Tays uudistamisohjelman loppuvaiheen rakennustyöt ovat käynnissä. Uuden M-rakennuksen työmaa on perustettu Tays Keskussairaalan B-rakennuksen ja Teiskontien väliselle alueelle. Sijainti ei ole sattuma, vaan sitä on harkittu tarkkaan. M-rakennuksen synergiahyödyt ovat yksi merkittävimmistä sairaalan tuottavuutta parantavista tekijöistä. Kun ylimääräiset askelet vähenevät, tuottavuus lisääntyy ja aikaa jää yhä enemmän potilaiden kohtaamiselle.
Tällä hetkellä samoja potilaita hoitopolun eri vaiheissa hoitavat yksiköt sijaitsevat levällään sairaala-alueen eri rakennuksissa: teho-osasto Finn-Medi 1:ssä, Tays Päivystys Acuta sekä osa leikkausosastoista ja kuvantamisyksiköistä K-rakennuksessa ja monet vuodeosastoista B-rakennuksessa. Koska isolla sairaala-alueella kaikkia toimintoja ei saada yhteen rakennukseen, on uudistamisen yhteydessä myös huolehdittava sujuvista kulku- ja logistiikkayhteyksistä muihin rakennuksiin.
− Yksiköiden väliset etäisyydet vievät aikaa monessa eri tilanteessa. Potilaiden yksiköidenvälisten siirtojen lisäksi pitkät välimatkat vaikeuttavat niin laitteiden yhteiskäyttöä kuin henkilöstön yhteisiä kokouksiakin, toiminnallisen suunnittelun johtaja Suvi Forss kertoo.
M-rakennuksessa otetaan käyttöön keskitetyn sänkyhuollon malli, jossa potilassängyt varastoidaan keskitetysti pystysuuntaiseen varastoon. Saman järjestelmän avulla sängyt myös kuljetaan pohjakerroksen koneelliseen puhdistukseen. Järjestelmä nopeuttaa potilasvirtaa ja säästää resursseja. Koneellinen puhdistus myös parantaa hygienian tasalaatuisuutta sekä henkilöstön työergonomiaa.
− Potilas käyttää jatkossa samaa sänkyä koko hoitopolun läpi. Ammattilaisten ei tarvitse käyttää aikaa sänkyjen palauttamiseen oikeaan yksikköön tai soitella perään, kun oman yksikön sänky on kateissa. Tällä hetkellä ammattilaiset kävelevät pitkiä matkoja sairaalassa tyhjien sänkyjen kanssa.
Ylimääräisiä askelia voidaan säästää myös yksiköiden sisäisiä ratkaisuja kehittämällä. Esimerkiksi teho-osastolla potilaspaikkojen sijoittelu on mietitty kokonaan uusiksi. Potilaspaikat ryhmitellään jatkossa niin sanottuihin kudoksiin, jotka muodostavat omat minityöyhteisönsä kunkin työvuoron ajaksi. Kukin kudos varustellaan niin, ettei sieltä ole tarvetta poistua esimerkiksi lääkkeitä tai hoitotarvikkeita hakemaan. Askelia säästyy, kun ylimääräinen liikkuminen suuren yksikön sisällä vähenee.
− Tehon ratkaisu on loistava esimerkki tuottavuuden kasvattamisesta. Ihmisten työtehtävien joukosta löydetään jatkuvasti asioita, joita ei tarvitse enää jatkossa tehdä.
Potilashoidon lisäksi myös tukipalveluiden tuottavuutta kehitetään. Kaikkien ratkaisujen ei tarvitse odottaa uusia tiloja, vaan niitä otetaan käyttöön jo ennakoiden. Esimerkiksi sairaalahuollon toiminnanohjausjärjestelmä on jo monessa yksikössä korvannut aiemmat toimintamallit, joissa pyyntöjä kirjattiin erikseen yksikön valkotaululle tai välitettiin sairaalahuoltajalle soittamalla. Järjestelmän käyttö on helpottanut sekä hoitajien että sairaalahuoltajien työtä.
− Tuottavuutta ei ole tarkoitus kasvattaa kenenkään selkänahasta ottamalla, vaan käytännön järjestelyjä muokkaamalla uusien tilojen luomien mahdollisuuksien mukaan. Näin ammattilaisten työtä saadaan vapautettua potilashoidon ydintehtäviin.
Uusi M-rakennus kokoaa hajallaan sijaitsevat toiminnot yhteen.
Digiratkaisut mahdollistavat tilojen tiivistämisen
Myös digitaaliset ratkaisut tuovat uusia mahdollisuuksia toimintatapojen uudistamiseen. Prosesseja automatisoimalla voidaan vähentää manuaalista tiedonsiirtoa ja samalla myös tiedonsiirron yhteydessä tapahtuvia inhimillisiä virheitä. Esimerkiksi hoitajien kännykkää muistuttavilla Mobi-laitteilla voidaan kirjata potilaan peruselintoimintojen tunnusluvut ja annetut lääkkeet välittömästi potilaan viereltä potilastietojärjestelmään.
− Automatisointia tehdään jo paljon esimerkiksi lähetteiden käsittelyn ja laskutuksen osalta. Automatisointi muuttaa työn sisältöä, mikä on huomioitava tilojen suunnittelussa, jotta tilat vastaavat tulevaisuuden työn tarpeita.
Tavoitteena on myös laajentaa digitaalisten hoitopolkujen käyttöä. Digitaalinen hoitopolku, eli Tayspolku helpottaa potilaan osallistumista omaan hoitoonsa, mikä lisää sitoutumista ja tyytyväisyyttä hoitoon. Tiedonsaanti ja yhteydenpito hoitavan yksikön kanssa alkaa sovelluksen avulla jo ennen sairaalaan saapumista ja jatkuu vielä kotiutumisen jälkeenkin.
Käynnissä on myös henkilöstön systemaattinen siirtyminen pöytätietokoneista kannettavien tietokoneiden käyttöön.
− Tavoitteena on, ettei uuteen sairaalarakennukseen mentäisi kiinteiden pöytäkoneiden kanssa. Henkilökohtainen kannettava tietokone vähentää eri tietokoneille kirjautumiseen kuluvaa aikaa ja samalla osaltaan mahdollistaa etätyön tekemisen. Tilatehokkuus lisääntyy paikkasidonnaisuuden vähentyessä, mutta myös työhyvinvointi lisääntyy, kun henkilöstö voi vapaammin valita, mistä työtään tekee. Myös tilojen käyttöaikoja voidaan mahdollisesti laajentaa.
Suunnittelussa tarvitaan ammattilaisten osaamista
On muistettava, ettei uusi sairaalarakennus itsessään tuo mukanaan sujuvia, ketteriä toimintoja. Siihen tarvitaan ammattilaisten ymmärrystä ja osaamista, jotta uuden rakennuksen puitteet saadaan tehokkaaseen käyttöön.
− Eri erikoisalojen ammattilaiset visioivat tulevaisuuden hoitoa ja seuraavat maailmalla käytävää keskustelua. Esimerkiksi ihotautien tulevat tilat sijoitetaan niin, että valohoitopotilailla voisi tulevaisuudessa olla mahdollisuus tulla itse haluamanaan aikana omatoimiselle hoitokäynnille sitten, kun laitekehitys tämän turvallisesti mahdollistaa.
Yhteistyötä tarvitaan myös erikoisalojen välillä. Uuteen M-rakennukseen on tulossa esimerkiksi erikoisalojen yhteinen leikkausosasto ja heräämö. Tilat mahdollista kevyempien prosessien, kuten leikkaukseen kotoa ja heräämöstä kotiin -toimintamallien laajentamisen. Toimintaa kehitetään potilaslähtöisesti ja tavoitteena on suosia kevyempiä ja vähemmän kajoavia toimenpiteitä silloin, kun se on mahdollista.
− Monet kehittämistoimenpiteet ovat jo käynnissä, mutta osa vielä suunnitteluvaiheessa. Tärkeää on, että viemme muutoksia eteenpäin yhdessä henkilöstön kanssa.