Synnytyksen käynnistäminen ja epäsäännöllinen synnytys

Kun kohdunsuun on vielä suljettu, puhutaan epäkypsästä kohdunsuun tilanteesta, jolloin prostaglandiinivalmisteiden tarkoituksena on kypsyttää kohdunkaulakanavaa.

Kohdunkaulakanavaan asetetaan sisätutkimuksessa katetri, jonka päässä oleva ballonki täytetään nesteellä. Se kypsyttää ja venyttää kohdunsuuta. Ballonki voi myös käynnistää supistukset.

Kohdunsuun avautuessa ballonki lähtee pois paikaltaan ja käynnistystä jatketaan yleensä sikiökalvojen puhkaisulla.

Oksitosiinihormonia annostellaan suonensisäisesti. Sitä käytetään supistusten aikaansaamiseksi ja niiden voimistamiseksi.

Jos kalvojen puhkaisu ei käynnistä supistuksia, synnytyksen käynnistämistä jatketaan oksitosiini-infuusiolla.

Kalvot puhkaistaan sisätutkimuksen yhteydessä. Kalvoihin tehdään pieni reikä, josta lapsivesi pääsee valumaan ulos.

Kalvoissa ei ole tuntoa, joten kalvojen puhkaisu ei aiheuta kipua.

Synnytys voidaan käynnistää kalvojen puhkaisulla, kun kohdunkaula on riittävän kypsä. Tällöin se on pehmeä ja jo jonkin verran avautunut.

Synnytyksen ponnistusvaihetta voidaan tarvittaessa nopeuttaa imukupin avulla.

Tavallisimmat syyt imukupin käyttöön ovat pitkittynyt ponnistusvaihe tai epäily sikiön voinnin heikkenemisestä ponnistusvaiheen aikana.

Imukupilla avustamisen edellytyksenä on, että sikiö on syntymässä päätarjonnassa, kohdunsuu on täysin auki ja sikiön pää on laskeutunut riittävän matalalle.

Imukuppisynnytyksessä lääkäri auttaa vetämällä imukupista synnyttäjän ponnistaessa supistuksen aikana. Erityisesti ensisynnyttäjille on usein tarpeen tehdä episiotomia isompien repeämien ehkäisemiseksi.

Vastasyntyneet ovat pääsääntöisesti imukuppisynnytyksen jälkeen hyvävointisia ja voivat jäädä äidin rinnalle ihokontaktiin.

Vauvan pää on imukuppisynnytyksen jälkeen muovautunut ja siinä on kudosturvotusta. Turvotus laskee yleensä nopeasti. Tarvittaessa lastenlääkäri voi määrätä vauvalle kipulääkettä helpottamaan pään arkuutta.

Synnytys on ennenaikainen, jos raskauden kesto on alle 37 viikkoa. Ennenaikaisesti syntyy noin 5–6 prosenttia lapsista.

Ennenaikaisessa synnytyksessä on käytettävissä samat kivunlievitykset kuin täysiaikaisessa synnytyksessä. Lastenlääkäri tarkastaa vastasyntyneen voinnin syntymän jälkeen.

Jos vauva tarvitsee erityistarkkailua tai -hoitoa, hän siirtyy syntymän jälkeen vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön. Vanhemmat saavat olla vauvan luona ympärivuorokautisesti myös vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä.

Perätarjonnassa olevan sikiön synnytystapa suunnitellaan yksilöllisesti. Päätöksen synnytystavasta tekevät synnyttäjä ja synnytyslääkäri yhteistyössä.

Perätilan alatiesynnytyksessä on käytettävissä samat kivunlievitysmenetelmät kuin pää edellä syntyvän lapsen synnytyksessä.

Ponnistusvaiheessa synnyttäjä ponnistaa lapsen ulos, kunnes lapsen lapaluut näkyvät. Tämän jälkeen synnytyslääkäri auttaa hartiat ja pään ulos erityisottein.

Noin viidesosa lapsista syntyy keisarileikkauksella eli sektiolla. Suurin osa sektioista tehdään selkäydinpuudutuksessa, jolloin synnyttäjä on hereillä toimenpiteen ajan ja lapsen toinen vanhempi tai tukihenkilö saa olla mukana leikkaussalissa.

Suunniteltu keisarileikkaus -video:

Keisarileikkaus voidaan tehdä suunniteltuna eli elektiivisenä sektiona, jolloin synnytyspäivä on tiedossa etukäteen ja sairaalaan saavutaan sovittuna ajankohtana.

Jos päätös sektiosta tehdään esimerkiksi alatiesynnytyksen aikana, tai muusta syystä päivystyksellisesti, puhutaan kiireellisestä sektiosta.

Hätäsektio on nimensä mukaisesti hätätoimenpide, joka tehdään, jos sikiön tai synnyttäjän vointi edellyttää välitöntä synnytystä. Synnyttäjä nukutetaan lähtökohtaisesti vain hätäsektiossa.

Kätilö on mukana leikkaussalissa ja tarkastaa vastasyntyneen voinnin heti syntymän jälkeen. Vauvan ja synnyttäjän ollessa hyvävointisia, vastasyntynyt pääsee rinnalle ihokontaktiin heti syntymän jälkeen leikkaussalissa.

Selkäydinpuudutuksessa tehdyn sektion jälkeinen seuranta tapahtuu synnytysyksikön tarkkailussa perheheräämössä. Tarkkailussa kätilö seuraa synnyttäjän vointia ja auttaa ensi-imetyksessä.

Tarvittaessa sektion jälkeinen seuranta järjestetään leikkaussalin heräämössä, jos synnyttäjän vointi vaatii tarkempaa seurantaa.