Monisairaan kuntoutus

Kuntoutus ja kuntoutuspalvelut

Monisairaan kuntoutus rakentuu yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Monisairaan kuntoutuksen suunnittelun lähtökohtina ovat hänen toimintakykynsä ja arjessa pärjääminen. Kuntoutuspalvelut muodostuvat ammatillisen, lääkinnällisen tai sosiaalisen kuntoutuksen palveluista. Rahoittajia voivat olla kunta, Kela, vakuutuslaitokset ja STEA.

Mitä on kuntoutus?

Kuntoutus on toimintaa, joka auttaa kuntoutujaa selviytymään mahdollisimman itsenäisesti ja itseä tyydyttävällä tavalla omassa arjessa ja elinympäristössä. Kuntoutus voi olla palveluita tai ohjausta, joka toteutuu ammattilaisten toimesta, yhteistyössä kuntoutujan kanssa.  

Mitä on kuntoutuminen? (Terveyskylä)

Kuntoutuksen osa-alueet

Alla olevan linkin kautta löytyy tietoa kuntoutuksen eri muodoista. Kuntoutus on jaoteltu ammatilliseen, kasvatukselliseen, toimintakyky/lääkinnälliseen ja sosiaalisen kuntoutukseen. Kuntoutuksen tukena voidaan myöntää arkielämää, opiskelua tai työtä helpottavia apuvälineitä. Kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssit tukevat sairastuneita ja heidän perheitään monissa eri elämäntilanteissa. Kuntoutusta järjestetään avo- tai laitosmuotoisesti yksilöllisen tarpeen mukaan. 

Kuntoutuksen osa-alueet (Terveyskylä)

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutumisen suunnittelu alkaa moniammatillisella työ- ja toimintakyvyn arvioinnilla, jossa hyödynnetään ICF-viitekehystä huomioiden myös asiakkaan elämäntilanne ja ympäristötekijät. Arviointia toteutetaan haastatellen, havainnoiden ja käyttäen soveltuvia kansallisia ja muita mittareita ja arviointivälineitä. Kuntoutumisen tavoite perustuu asiakkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyarvioon. Monisairaan kuntoutussuunnitelman tavoitteista on sovittu yhdessä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa ennen kuntoutuksen aloittamista ja että kaikilla on realistiset odotukset siitä, että tavoitteet on mahdollista saavuttaa.

Kuntoutussuunnitelman tulee sisältää kuvaus

• toimintakyvystä ja arjen sujuvuudesta ICF-viitekehyksen mukaan
• keinoista ja edellytyksistä toimintakyvyn kohentamiseksi tai ylläpitämiseksi
• kuntoutumisen päätavoitteista, esimerkiksi itsenäinen toimintakyky soveltuvassa elinympäristössä, mahdollisuus sosiaaliseen osallistumiseen ja osatavoitteista toteutusvastuusta ja seurannasta

Kuntoutussuunnitelman käytäntöjä

• dokumentointi lääkärin lausuntolomakkeille B1 tai B2 tai sairauskertomustekstiin
• kuntoutussuunnitelmaa varten on syytä varata riittävän pitkä vastaanottoaika
• kuntoutussuunnitelmaneuvottelu voi olla myös verkostoneuvottelu, jossa mukana esimerkiksi vammaispalvelu, päihdekuntoutus tai sosiaalisen tai ammatillisen kuntoutuksen toimija
• kuntoutujalle on nimitettävä vastuullinen asiakasohjaaja, joka voi olla esim. kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä, terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja
• konsultaatioapua saa TAYS:n kuntoutustutkimuspoliklinikalta, sosiaalityöntekijöiltä tai kuntoutusohjaajilta tai erikoissairaanhoidon hoidosta vastaavasta yksiköstä

Kuntoutussuunnitelmia tarvitaan sekä Kelassa että julkisessa terveydenhuollossa

1. Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus: huomattava vaikeus suoriutua ja osallistua arjen toimintoihin alle 65-vuotiaille
   Ohje kuntoutussuunnitelmaa varten (Kela)
2. Julkisen terveydenhuollon vastuulla oleva lääkinnällinen kuntoutus: esimerkiksi pitkäaikaissairauteen tai etenevään sairauteen liittyvä toimintakyvyn alentuneisuus silloin, kun kuntoutuja ei ole vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piirissä.Lääkinnällinen kuntoutus (STM)