Läheisten jälkihoito
Läheisten tarpeet
Selvitetään yksilöllisesti, huomioiden mm.
- Ikä ja suhde kuolleeseen (puoliso, lapsi jne.)
- Läheisen oma terveystilanne ja kognitio
- Sosioekonominen tilanne
- Eletyn sairausprosessin ja kuoleman hyväksyminen
Jälkihoidon tavoitteet
Läheisten selviytyminen menetyksen jälkeen
- Akuuttien ja myöhemmin ilmenevien mahdollisten mielenterveysongelmien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy
- Työ- ja toimintakyvyn säilyminen
Jälkihoidon toteuttaminen
Huomioidaan aina:
- Läheisten ohjaaminen kuoleman jälkeisissä käytännön toimissa (mahdollisten kirjallisten ohjeiden käyttö, mm. Suomi.fi-sivuston ohjeet)
- Saattohoidon toteuttaneen yksikön tulee tarjota mahdollisuutta keskusteluun koskien saattohoitoa ja kuolemaa; koetun läpikäyminen
- Läheisen ohjaaminen mahdollisen jatkotuen piiriin (esim. työterveyshuolto, terveyskeskus/omalääkäri, kolmannen sektorin toimijat)
- Tarvittaessa oman yksikön/oman asuinalueen sosiaalityöntekijän kontaktointi
Vaativa saattohoitotilanne, esim. perheet, joissa lapsia tai nuoria aikuisia, potilaan tai läheisen ollut huomattavan vaikea sopeutua sairaustilanteeseen/lyhyt sairastamisaika, vaikeahoitoiset oireet, ”komplisoitunut” kuolema, jolloin huomioidaan edellisten ohella:
- Palliatiivisen vastuualueen psykososiaalisen tuen palvelut, joiden kautta varmistetaan akuuttivaiheen apu sekä läheisen tarvitsema jatkotuen muoto/toteuttaja (esim. vertaistuki- ja sururyhmät, yhteistyö koulu-, opiskelija- ja työterveyshuollon tai perheneuvolan kanssa, kolmannen sektorin toimijoiden tuki)
- Matalalla kynnyksellä sosiaalityöntekijän kontaktointi
Kolmannen sektorin toimijoita
- Kriisikeskus Osviitta
- Pirkanmaan Syöpäyhdistys (vain syöpäpotilaiden läheiset)
- Mieli.fi
- Seurakuntien diakoniatyö
- Kirkon keskusteluapu evl.fi
- Suomen nuoret lesket ry
- Eläkeliitto
- Sairauskohtaiset potilasjärjestöt
Päivitetty 16.10.2024