Monisairaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Työkyvyn arviointi

Jos monisairas henkilö on työelämässä mukana, tulee työterveyshuolto pitää mukana hoidon seurassa edellyttäen potilaan suostumusta. Työterveyshoitaja voisi toimia työterveyshuollon yhdyshenkilönä. Tavoitteena on työssä jatkaminen, mikä mahdollistuu esim. työpaikalla tapahtuvien työn muokkauksin tai työkokeiluin. 

Monisairaan työkyvyn arvioinnissa erityisen haasteen muodostaa mahdollisesti monille erikoisaloille jakautunut sairastaminen, jolloin usein tarvitaan koontia eri alojen hoidon ja kuntoutuksen ennusteesta ja sairastamisen vaikutuksesta työkykyyn. Mikäli henkilö ei ole ajankohtaisesti työelämässä, laaja-alaisen toimintakykyarvion merkitys työkykyä arvioitaessa korostuu.

Työkyvyn arviointia ei saa jättää irralleen sairauden hoidon ja kuntoutuksen jatkumosta. Työn vaatimusten tunteminen ja yhteys työpaikkaan on työterveyshuollon erityisosaamista. Sosiaalityöntekijän tai kuntoutusohjaajan neuvonnasta on olennaista hyötyä. 

• Työkyvyn heikentyessä, sairauslomien pitkittyessä, kuntoutustuki-, työkyvyttömyyseläke-, työtapaturmakannanotoissa sekä ammatillista kuntoutusta koskevissa suunnitelmissa tarvitaan yhteistyötä työterveyshuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. 
• Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin, kun poissaolo on kestänyt kuukauden (30 vrk). Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhön paluun mahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia. 
• 60 vrk:n sairausloman kohdalla työnantaja hakee sairauspäivärahaa Kelalta. Jos sairaus jatkuu, hoitava lääkäri tekee B-lausunnon ja ottaa kantaa kuntoutuksen tarpeeseen.
• Työntekijän on toimitettava työterveyslääkärin lausunto Kelaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 päivää. Työterveyshuolto koordinoi yhteistyötä ja järjestää tarvittaessa yhteisneuvottelun (työntekijä, esimies, työterveyshuolto), jonka perusteella työterveyslääkäri laatii lausunnon tekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuuksista jatkaa työssä. Työterveyshuollon lausunto (Kela)
• Em. lausunnosta tulee ilmetä arvio työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä sekä työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhdessä tekemä selvitys työssä jatkamisen mahdollisuuksista. Työhön paluun tueksi arvioidaan mahdollisuudet esimerkiksi osasairauslomaan, työn räätälöimiseen tai työkokeiluun. Yhteistyötä tehdään tilanteen mukaan mm. Kelan, työeläke- tai tapaturmavakuutusyhtiön kanssa.
• Jos vaikeavammainen henkilö on työssä, hänen työolosuhteistaan tulee olla tietoa ao. työterveyshuollossa. 
• Koulua käyvän tai opiskelevan henkilön kohdalla vastaava yhteys tulee olla koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon.

Työkyvyn arviointi ja tukeminen

Jos monisairas on työtön tai työterveyshuollon ulkopuolella (esimerkiksi yksinyrittäjä), vastuu työkyvyn arvioinnista ja tukemisesta on perusterveydenhuollossa. Työttömän työkyvyn arviointi tulee tehdä viimeistään 3 kuukauden kuluttua työttömyyden alusta ja välittömästi, kun osatyökykyinen menettää työnsä. 

• Työttömän toiminta- ja työkyvyn hyvä arviointikäytäntö terveydenhuollossa (Terveysportti)
• Monisairaan työttömän työkykyä pitää seurata ja tunnistaa mahdollisimman varhain työkyvyn heikentyminen ja tuen tarve. Apuna voi käyttää esimerkiksi itsearvioitua Työkykypistemäärää (Terveysportti)
• Työttömän työkykyä arvioidaan toimintakykylähtöisesti käyttäen apuna strukturoitua, eri toimintakyvyn osa-alueita kartoittavaa haastattelupohjaa: Kykyviisari (TTL)
• Työttömän työkykyä tulee arvioida ratkaisukeskeisesti ja asiakaslähtöisesti eli pyrkiä kaikin palvelujärjestelmässä käytettävissä olevin keinoin konkreettisesti tukemaa työkykyä ja löytämään yhdessä asiakkaan kanssa polku työelämään.
• Optimaalisesti työttömän työkyvyn arviointi voidaan tehdä moniammatillisesti työparina (lääkäri ja työkyvyn tuen keinot osaava ammattilainen, esim. työkykykoordinaattori) koko verkoston osaamista ja tietoa hyödyntäen. 

Toimintakyvyn arviointi

Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä selviytyä hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista – työstä, opiskelusta, vapaa-ajasta ja harrastuksista, itsestä ja toisista huolehtimista – siinä ympäristössä, jossa hän elää.

Ihmisen toimintakyky riippuu myös ympäristön myönteisistä tai kielteisistä vaikutuksista. Asuin- ja elinympäristöön liittyvillä tekijöillä, muiden ihmisten tuella tai erilaisilla palveluilla voidaan tukea ihmisen toimintakykyä ja selviytymistä arjessa. Toimintakykyä voidaan kuvata myös tasapainotilana kykyjen, elin- ja toimintaympäristön sekä omien tavoitteiden välillä.

• Mitä toimintakyky on? (THL)

Toimintakykyä tulee arvioida Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälisen luokituksen ICF mukaan (ICF, Stakes 2007). Toimintakyvyn arvioinnin perusteella voidaan suunnitella kuntoutujan tarvitsemat kuntoutus- ja muut palvelut, jotka tukevat ihmisen arjessa selviytymistä. ICF-luokituksessa toimintakyky kuvautuu moniulotteisena, vuorovaikutuksellisena ja dynaamisena tilana, joka koostuu terveydentilan sekä yksilön ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Toimintakyky rakentuu terveydentilan, ympäristö- ja yksilötekijöiden välisen dynaamisen vuorovaikutuksen tuloksena.

Toimintakykymäärittelyn pohjana on käytetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämää Toimia-tietokantaa. Toimia-tietokannassa on runsaasti mittareita toimintakyvyn eri osa-alueiden mittaamiseen.