Läheisten jälkihoito

Läheisten tarpeet

Selvitetään yksilöllisesti, huomioiden mm.

  • Ikä ja suhde kuolleeseen (puoliso, lapsi jne.)
  • Läheisen oma terveystilanne ja kognitio
  • Sosioekonominen tilanne
  • Eletyn sairausprosessin ja kuoleman hyväksyminen

Jälkihoidon tavoitteet

Läheisten selviytyminen menetyksen jälkeen

  • Akuuttien ja myöhemmin ilmenevien mahdollisten mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy
  • Työ- ja toimintakyvyn säilyminen

Jälkihoidon toteuttaminen

Huomioidaan aina:

  • Läheisten ohjaaminen kuoleman jälkeisissä käytännön toimissa (mahdollisten kirjallisten ohjeiden käyttö, mm. Suomi.fi-sivuston ohjeet)
  • Saattohoidon toteuttaneen yksikön tulee tarjota mahdollisuutta keskusteluun koskien saattohoitoa ja kuolemaa; koetun läpikäyminen
  • Läheisen ohjaaminen mahdollisen jatkotuen piiriin (esim. työterveyshuolto, terveyskeskus/omalääkäri, kolmannen sektorin toimijat)
  • Tarvittaessa oman yksikön/oman asuinalueen sosiaalityöntekijän kontaktointi

Vaativa saattohoitotilanne, esim. perheet, joissa lapsia tai nuoria aikuisia, potilaan tai läheisen ollut huomattavan vaikea sopeutua sairaustilanteeseen/lyhyt sairastamisaika, vaikeahoitoiset oireet, ”komplisoitunut” kuolema, jolloin huomioidaan edellisten ohella:

  • Palliatiivisen vastuualueen psykososiaalisen tuen palvelut, joiden kautta varmistetaan akuuttivaiheen apu sekä läheisen tarvitsema jatkotuen muoto/toteuttaja (esim. vertaistuki- ja sururyhmät, yhteistyö koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollon tai perheneuvolan kanssa, kolmannen sektorin toimijoiden tuki)
  • Matalalla kynnyksellä sosiaalityöntekijän kontaktointi

Kolmannen sektorin toimijoita

  • Kriisikeskus Osviitta
  • Pirkanmaan Syöpäyhdistys (vain syöpäpotilaiden läheiset)
  • Mieli.fi
  • Seurakuntien diakoniatyö
  • Kirkon keskusteluapu evl.fi
  • Suomen nuoret lesket ry
  • Eläkeliitto
  • Sairauskohtaiset potilasjärjestöt

Päivitetty 16.10.2024