Readspeaker

Kouluterveydenhuollon tiimit

Kouluterveydenhuollon tiimit

Kouluterveydenhuollon tiimit

Ruokakasvatus

Kouluterveydenhuollon ikäkausitarkastusten sisältämä arviointi ja elintapaohjaus sekä vaikuttaminen koulun arjessa ovat osa koulun hyvinvointioppimista ja ruokakasvatusta. Vastaanotoilla ja kaikessa kanssakäymisissä vahvistetaan hyviä ruokavalintoja sekä myönteisen ja luontevan ruoka- ja kehosuhteen muodostumista.

Keinoina hyödynnettävissä: Kouluruokailun toteutumista ja ruokakasvatuskäytäntöjä arvioidaan osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. 

Toteutumisen arviointi: Ruokakasvatus sisältyy lakisääteisiin terveystarkastuksiin ja käynnit kirjataan niiden koodeilla. Tyypin 2 diabeteksen riskissä olevien nuorten kirjaamista ohjeistetaan myöhemmin. Lisäkäynnit tilastoidaan diagnooseilla/käyntisyillä, annettu ohjaus OAB-/SPAT-koodeilla ja jatkohoito SPAT-koodeilla. Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Tunnistaminen

Kasvutietoihin (yli- ja alipaino), ruoka- ja syömispulmiin sekä puutteelliseen ravitsemukseen liittyvät tunnusmerkit tunnistetaan varhain ja ryhdytään etsimään niihin ratkaisua yhteistyössä muiden ammattilaisten kanssa. Kouluterveyskyselyn tuloksista seurataan aamupalan syömistä, kouluruokailuun osallistumista ja ruokatottumusten suunnan kehittymistä.

Keinoina hyödynnettävissä: Kasvukäyrät, SCOFF-seula, BES-syömistapakysely, Neuvokas perhe -menetelmä, alueelliset hoito- ja palveluketjut ja Käypä Hoito-suositukset.

Toteutumisen arviointi: Terveystarkastuskäyntien tilastointi: lakisääteisten tilastointien lisäksi tunnistettu häiriötila kirjataan omalla koodilla. Esimerkkejä: ylipainoisuus/FinLapset-rekisteri ja Kouluterveyskysely, Aamupalaa ja koululounasta syövät/Kouluterveyskysely, Kasvun ja syömisen pulmat/SPAT- tai ICD10-koodi, Tervehampaiset/Suun terveyspalvelun DMF-indeksi.

Kouluterveyskyselyn tulokset ja muut tavoitteita koskevat tiedot raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Ravitsemusohjaus

Tarjotaan yksilöllistä ravitsemusohjausta. Ohjataan tarvittaessa ravitsemusterapeutille ja/tai erityistason palveluihin.

Keinoina hyödynnettävissä: PSHP:n Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisyn ja hoidon palveluketju ja Laihuushäiriön hoitoketju, Neuvokas perhe -menetelmä.

Toteutumisen arviointi: Ravitsemusohjaus sisältyy lakisääteisiin terveystarkastuksiin ja käynnit kirjataan niiden koodeilla. Tyypin 2 diabetesriskissä olevien nuorten kirjaamista ohjeistetaan myöhemmin. Lisäkäynnit tilastoidaan diagnooseilla/käyntisyillä, annettu ohjaus OAB-/SPAT-koodeilla ja jatkohoito SPAT-koodeilla. Tiedot raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Resursointi

Työntekijöillä on riittävä ravitsemusosaaminen. Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen. Kouluterveydenhuollolla on käytettävissään ravitsemusterapeutin konsultaatiot ja tuki ravitsemusohjaukselle.

Keinoina hyödynnettävissä: Täydennyskoulutus, ravitsemusterapiapalvelut ohjauksessa ja koulutuksessa.

Toteutumisen arviointi: Terveydenhoitajien ja lääkäreiden henkilöstömitoitus kouluterveydenhuollossa toteutuu kansallisen suosituksen mukaisesti. Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusopetus/Voimavarat). Yhteenveto henkilöstön ravitsemuskoulutuksesta ja resurssit raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.

Vaikuttaminen ja viestintä

Kouluterveydenhuolto on osa kouluyhteisöä ja yhteisöllistä oppilashuoltoa. Osallistuu kouluruokailun ja arkikäytäntöjen kehittämiseen. Viestii ravitsemuksesta ja sen toteuttamisesta kouluyhteisössä ja oppilaiden huoltajille.

Keinoina hyödynnettävissä: Kouluterveydenhuolto osallistuu koulun hyvinvointitapahtumiin, teemapäiviin ja vanhempainiltoihin. Sähköinen viestintä esim. Wilman kautta, esitteet ja julisteet. Nykytila.fi.

Toteutumisen arviointi: Itsearviointi viestinnän toteutuksesta. Yhteenveto raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.  

Seuranta ja arviointi

Pirkanmaalla on sovittu yhtenäiset ravitsemusohjauksen ja -hoidon kirjaamiskäytännöt, joita noudatetaan. Ravitsemusohjauksen käyntimääriä seurataan. Tarvittavat toimenpiteet tehdään tilastotietojen ja kouluterveyskyselyn perusteella.

Keinoina hyödynnettävissä: STM:n ja THL:n antamat kansalliset ohjeet rakenteisesta kirjaamisesta ja tilastoinnista sekä PirSOTE-uudistus. Kouluterveyskysely (perusopetus).

Toteutumisen arviointi: Selvitetäänkö kouluterveydenhuollossa määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien poisjäännin syy ja mahdollinen tuen tarve yhteisen kirjatun käytännön mukaan? Kyllä/ei (TEAviisari-tiedonkeruu/Perusterveydenhuolto/ Yhteiset käytännöt). Lisäkäynnit tilastoidaan diagnooseilla/käyntisyillä, annettu ohjaus OAB-/SPAT-koodeilla ja jatkohoito SPAT-koodeilla. Tyypin 2 diabetesriskissä olevien nuorten tilastointia ohjeistetaan erikseen. Tiedot raportoidaan vuosittain osana kouluterveydenhuollon toimintakertomusta, jota hyödynnetään kunnan ja alueen hyvinvointisuunnittelussa.   

Käytännön työkaluja, suosituksia, ohjeita ja oppaita

Sydänliitto.fi, Neuvokas perhe (neuvokasperhe.fi)

Työvälineitä ja koulutusta perheiden vahvuus- ja voimavarakeskeiseen elintapaohjaukseen.

Neuvola- ja alakouluikäisen lapsen ylipainon puheeksiotto. THL. 2019.

Miten ja kenen kanssa lapsen painoon liittyvät asiat otetaan puheeksi.

TOTA, Terveyden Oma Tilannearvio -aineisto. Sydänliitto.

Tueksi motivoivaan elintapaohjaukseen. Aineistopaketti sisältää TOTA-mittarin ja kuvamateriaalia. Sopii 8–9-luokkalaisille.

RTY:n syömishäiriöihin liittyvät materiaalit

Kohti syömisen iloa -ruokapyramidi, Syömishäiriö ruokapöydässä – vinkkejä ruokailun tueksi

RTY:n ruokavaliolehtiset

Ruokavalioneuvonnan tueksi turvallista, ajanmukaista tietoa ja käytännönläheisiä ohjeita.

KEHUVA-lähestymistapa

Lähestymistapa tilanteisiin, joissa käsitellään ruokaan, syömiseen ja kehoon liittyviä teemoja.

Terveyskylä.fi/Lasten talo.fi/ Lasten painonhallintatalo.

Sivuille on koottu elintapoihin liittyvää tietoutta ja vinkkejä ylipainoisten lasten vanhemmille.

Dagis -tutkimushanke päiväkotimaailmasta.

Materiaalia päiväkotiin ja perheille. Dagis.fi

Nykytila.fi

Terveystarkastukset lastenneuvolassa & kouluterveydenhuollossa. Menetelmäkäsikirja. THL. 2017.

Ruokatottumukset ja ravitsemus terveystarkastuksissa.

Laaja terveystarkastus: Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon. THL. Opas 22/2012.

Laajojen terveystarkastusten järjestäminen ja kehittäminen.

Kouluikäisen mielenterveysongelmien tuki ja hoito perustason palveluissa: Opas tutkimiseen, hoitoon ja vaikuttavien menetelmien käyttöön. THL. 2020.

Tietoa syömishäiriöistä, niiden tunnistamisesta ja hoidosta. Oikeanlainen ravitsemus muissa mielenterveysongelmissa.

Kouluterveyskysely. THL.

Kunta- ja oppilaitoskohtaista tietoa mm. lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä ja avun saamisesta.

Käypä hoito -suositukset. Duodecim.

Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset), Syömishäiriöt, Keliakia, Ruoka-allergia, ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö), Ei-alkoholiperäinen rasvamaksatauti (NAFLD), Epilepsiat ja kuumekouristukset (lapset ja nuoret).

Pirkanmaan alueelliset palvelu- ja hoitoketjut, tays.fi/ohjeet/hoitoketjut, Terveysportti/lääkärin tietokannat

Lasten ja nuorten lihavuuden ehkäisy ja hoito, Lasten keliakia, Lasten ruoka-allergia, Laihuushäiriö, Insuliininpuutosdiabetes

Syödään yhdessä – ruokasuositukset lapsiperheille. THL ja VRN. 2019.

Kansallinen suositus lasten, lapsiperheiden ja raskaana olevien ja imettävien ruokavaliosta.

Terveyttä ruoasta – suomalaiset ravitsemussuositukset. VRN. 2014.

Koko väestöä koskevat ravitsemussuositukset.

Juomilla on väliä – harkitse, mitä juot. VRN.

Juomasuositus.

Painopiste preventioon. Konsensuslausuma tarttumattomien sairauksien ehkäisystä. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim & Suomen Akatemia. 2017.

Keinoja tarttumattomien sairauksien ehkäisyyn perustuvan WHO:n toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011)

Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009, uusi numero 338/2011) perustelut ja soveltamisohjeet. STM. 2009.

Perusteluja asetuksen säännöksille ja ohjeita niiden soveltamiseen.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021)

Laki hyvinvointialueesta (611/2021)

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)

Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Päivitetty 10.11.2023