Hyvinvointialueiden T&K-toiminnan ja -yhteistyön vahvistamisen haku 2025
Tekoälypohjainen gerastenian arviointi kliinisen päätöksenteon tukena
Tutkija: tutkija Otso Arponen, TKIO
Rahoituksen määrä: 349 952 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026-2028
Hankkeen johtaja: Pirkanmaan hyvinvointialue
Muut osapuolet: Tampereen yliopisto ja Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Gerastenia kuvaa potilaan kapasiteettia toipua sairauksista ja toimenpiteistä. Vaikka gerastenia vaikuttaa merkittävästi etenkin syöpähoitoja saavien ja leikkaushoidettavien potilaiden hoidon tuloksiin, gerasteniaa ei arvioida rutiininomaisesti suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.
FRAIL-CARE-projekti pyrkii parantamaan gerastenian tunnistamista validoimalla tekoälypohjaisen sähköisen gerasteniaindeksin syöpähoitoja saaville ja leikkaushoidettaville potilaille. Sähköinen gerasteniaindeksi mahdollistaa automaattisen gerastenian seulonnan hoidon riskin arvioimiseksi ja suunnittelemiseksi iäkkäillä syöpähoitoja saavilla ja leikkaushoidettavilla potilailla.
PRIMA-P4 -keskus: Paradigman muutos kohti ennakoivaa ja yksilöllistä sairauksien ehkäisyä suomalaisessa terveydenhuollossa
Tutkija: ylilääkäri Kalle Kurppa, lastentaudit
Rahoituksen määrä: 145 599 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2028
Hankkeen johtaja: Pirkanmaan hyvinvointialue
Muut osapuolet: Tampereen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
PRIMA P4 -keskus: Terveydenhuollon uusi suunta – hoidosta ennaltaehkäisyyn PRIMA P4 -keskus -hanke tuo Suomeen uudenlaisen, ennakoivaan ja yksilölliseen ennaltaehkäisyyn perustuvan terveydenhuollon toimintamallin.
Sen sijaan, että keskityttäisiin pelkästään sairauksien hoitoon, pyritään tunnistamaan sairastumisriskejä ajoissa – jo ennen oireiden ilmaantumista. Hanke toteutetaan yhteistyössä kolmen hyvinvointialueen, yliopistojen ja muiden kumppanien kanssa.
Lastenneuvolat toimivat keskeisenä pilotointialustana uusille käytännöille. Tavoitteena on parantaa väestön terveyttä, vähentää hoidon kustannuksia ja luoda pysyvä, kansallinen ennaltaehkäisevän lääketieteen keskus. Keskus auttaisi ihmisiä ymmärtämään ja seuraamaan omaa terveyttään paremmin sekä tarjoaisi terveydenhuollon ammattilaisille työkalut ja osaamisen yksilöllisen hoidon toteuttamiseen.
Kirjaaminen ja vaikuttavuus päihdehoidossa
Tutkija: vastuualuejohtaja Kaisa Luoto, mielenterveys- ja päihdepalvelut
Rahoituksen määrä: 244 738 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2028
Hankkeen johtaja: Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Muut osapuolet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
SCOPE-tutkimus keskittyy päihdetietojen yhdenmukaistamiseen potilasasiakirjoissa ja rekistereissä, hoidon vaikuttavuusindikaattoreiden pilotointiin sekä kliinisten ja rekisteripohjaisten tietojen hyödyntämiseen tutkimuksessa ja palvelusuunnittelussa.
SCOPE tukee myös kansallisia tietojohtamisen strategioita ja valmistautuu tekoälyn käyttöönottoon. Projekti hyödyntää TTHL:n kansallisia rekisteritietoja sekä hyvinvointialueiden omia potilastietokantoja. Lisäksi kerätään kyselytutkimustietoa päihde-ehtoisista asioinneista sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Hanke toteutetaan yhteistyössä Varhan, Pirhan, THL:n ja Turun yliopiston kanssa.
Kliinisen tutkimuksen haku 2025
Tyypin 1 diabeteksen ja keliakian tautitaakan vähentäminen seulonnan ja varhaisen ennaltaehkäisyn avulla
Tutkija: ylilääkäri Kalle Kurppa, lastentaudit
Rahoituksen määrä: 245 987 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2029
Hankkeen johtaja: Pirkanmaan hyvinvointialue
Muut osapuolet: Tampereen yliopisto, Helsingin yliopistollinen sairaala
Tyypin 1 diabetes ja keliakia ovat yleisiä autoimmuunisairauksia, jotka voidaan havaita verikokeilla. Väestöpohjaisia seulontoja toteutetaan vähän, eikä optimaalisinta ja kustannustehokkainta strategiaa ole tunnistettu. Varhainen havaitseminen tai sairauden alkamisen ennustaminen mahdollistaisi tehokkaat ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Tämä projekti pyrkii kehittämään ja testaamaan riskimalleja, jotka yhdistävät erilaisia tekijöitä näiden sairauksien kehittymisen arviointiin, tunnistamaan tehokkaita seulontastrategioita, pilotoimaan väestöpohjaista seulontaa ja kehittämään yksilöllisiä riskiprofiileja ennaltaehkäisystrategioiden suunnitteluun ja arviointiin.
Projektin tuotokset on suunniteltu kliiniseen käyttöön: ne tukevat varhaisempaa diagnoosia, parempaa seurantaa ja viime kädessä tyypin 1 diabeteksen ja keliakian ennaltaehkäisyä. Lähestymistapamme tukee siirtymää proaktiiviseen, riskipohjaiseen hoitoon sekä yksilölliseen ennaltaehkäisyyn.
FINPROVE - yksilöllisen syövänhoidon tehotutkimus
Tutkija: ylilääkäri Annika Auranen, Tays Syöpäkeskus
Rahoituksen määrä: 137 028 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2029,
Hankkeen johtaja: Helsingin yliopistollinen sairaala
Muut osapuolet: Varsinais-Suomen hyvinvointialue
FINPROVE – Yksilöllisen syövänhoidon vaiheen 3 tehon ja turvallisuuden varmennus Hankkeen tarkoituksena on parantaa syövän hoitoa yhteistyössä eurooppalaisten kumppaneiden ja DRUP-tyyppisten kliinisten kokeiden kanssa.
Yhteistyö vastaa paikallisiin tarpeisiin, erityisesti rahoituksen ja käytön osalta. DRUP-tutkimukset ovat osoittaneet varhaisia merkkejä, että tietyt potilaat hyötyvät hoidoista ja yksilöllisen syövänhoidon menetelmiä voidaan käyttää paikallisesti.
Hankkeen lähestymistapa täyttää paikalliset vaatimukset ja tukee kansainvälistä yhteistyötä, mikä auttaa laajentamaan uusien hoitojen käyttöä ja potilaiden lääkkeiden saatavuutta. Eurooppalaisten DRUP-tutkimusten kanssa on yhteistyö tietojen jakamisesta varhaisemmassa vaiheessa ja rahoitus varmistaa vaiheen 3 kokeiden valmistelun ja toteuttamisen.
Masennuksen ja ahdistuksen psykososiaalisten hoitointerventioiden teho ja kustannusvaikuttavuus perustason mielenterveyspalveluiden porrastetussa hoitomallissa. FLT-step-tutkimus
Tutkija: ylilääkäri Samuli Saarni, psykiatrian yhteiset palvelut
Rahoituksen määrä: 99 996 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2029
Hankkeen johtaja: Helsingin yliopistollinen sairaala
Muut osapuolet: Helsingin yliopisto, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
FLT-STEP-tutkimuksessa selvitetään matalan kynnyksen terapeuttisten hoitojen vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidossa Suomen perusterveydenhuollossa. Satunnaistettuun, kontrolloituun tutkimukseen pyritään rekrytoimaan yli 2?000 potilasta kymmeneltä hyvinvointialueelta.
Tutkimuksessa vertaillaan lyhytterapiaa, ohjattua omahoitoa ja nettiterapiaa, ja seurataan osallistujien toipumista, palveluiden käyttöä ja työllisyyttä jopa viiden vuoden ajan. Hoidon tuloksia seurataan samoin jopa viisi vuotta, ja hyödynnetään sekä itsearviointeja että kansallisia rekistereitä jotta voidaan arvioida vaikutuksia esimerkiksi työkykyyn, tulotasoon ja terveydentilaan.
Tutkimus tuottaa luotettavaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa näyttöön perustuvien psykososiaalisten hoitojen saatavuutta Suomessa. Tutkimusta koordinoi HUS Psykiatria yhteistyössä Turun, Tampereen ja Helsingin yliopistojen sekä 10 hyvinvointialueen kanssa.
Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus suolentyhjennyksestä Parkinsonin taudissa (CLEANSE-PD)
Tutkija: erikoislääkäri Rebekka Ortiz, neuroalat
Rahoituksen määrä: 102 577 euroa (Pirhan osuus)
Rahoituskausi: 2026−2029
Hankkeen johtaja: Helsingin yliopistollinen sairaala
Muut osapuolet: Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Parkinsonin tauti on maailman nopeimmin yleistyvä neurologinen sairaus, mutta sen etenemistä hidastavia hoitoja ei ole. Monet potilaat kärsivät tasapaino- ja kävelyhäiriöistä, joihin nykyiset lääkkeet eivät auta riittävästi. Uudet tutkimukset viittaavat siihen, että suolistobakteereilla voi olla rooli taudin kehittymisessä ja etenemisessä.
Aiemmassa tutkimuksessamme havaitsimme, että suolen tyhjennys paransi suolisto-oireita ja liikehäiriöoireita osalla potilaista. Nyt tutkimme, voiko toistuva suolen tyhjennys parantaa kävelyä ja tasapainoa potilailla, joilla on suoliston bakteeritasapainon häiriö.
Satunnaistettuun, lumekontrolloituun tutkimukseen osallistuu 82 potilasta neljästä sairaalasta. Puolet saa tyhjennyshoidon ja puolet lumeliuoksen. Mittaamme oireita, suolistobakteereja ja elämänlaatua vuoden ajan. Jos hoito tehoaa, se voi tarjota edullisen ja helpon tavan helpottaa Parkinsonin taudin oireita.