Kutsu tulee ensisijaisesti Suomi.fi-palveluun, jos se on vastaanottajalla aktivoituna. Kyseessä on yksinkertainen ja nopea tutkimus, joka tehdään veri- ja virtsanäytteellä.
Pilotti on jatkoa vuosina 2024 ja 2025 toteutetulle 55-vuotiaiden seulontapilotille ja sen tavoitteena on määrittää, missä ikäryhmässä seulonta on tarkoituksenmukaisinta.
Krooninen munuaistauti on yksi yleisimmistä mutta samalla myös huomaamattomimmista kansantaudeista: jopa joka kymmenes aikuinen sairastaa sitä, usein tietämättään.
– Krooninen munuaistauti etenee usein pitkään ilman oireita. Siksi sen varhainen tunnistaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voimme vielä vaikuttaa taudin kulkuun, sanoo Pirkanmaan hyvinvointialueen nefrologian ylilääkäri Satu Mäkelä.
Aiempi seulontapilotti onnistui ja paljasti satoja piilevään sairauteen viittavia löydöksiä
Vuosina 2024-2025 toteutetussa 55-vuotiaiden seulontapilotissa yli 8000 pirkanmaalaista sai kutsun seulontaan, ja heistä noin puolet osallistui. Krooniseen munuaistautiin viittaavia löydöksiä havaittiin 236 seulotulla.
– Pilotti osoitti, että väestöseulonta toimii. Saimme tunnistettua odotettua enemmän henkilöitä, joilla sairaus olisi muuten voinut jäädä huomaamatta. Kun sairaus löydetään ajoissa, voidaan estää sen etenemistä ja vähentää vakavien komplikaatioiden riskiä, Mäkelä toteaa.
Seulonta lisäsi yleisesti kroonisen munuaistaudin diagnosointia ja nopeutti hoidon alkamista perusterveydenhuollossa.
Seulontaan osallistuminen on vapaaehtoista, mutta asiantuntijat kannustavat mukaan erityisesti riskiryhmiin kuuluvia eli diabetesta, verenpainetautia sekä sydän- ja verisuonitauteja sairastavia.
– Haluamme tehdä omasta terveydestä huolehtimisesta mahdollisimman helppoa. Seulontaan osallistuminen on konkreettinen tapa saada tieto omasta munuaisterveydestä, sanoo Fimlab Laboratoriot Oy:n lääketieteellinen johtaja Anu Mustila.
Hyötyjinä sekä yksilö että terveydenhuoltojärjestelmä
Toiminnan kehittäminen ja ennaltaehkäisevään hoitoon panostaminen on osa Pirkanmaan hyvinvointialueen strategiaa. Elintapamuutoksilla ja nykyaikaisella lääkehoidoilla voidaan vähentää sekä munuaissairauden että sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä.
– Tämä pilotti on tärkeä askel kohti ennaltaehkäisevää, vaikuttavaa terveydenhuoltoa. Sairauden varhainen tunnistaminen hyödyttää kaikkia: potilaita, terveydenhuoltoa ja koko yhteiskuntaa, toteaa Pirkanmaan hyvinvointialueen hallintoylilääkäri Tarja Marjamäki.
– Kroonisen munuaistaudin varhainen tunnistaminen auttaa ohjaamaan potilaat ajoissa hoitoon, säästää siten terveydenhuollon resursseja ja vähentää raskaiden hoitojen, kuten dialyysin aiheuttamaa kuormitusta. AstraZenecalle on tärkeää olla mukana kehittämässä suomalaista terveydenhuoltoa. Pilotti ja sen laajeneminen osoittaa, miten eri toimijoiden yhteistyöllä voidaan edistää kestävää terveydenhuoltoa, Jaakko Viitala, AstraZeneca Oy:n toimitusjohtaja, lisää.
Pilotti on Pirkanmaan hyvinvointialueen, Fimlab Laboratoriot Oy:n ja AstraZeneca Oy:n yhteistyöhanke
Pilotin omistajuus on Pirkanmaan hyvinvointialueella, joka vastaa seulonnalla löytyvien potilaiden hoidosta. Seulontatutkimusten toteutuksesta vastaa Fimlab Laboratoriot Oy. AstraZeneca Oy tukee pilottia, mutta ei osallistu hyvinvointialueen vastuulla olevien yleisten tehtävien toteuttamiseen tai rahoittamiseen, kuten potilaiden hoitoon tai laboratoriotutkimusten rahoittamiseen, eikä sillä tule olemaan pääsyä hankkeeseen osallistuvien potilaiden tietoihin.
Viitteet
- Sundström J, et al: The CaReMeCKD study. Lancet Reg Health Eur. 2022;20:100438
- Terveyskylä, Munuaistalo, https://www.terveyskyla.fi/munuaistalo/krooninen-munuaistauti (vierailtu 24.8.2026)