Vaihtoehtoisen elämänsisällön ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen

Päihteettömyyden tukemisessa on tärkeää toivon ylläpitäminen retkahduksista huolimatta!

Päihdeongelmasta toipuvien päihteettömyyttä ja päihdeongelmatonta elämää voidaan tukea vertaistukeen tai muuhun tukeen perustuvan toiminnan avulla. 

A-Kiltojen toiminnassa korostuu vertaistuki, yhteisöllisyys ja toiminnallisuus: Yhdessä päihteettömästi toimien saadaan uutta sisältöä elämään ja samalla minimoidaan houkutukset sortua vanhaan elämäntapaan. A-Kiltojen toiminnassa korostuu toivon ja elämänilon ylläpitäminen vertaisten tuella. Paikallisten A-Kiltojen yhteystiedot ja tietoa A-Kiltojen toiminnasta yleisesti löytyy A-Kiltojen Liiton sivuilta. 

Vertaistukea ja vaihtoehtoisia elämänsisältöjä tarvitsee jokainen päihdekäytön lopettanut henkilö saavuttaakseen pitävän otteen elämästään. Aiemmin päihdekäyttöön kuluneen ajan täyttäminen vaatii mielekästä tekemistä erityisesti, kun oletusarvoisesti työntekeminen ei ole toipumisen alussa ensimmäisten kuukausien tehtävä.  Tekemisen ja vertaistuen löytämisessä voivat auttaa monet järjestöt, joista lisätietoa saa mm. Lähellä.fi -sivustolta. 

Matalankynnyksen kohtaamispaikkoja ylläitävät useat järjestö Tampereella. Tampereen Elokolot Kumppanuustalo Arttelissa ja Pirkkalassa ovat matalan kynnyksen päihteettömiä kohtaamispaikkoja, joita ylläpitää EHYT ry. Pirkanmaalla toimii aktiivisesti Tampereen A-Kilta ry, jolla on useita matalankynnyksen kohtaamispaikkoja, tupia Rautaharkossa, Härmälässä ja Hervannassa sekä Nokialla. Näissä osassa on toimintaa myös iltaisin ja viikonloppuisin. Erityisesti päihdetoipujien kanssa toimivia muita järjestöjä ovat Yad, Kris Tampere, Silta-Valmennusyhdistys ja A-Klinikkasäätiö.

Pirkanmaalle on valmistunut ensimmäisenä Suomessa alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Sen tavoite on mahdollistaa kulttuuristen oikeuksien toteutuminen kaikille pirkanmaalaisille ja siten kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Tämä tarkoittaa yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua kulttuuri- ja taidepalveluihin sekä kehittää ja toteuttaa itseään ja yhteisöään taiteen ja kulttuurin keinoin. Taide ja kulttuuri luovat jo itsessään hyvinvointia ja mielekästä elämää. Jokaisella ihmisellä on taiteesta ja kulttuurista omat kokemuksensa ja ajatuksensa. Hyvinvointia voi toiselle tuoda se, että pääsee nauttimaan hyvästä taiteesta katsojana, toiselle se, että pääsee itse tekemään ja osallistumaan. 

Pirkanmaan alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma on päivittyvä strateginen alueellinen asiakirja. Se on osa alueellista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuutta Pirkanmaalla ja osaltaan tukee Pirkanmaan lakisääteisten alueellisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelmien toimeenpanoa. 

Pirkanmaan ensimmäinen alueellinen kulttuurihyvinvointisuunnitelma hyväksyttiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa vuonna 2017. Asiakirjan päivitys on valmisteltu Pirkanmaan Tulevaisuuden sote-keskus-hankkeessa, PirSOTEssa. Päivitetyn suunnitelman tavoitteena on edistää hyvinvointialueen ja kuntien yhteisten asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja auttaa turvaamaan kulttuuristen oikeuksien toteutuminen jokaiselle pirkanmaalaiselle. Suunnitelmassa on asetettu Pirkanmaan kulttuurihyvinvoinnin visio 2030 sekä kehittämisen painopisteet, tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset kulttuurihyvinvoinnin toteutumiselle Pirkanmaalla.

Kulttuurihyvinvoinnin ytimessä on ihmisen oma kokemus siitä, että kulttuuri ja taide lisäävät hänen hyvinvointiaan tai ovat yhteydessä siihen. Kulttuurihyvinvointia syntyy moninaisin tavoin yksilön, yhteisöjen ja yhteiskunnan tasoilla. Kulttuuri ja taide ovat osa hyvää elämänlaatua ja elinikäistä oppimista: ihminen on kulttuurin ja taiteen kokija ja toimija, jolla on kulttuurisia tarpeita ja oikeuksia. Kulttuuriset oikeudet tarkoittavat yhdenvertaista mahdollisuutta osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuutta ilmaista itseään vapaasti. Kulttuuriset oikeudet turvataan YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa (1948), Suomen perustuslaissa osana sivistyksellisiä oikeuksia ja kuntien kulttuuritoimintalaissa.

Kulttuurin ja taiteen mahdollisuudet liittyvät sairauksien hoidon ja hallinnan lisäksi osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen, kasvun ja kehityksen tukemiseen, hoivaan, syrjäytymisen ja terveysongelmien ennalta ehkäisyyn sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäviin elintapoihin. Kulttuuri ja taide vaikuttavat talouteen myös ennaltaehkäisemällä yhteiskunnallisia ongelmia ja vähentämällä siten sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia.