MRSA ohjeet ammattilaisille

Tarkistettu 13.11.2024

Sisällysluettelo

1. Tietoa MRSA:sta
2. MRSA-seulontakriteerit Pirkanmaan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

2.1 Erikoissairaanhoito 
2.2 Lähipalvelusairaalat 
2.3 Raskaana olevat ja synnyttämään tulevat 
2.4 Kotisairaalapalvelut 
2.5 Palliatiivisen keskuksen osastot 
2.6 Ikääntyneiden asumispalvelut
2.7 Vammaisten palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut
2.8 Kotihoito
2.9 Perhehoito
2.10 Epidemia- ja erityistilanteet
2.11 Terveydenhuollon työntekijä tai opiskelija
2.12 MRSA:lle altistuneen seulonta ja varotoimet

3. Ohjeet MRSA-näytteiden ottamiseen
4. MRSA:n kantaja

4.1 MRSA-kantajuuden määritelmä 
4.2. Ohjeet MRSA:n kantajalle 
4.3. MRSA-kantajan hoito 
4.4 MRSA-kantajuuden seuranta 
4.5 MRSA-kantajan kevennyshoito erikoissairaanhoidossa

1. Tietoa MRSA:sta

Staphylococcus aureus on tavallinen bakteeri, jota on usein nenän limakalvoilla ja iholla. MRSA:ksi kutsutaan stafylokokkia, joka on vastustuskykyinen yleisimmille antibiooteille. Stafylococcus aureus aiheuttaa erilaisia ihon infektioita, kuten haava- ja kynsivallintulehduksia. Se voi aiheuttaa myös vakavampia infektioita, kuten yleisinfektion (sepsiksen). MRSA käyttäytyy bakteerin kantajilla ja infektioiden aiheuttajana samoin kuin antibiooteille herkkä S. aureus.

Suurin osa todetuista uusista MRSA-tartunnoista löytyy nenästä ja nielusta otettavista seulontanäytteistä oireettomilta bakteerin kantajilta. MRSA voi myös löytyä tavallisesta bakteeriviljelynäytteestä, joka on otettu haavalta, virtsasta tai muusta eritteestä.

MRSA:n kantajaksi kutsutaan henkilöä, jolla on todettu MRSA-bakteeri elimistössään. MRSA-kantajuus ei ole sairaus, vaan poikkeavuus elimistön bakteerikasvustossa. MRSA ei vaikuta kantajansa elämään kotona, työpaikalla, harrastuksissa tai ihmissuhteissa.

MRSA-infektio on MRSA:n aiheuttama tulehdus. Se hoidetaan oikein valituilla antibiooteilla.

MRSA tarttuu kosketustartuntana, minkä vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä MRSA:n kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin.

2. MRSA-seulontakriteerit Pirkanmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä

Päivitetty 22.2.2024

2.1. Erikoissairaanhoito

MRSA-seulontanäytteet otetaan aikuisesta osastolle yön yli jäävästä potilaasta, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy.  

• 65 vuotta täyttänyt
• Potilaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaavat, painehaavat)
• Päihdeongelma
• Perheenjäsen on MRSA-kantaja
• Sikojen parissa työskentelevä tai hänen perheenjäsenensä
• MRSA todettu aiemmin, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi
• Altistunut MRSA:lle edellisellä hoitojaksolla (riskitietona Uranuksessa)
• Hoidettu ulkomaisessa sairaalassa edeltäneen vuoden aikana (seulotaan myös muut MDR-mikrobit)
• Turvapaikanhakija tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vähemmän kuin vuoden (seulotaan myös muut MDR-mikrobit).

Seulontanäytteitä ei oteta uudestaan osasto- tai sairaalasiirroissa saman hoitojakson aikana. Riittää, että näytteet otetaan kerran yhden hoitojakson aikana. Toistuvasti hoitojaksolla käyvät seulotaan kolmen kuukauden välein. Toisen hyvinvointialueen sairaalasta siirtyvä seulotaan, jos kriteerit täyttyvät. 

Leikkaukseen tulevat potilaat

Seulontanäytteet otetaan kriteerit täyttävältä leikkauspotilaalta, joka jää osastolle yön yli. Elektiiviseen leikkaukseen tulevalta potilaalta näytteet voidaan ottaa yhdestä viikosta kolmeen kuukautta ennen toimenpidettä, jotta näytevastaus on käytettävissä potilaan saapuessa sairaalaan. Nenän ja nielun MRSA-näyte voidaan ottaa hoitojaksoa edeltävien verikokeiden yhteydessä laboratoriossa. Jos näytettä ei ole otettu etukäteen, hoitava osasto ottaa seulontanäytteen potilaan saapuessa sairaalaan.

2.2. Lähipalvelusairaalat

Seulontanäytteet otetaan lähipalvelusairaalan vuodeosastolle (entinen terveyskeskuksen vuodeosasto)yön yli jäävästä potilaasta hoidon alkaessa, jos jokin alla olevista kriteereistä täyttyy 

• Potilaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaava, painehaava) 
• Päihdeongelma
• Perheenjäsen on MRSA-kantaja
• MRSA on todettu aiemmin, mutta edellisestä seulontanäytteestä yli vuosi
• Sikojen parissa työskentelevä tai hänen perheenjäsenensä
• Altistunut MRSA:lle edellisellä hoitojaksolla, ellei näytteitä ole otettu vielä
• Hoidettu ulkomaisessa sairaalassa edeltäneen vuoden aikana (seulotaan myös muut MDR-mikrobit)
• Turvapaikanhakija tai pakolainen, joka on ollut Suomessa vähemmän kuin vuoden (seulotaan myös muut MDR-mikrobit)

Seulontanäytteitä ei oteta uudestaan osasto- tai sairaalasiirroissa saman hoitojakson aikana. Riittää, että näytteet otetaan kerran yhden hoitojakson aikana. Toistuvasti hoitojaksolla käyvät seulotaan kolmen kuukauden välein. Toisen hyvinvointialueen sairaalasta siirtyvä seulotaan, jos kriteerit täyttyvät. 

2.3. Raskaana olevat ja synnyttämään tulevat

Katso ohje Resistenttien mikrobien ja tuberkuloosin seulonta raskaana olevilla ja synnyttämään tulevilla.

2.4. Kotisairaalapalvelut

Kotisairaalaan siirtyviä ei seulota. Kotisairaalajakso on useimmiten jatkoa edeltävälle sairaalajaksolle.

2.5. Palliatiivisen keskuksen osastot

MRSA-näytteet otetaan, kun potilas tulee ensimmäisen kerran hoitoon palliatiivisen keskuksen vuodeosastolle. Jos potilas tulee jatkohoitoon toiselta osastolta ja häneltä on jo otettu seulontanäyte, sitä ei oteta uudestaan. Seuraavilla palliatiivisen keskuksen hoitojaksoilla näytettä ei tarvitse ottaa.

Jos palliatiivisen keskuksen hoidossa olevaa potilasta hoidetaan muulla sairaalaosastolla, noudatetaan kyseisen osaston ohjetta.

2.6 Ikääntyneiden asumispalvelut

MRSA-seulontanäytteet otetaan yksikköön muuttavasta asukkaasta, jos näytteitä ei ole otettu edeltävän kolmen kuukauden aikana. Jos tätä tietoa ei ole saatavilla, näyte otetaan. Yksikön perustamisvaiheessa pyritään seulomaan tulevat asukkaat jo etukäteen auttamaan toiminnan suunnittelua.

Lyhytaikaispaikalle (intervallijaksoille) tulija seulotaan ensimmäiselle hoitojaksolle tullessa.

2.7 Vammaisten palvelut sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut

Seulontanäytteet otetaan ympärivuorokautisen hoidon yksikköön muuttavasta aikuisesta asukkaasta, mikäli seuraavista kriteereistä jokin täyttyy:

• asukkaalla on päihdeongelma
• asukkaalla on krooninen ihottuma tai tulehtunut tai krooninen haava (esimerkiksi säärihaava, painehaava) 

Lyhytaikaispaikalle (intervallijaksolle) tulevat, jotka täyttävät näytteenottokriteerin, seulotaan ensimmäiselle jaksolle tullessa.

Avopalvelujen huumehoidon yksiköissä MRSA-näytteet otetaan asiakkailta, joiden haavoja tai iho-ongelmia hoidetaan.

2.8 Kotihoito

Seulontanäytteet otetaan asiakkuuden alkaessa, jos näytteitä ei ole otettu edeltävän kolmen kuukauden aikana. Jos tätä tietoa ei ole saatavilla, näyte otetaan. 

2.9 Perhehoito

Ei rutiininomaista seulontaa.

2.10 Epidemia- ja erityistilanteet

Infektioyksikkö määrittelee, milloin kyseessä on epidemia tai erityistilanne. Tällöin osastolle voidaan antaa väliaikaisesti erilaiset ohjeet seulontakäytännöistä.

2.11 Terveydenhuollon työntekijä tai opiskelija

MRSA-seulontanäytteet otetaan hoitotyötä tekevästä työntekijästä tai opiskelijasta, jos hän on työskennellyt tai ollut työharjoittelussa pohjoismaiden ulkopuolella terveydenhuollon laitoksessa viimeisen vuoden aikana vähintään kahden kuukauden ajan.

MRSA-näytteitä ei tule ottaa kesken työvuoron; työskentelystä terveydenhuollossa on täytynyt kulua yli 48 tuntia ennen kuin näyte otetaan.

Työntekijöiden seulontanäytteet ottaa työterveyshuolto. Työharjoitteluun tulevat opiskelijat seulotaan opiskeluterveydenhuollossa tai muussa opiskelun aikaisessa terveydenhuollossa.

Jos potilastyötä tekevä työntekijä tai opiskelija todetaan MRSA:n kantajaksi, hänelle tarjotaan häätöhoitoa. Tätä suunniteltaessa MRSA:n kantajuus varmistetaan uusintanäytteillä, jotka otetaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua ensimmäisistä näytteistä.

2.12 MRSA:lle altistuneen seulonta ja varotoimet

Aiemmalla tai nykyisellä hoitojaksolla MRSA:lle altistuneelta aikuiselta otetaan seulontanäytteet aikaisintaan kolme vuorokautta altistumisen päättymisen jälkeen (mahdollinen itämisaika). Jos altistuneella henkilöllä on seulontanäytteitä otettaessa antibioottihoito, näytteet otetaan uudelleen viikon kuluttua antibioottihoidon päättymisestä, mikäli potilas on edelleen hoidossa. Kotona altistuneen aikuisen seulontanäytteet otetaan heti osastojaksolle tullessa. Alaikäisiä ei katsota altistuneiksi, eikä heistä oteta seulontanäytteitä.

MRSA:lle altistunutta aikuispotilasta hoidetaan seulontanäytteiden vastausten saamiseen saakka seuraavasti:

• hoitojakson aikana altistunutta potilasta hoidetaan tavanomaisin varotoimin. Seulontavastausten tultua toimitaan tulosten mukaan
• samassa taloudessa MRSA:n kantajan kanssa asuvaa potilasta hoidetaan kosketusvarotoimin. Seulontavastausten tultua toimitaan tulosten mukaan
• synnytysvuodeosastolla MRSA-positiivista äitiä ja hänen lastansa hoidetaan kosketusvarotoimin. Lapsesta ei oteta seulontanäytteitä.

3. Ohjeet MRSA-näytteiden ottamiseen

Ota seulontanäytteet näistä paikoista:

• nenästä ja nielusta
• tulehtuneesta tai kroonisesta puhdistamattomasta haavasta
• dreenin, PEG-letkun tai cystofixin juuresta
• ihottuma- tai ihorikkoalueelta
• cystofixpotilaasta otetaan lisäksi virtsanäyte

Ota jokainen MRSA-näyte puhtaalla näytetikulla ja liota näyteputkeen. Voit ottaa näytteen useammasta kohtaa samaan putkeen. Katso tarkemmat ohjeet tikkunäytteiden ottamiseen sekä näytteenottovälineet ja lähetysohjeet Fimlabin ohjeesta. MRSA-näytteellä et voi korvata bakteeriviljelynäytettä, se tulee ottaa puhdistetulta infektioalueelta omana näytteenään.

Virtsanäyte cystofixista: Ota cystofixpotilaan virtsasta näyte säilöntäaineettomaan näyteputkeen. Tutkimuksen numero on 23359 U-MRSAVi.

4. MRSA:n kantaja

4.1 MRSA-kantajuuden määritelmä:

• Potilaan riskitiedoissa on merkintä MRSA-kantajuudesta.
• Potilaan lähetteessä on merkintä MRSA-kantajuudesta. Ilmoita tieto hygieniahoitajalle tarkistamista ja riskitietojen merkintää varten!
• Potilas kertoo olevansa MRSA-kantaja. Ilmoita tieto hygieniahoitajalle tarkistamista ja riskitietojen merkintää varten! 
• Potilaan MRSA-seulonta- tai bakteeriviljelynäytteessä todetaan MRSA.

4.2. Ohjeet MRSA:n kantajalle

• Tietoa MRSA:n kantajalle
• MRSA-kantajan kevennyshoito kotona

4.3 MRSA-kantajan hoito

MRSA-kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Potilas sijoitetaan yhden hengen huoneeseen, jos mahdollista. Tarvittaessa potilaalle aloitetaan kevennyshoito heti vuodeosastolle tullessa, katso 4.5 MRSA-kantajan kevennyshoito erikoissairaanhoidossa

Erikoissairaanhoidon ja lähipalvelusairaaloiden vuodeosastolla MRSA-kantajalta otetaan seulontanäytteet, jos edellisestä näytteenotosta on kulunut yli vuosi. Asumispalveluyksiköissä MRSA:n kantajilta ei oteta rutiinisti seulontanäytteitä. Vaikka potilaan seulontanäytteet olisivat negatiiviset, häntä hoidetaan kosketusvarotoimin. Jos potilaalla on useita negatiivisia MRSA-näytevastauksia, katso ohjeet kantajuuden seurannasta (4.4).

MRSA-kantajuuden seurannassa olevaa tai häätöhoidon saanutta potilasta hoidetaan kosketusvarotoimien mukaisesti yhden hengen huoneessa. Potilasta ei saa altistaa toiselle MRSA:n kantajalle. Tarvittaessa ota yhteyttä oman alueesi hygieniahoitajaan.

4.4 MRSA-kantajuuden seuranta

MRSA-kantajuuden häviämistä voidaan seurata suunnitelmallisesti henkilöiltä, joilla ei ole kroonisia haavoja eikä ihosairauksia. Kantajuuden seurannan voi aloittaa aikaisintaan vuoden kuluttua siitä, kun MRSA on todettu. Kestokatetri, cystofix tai avanne ei ole este kantajuuden seurannalle, kysy tällöin ohjeet seurantaan hygieniahoitajalta puh 044 4729385 tai 044 4729416.

MRSA-kontrollinäytteet voidaan ottaa oman terveyskeskuksen tai työterveyshuollon tekemällä lähetteellä Fimlab-laboratoriossa tai hoitavassa yksikössä.

• Käytetään tutkimusnumeroa 9905 (MRSRiVi, MRSA-rikastusviljely).
• Näytteet otetaan nenästä ja nielusta eri näyteputkiin (ottokohtakoodit: nenä 109, nielu 110).
• Näytteitä ei saa ottaa mahdollisen antibioottikuurin aikana vaan aikaisintaan viikon kuluttua kuurin loppumisesta.
• Sairaalahoidossa näytteet otetaan ennen mahdollisen MRSA-kevennyshoidon aloitusta, tieto tästä merkitään hoitokertomukseen. Kevennyshoidon jälkeen seurantanäytteet voi ottaa aikaisintaan kuukauden kuluttua sen loppumisesta.

Jos kontrolliseulonnan tulos on negatiivinen, seuraavat seulontanäytteet otetaan

• 3–4 kuukauden kuluttua ensimmäisestä negatiivisesta näytteestä ja
•  vuoden kuluttua ensimmäisestä negatiivisesta näytteestä

Jos kaikki kontrollinäytteet vuoden ajalta ovat negatiivisia, henkilöstä voi soittaa Taysin Infektioyksikön hygieniahoitajalle numeroon 044 4729385 tai 044 4729416. Soittaa voi kuka tahansa potilasta, asiakasta tai asukasta hoitava henkilö.  MRSA-kantaja voi myös itse ottaa yhteyttä hygieniahoitajaan. MRSA-riskitiedon poistamisesta päättää infektioyksikkö. Potilasta hoidetaan kosketusvarotoimin riskitiedon poistamiseen saakka. Soitettaessa on oltava tiedot: 

• terveydentilasta
• ihon kunnosta
• säännöllisestä lääkityksestä
• MRSA-seurantanäytteistä ja niiden tuloksista
• MRSA-näytteiden tulee olla otettu tilanteessa, jossa 
  • ei ole edeltävästi tehty kevennyshoitoa viimeisen kuukauden sisään
  • henkilöllä ole ollut antibioottihoitoa viikkoon

Jos MRSA-kontrollinäyte on positiivinen, seuraava MRSA-näyte otetaan vuoden kuluttua.

4.5 MRSA-kantajan kevennyshoito erikoissairaanhoidossa

Kevennyshoito vähentää MRSA:n kantajan riskiä saada MRSA-bakteerin aiheuttama infektio. Kevennyshoito vähentää tilapäisesti MRSA-bakteerin määrää potilaan iholla ja limakalvoilla, ja pienentää siten myös MRSA:n leviämisen riskiä ympäristöön.

Kevennyshoidosta huolimatta MRSA:n kantajaa hoidetaan kosketusvarotoimin.

22.1.2024 alkaen kevennyshoito tehdään vain alla olevissa tilanteissa. Rutiiniomaisesta MRSA-kantajien kevennyshoidosta luovutaan.

4.5.1 Kenelle kevennyshoito tehdään

• Tekonivelleikkaukseen tai avosydänkirurgiseen leikkaukseen tulevalle MRSA-kantajalle. Kevennyshoito tehdään viitenä päivänä ennen sairaalaan tuloa. Jos kevennyshoitoa ei ole tehty leikkausta edeltävästi, se aloitetaan potilaan saapuessa sairaalaan.
• MRSA-kantajalla on tarve vähentää MRSA-infektion riskiä erikoissairaanhoidon aikana, esimerkiksi tehohoitoa tai munuaisen korvaushoitoa tarvitseva potilas.
• Infektioyksikön ohjeistamana yksittäisen MRSA-kantajan kohdalla, jos hänellä on erityinen tarve vähentää MRSA-infektion riskiä.

4.5.2Kevennyshoidon toteuttaminen

MRSA:n kantajan kevennyshoitoa tehdään viiden vuorokauden ajan. Sairaalassa aloitettu viiden vuorokauden mittainen kevennyshoitojakso jatketaan loppuun lähisairaalassa tai asumispalveluyksikössä, mikäli se on mahdollista. Kevennyshoitoa ei jatketa potilaan kotona.

Kevennyshoito merkitään potilaskertomukseen. Kevennyshoidosta merkitään aloitus- ja lopetuspäivät ja millä aineilla se on tehty.

Kevennyshoitoon kuuluvat nenävoiteen ja desinfioivan pesuaineen käyttö sekä vaatteiden ja vuodevaatteiden puhtaudesta huolehtiminen. Kevennyshoitojakso toteutetaan osastolla seuraavasti:

• Sieraimiin levitetään Bactroban Nasal 2 % -voidetta (mupirosiini) 3 kertaa vuorokaudessa.
• Suihkussa käyvien potilaiden iho ja hiukset pestään Erisept CHG® -pesuvaahdolla tai Bactiscrub-pesugeelillä kerran vuorokaudessa.
• Vuodepesussa iho pestään Bagbath Chlorheksidine -pesuliinoilla ja hiukset Erisept CHG® -pesuvaahdolla tai Bactiscrub-pesugeelillä kerran vuorokaudessa.
• Vaatteet, vuodevaatteet ja pyyhkeet vaihdetaan puhtaisiin kerran vuorokaudessa peseytymisen jälkeen.
• Jos potilas siirtyy jatkohoitoon kesken kevennyshoidon, potilaan käytössä olleet Bactroban Nasal -voide ja desinfektiopesuaine sekä tämä ohje annetaan mukaan jatkohoitopaikkaan hoidon jatkamiseksi loppuun.

Bactroban Nasal 2 % -nenävoide

• Tilataan apteekista.
• Voideputki on potilaskohtainen ja riittää yhden potilaan kevennyshoitoon.
• Käyttöohje:
  • Annostele voidetta esimerkiksi puhtaalle käsipyyhepaperille noin yhden sentin pituinen annos, kuitenkin niin paljon, että määrä on riittävä molempiin sieraimiin. Jaa annos puoliksi puhtaalla pumpulitikulla ja vie kumpaankin sieraimeen noin 1–2 sentin syvyyteen. Hiero lopuksi nenän vartta noin minuutin ajan, jotta voide levittyy hyvin syvälle sieraimiin.

Bactiscrub-pesugeeli tai Erisept CHG® -pesuvaahto ihon ja hiusten pesuun

• Tilataan apteekista.
• Pullo käytetään potilaskohtaisesti ja riittää yhden potilaan viiden vuorokauden kevennyshoitoon.
• Ennen ensimmäistä käyttökertaa soveltuvuutta testataan pienellä ihoalueella: pesuainetta levitetään noin 3 x 3 sentin alalle kyynärtaipeen alapuolelle. Mikäli ihoärsytystä (punoitusta, tuntuvaa kirvelyä tai ihottumaa) esiintyy pian levityksen jälkeen, ei tuotteen käyttöä pidä jatkaa.
• Käyttöohje:
  • Kastele iho ja levitä pesuaine kauttaaltaan keholle, myös päänahkaan. Vältä tuotteen joutumista silmiin, korviin, suuhun tai suoraan limakalvoille. Mikäli tärykalvo on rikki tai korvat putkitettu, suojaa korvat.
  • Anna tuotteen vaikuttaa iholla 2–3 minuutin ajan koko ajan pesuainetta iholle hieroen.
  • Älä sekoita valmistetta toisten pesuaineiden kanssa. Jos käytät hoitoainetta, laita sitä vain latvoihin, ei hiuspohjaan.
  • Lopuksi huuhtele hiukset ja vartalo ja kuivaa ne puhtaalla pyyhkeellä.

Bagbath Chlorheksidine -pesuliina

• Tilataan Korista tuotekoodilla 162541. 
• Käyttöohje:
  • Voit lämmittää pakkauksen siinä olevan ohjeen mukaan
  • Älä koske pesuliinalla silmien alueelle tai limakalvoihin
  • Pese potilas niin, että käytät yhden liinan kuhunkin kehonosaan paketin ohjeen mukaan. Käytä koko pakkaus.

Ihon hoito kevennyspesujen aikana

Kevennyshoito saattaa kuivattaa ihoa. Perusvoiteita, jotka sisältävät anionisia aineita tai akrylaatteja, ei tule käyttää hoidon aikana, sillä ne heikentävät ihopesuaineen tehoa. Soveltuvia perusvoiteita ovat Aqualan Duo, Aqualan L, Aqualan Plus, Erisan Pro Protective ja Erisan Pro Perusvoide.