosiaalitoimistot, päihde- ja mielenterveystyön yksiköt, terveyskioskit, apteekit, erikoissairaanhoito ym.). 

Tunnistetut riskipotilaat ohjataan terveyskeskukseen ohjauksen, diagnoosin varmentamisen, hoidon ja seurannan järjestämistä varten. Työterveyshuollossa tunnistetusta riskipotilaasta ja uudesta diabetesta sairastavasta, jonka ohjausta ja seurantaa ei ole mahdollista työterveyssopimuksen puitteissa järjestää työterveyshuollossa, tehdään potilaan luvalla lähete terveyskeskukseen ja potilas varaa itse ajan. Lähetekäsittelyn menettelytavoista terveyskeskuksissa sovitaan paikallisesti. Ei suoraa lähetettä välinejakeluun ilman kriteerien mukaan tehtyä diabetesdiagnoosia.

Terveyskeskus ja työterveyshuolto

Tehtävinä ovat tyypin 2 diabeteksen riskihenkilöiden tunnistaminen, diabeteksen ehkäisyyn tai hoitoon ja valtimotaudin riskitekijöiden alentamiseen tähtäävän ohjauksen, hoidon ja seurannan järjestäminen sekä diabetesdiagnoosin varmistaminen. Lisäksi on tärkeää varmistaa tiedonkulku terveyskeskuksen ja työterveyshuollon sekä muiden toimijoiden välillä. Työterveyshuoltosopimuksiin ei useimmiten kuulu pitkäaikaissairauksien hoito/seuranta.

Diabetesriskitesti tehdään aina terveystarkastuksissa ja lisäksi vastaanottokäynneillä tarpeen mukaan.

Raskausdiabetes ja sen jälkeinen DM2-riski: Tyypin 2 diabeteksen riski 10 vuoden aikana gestaatiodiabeteksen jälkeen on 40 % ja nousee 50 %:iin henkilöillä, joilla BMI on yli 25 kg/m2. Glukoosirasituskoe uusitaan insuliinihoitoa saaneille raskausdiabeetikoille 6–12 viikon kuluttua synnytyksestä ja muille vuoden kuluttua synnytyksestä. 

Raskausdiabetes Käypä hoito

Päihde- ja mielenterveysyksiköt, sosiaalitoimen yksiköt ja työvoimapalvelukeskukset, joissa terveydenhuollon ammattilaisia

Tehtävänä tyypin 2 diabetesriskin tunnistaminen, reagoiminen myös somaattisiin terveysongelmiin ja hoitoon ohjaus hoitajalle.

Riskiryhmät: 

• Ylipainoiset (BMI yli 25), vatsakkaat (vyötärönympärys yli 90/100) 
• Masentuneet, aloitekyvyttömät, syrjäytyneet, liikuntaa harrastamattomat 
• Psykoosipotilaat 

Keinot: 

• Seulonta riskitestiä hyödyntäen tai/ja ohjaaminen terveyskeskukseen terveydenhoitajan/ sairaanhoitajan vastaanotolle. Tärkeää myös muistuttaa jo tiedossa olevia diabetesta sairastavia hoidon seurantakäynneistä. 
• Psykoosipotilaille lääkityksen aloituksen/vaihdon yhteydessä riskitestaus ja tarvittaessa sokerirasitus 
• Psykoosipotilaiden painon, verenpaineen, lipidien ja alat-arvon seuranta 
• Toiminnalliset tilaisuudet ja menetelmät kohderyhmän mukaisesti

Apteekit

Tehtävänä kannustaa riskitestausten tekemiseen. Riskitestitilaisuuksia voidaan järjestää yhdessä diabetesyhdistysten kanssa.

Näkyvällä paikalla esim. ITE-piste, jossa diabetesriskilomakkeet ja jatko-ohjeet asiakkaan saatavilla.

Erikoissairaanhoito

Tehtävänä diabetesriskin tunnistaminen ja interventio sekä diagnoosin teko ja hoidon aloitus tai ohjaaminen jatkohoitoon näitä varten. 

Riskiryhmät: 

• Kaikki seulomattomat riskiryhmien potilaat 
• Sairaalassa hoidetut ja leikatut potilaat, joilla hoitojaksolla todetaan heikentynyt sokerin sieto yms. 
• Valtimotautipotilaat (sepelvaltimotauti, aivovaltimotauti, jalkojen verenkiertohäiriöt) 

Keinot: 

• Riskitestaus, epikriisiin maininta ja potilas ohjataan omaan terveyskeskukseen hoitajan vastaanotolle ja tarvittaessa työterveyshuoltoon työterveyshoitajan vastaanotolle. Erikoissairaanhoidon interventiolla on iso merkitys taudin vakavuuden ja hoidon mahdollisuuksien ymmärtämisessä. 
• Lähete erikoissairaanhoidosta terveyskeskukseen päin.