Syömis- ja nielemishäiriöt

Nielemisvaikeus eli dysfagia tarkoittaa tilannetta, jossa ruoan ja juoman kulkeutuminen suusta mahalaukkuun on vaikeutunut tai se kulkeutuu väärin.

Nielemisongelmia voivat aiheuttaa neurologiset sairaudet, rakenteelliset ja toiminnalliset poikkeavuudet, kasvaimet, suun tai kaulan alueen operaatiot tai sädehoito. Refluksiesofagiitti on yleisin ruokatorviperäinen nielemisongelmia aiheuttava tauti. 
Nielemisvaikeus voi hidastaa syömistä. Se voi aiheuttaa ruokatorven kapeutumista, aliravitsemusta ja sosiaalista eristäytymistä.

Lapsipotilaat

Lasten syömishäiriöitä arvioivat lastentautien vastuualueen puheterapeutit. Puheterapeutti antaa vanhemmille ohjausta, jotta syöminen onnistuisi mahdollisimman hyvin. Tarvittaessa nielemistä tutkitaan myös varjoainekuvauksella sädediagnostiikan yksikössä.

Aikuispotilaat

Foniatrian poliklinikalla tutkitaan aikuisten nielemishäiriöitä, jotka eivät johdu neurologisesta sairaudesta. Tutkimukset suoritetaan foniatrin ja puheterapeutin yhteistyönä.

Yleensä nielemishäiriöpotilaalle tehdään nielemisen nasofiberoskopiatutkimus. Tässä niin sanotussa FEES-tutkimuksessa kuvataan nenän kautta nieluun viedyn taipuisan tähystyskaapelin avulla kurkunpään ja nielun toimintaa nielemisen aikana. Nielemistä arvioidaan pientä välipalavalikoimaa käyttäen. Kuvaus tallennetaan videolle, jota katsotaan yhdessä potilaan kanssa. Kuvaus on yleensä kivuton.

Tarvittaessa nielemistä arvioidaan röntgenkuvauksessa. Tutkimuksessa on mukana puheterapeutti.

FEES-tutkimuksen, nielemisvarjoainekuvauksen ja kliinisten löydösten perusteella potilaille annetaan nielemisen ohjausta tai kuntoutusta.

Oromotoriikan tutkimus

Oromotorista kuntoutusta voidaan tarvita, kun lapsella tai aikuisella todetaan suun alueen motorisia ongelmia, äännevirheitä tai poikkeavaa nielemistä.