Hyvinvointialueella on useita vaikuttamisen paikkoja – päättäjät valitaan huhtikuun alue- ja kuntavaaleissa

Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan aluevaaleilla 79 aluevaltuutettua neljäksi vuodeksi. Aluevaltuusto kokoontuu lähes joka kuukausi, pääasiassa kasvokkain mutta välillä myös etäyhteydellä. Aluevaltuustojen kokoukset ovat julkisia kokouksia, joita voi kuka tahansa seurata suorasta verkkolähetyksestä. Lähetykset myös tallennetaan ja tekstitetään jälkikäteen.

Aluevaltuusto on hyvinvointialueen ylin päättävä elin, ja se päättää esimerkiksi alueen talousarviosta, investoinneista, strategiasta ja valitsee ylimmät johtajat. Aluevaltuuston roolia päätöksenteossa on ensimmäisen valtuustokauden aikana haluttu vahvistaa, ja valtuusto onkin lisännyt päätösvaltaansa esimerkiksi palveluverkkoa koskevissa päätöksissä. 

- Valtuutettu pystyy vaikuttamaan asioihin monin eri tavoin. Ensi kaudelle valtuuston valta vahvistuu myös niin, että valtuustolle asioita valmistelevat valiokunnat koostuvat jatkossa varsinaisista valtuutetuista ja varavaltuutetuista, sanoo aluevaltuuston puheenjohtajana tällä hetkellä toimiva Johanna Loukaskorpi (sd.).

Hän muistuttaa, että aluevaltuuston jäsen voi vaikuttaa myös aluehallitukseen oman valtuustoryhmänsä kautta. Vaikuttamismahdollisuudet riippuvat Loukaskorven mielestä myös paljon valtuutetun omasta aktiivisuudesta. 

- Päättäjälle on tärkeää perehtyä päätettäviin asioihin huolella, kysyä ja pyytää tarvittaessa lisätietoa päätöksenteon tueksi ja kyetä yhteistyöhön yli puoluerajojen. Ratkaisukeskeisyys ja kyky kuunnella ovat tärkeitä valtuutetun taitoja. Aito kiinnostus päätettäviin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden - välillä hyvin hankaliinkin - asioihin auttaa hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia. Kannattaa myös varautua istumaan pitkiä aikoja, sillä kokoukset kestävät välillä melko pitkään, puheenjohtaja evästää.

Aluehallitus vastaa hallinnosta ja taloudesta

Aluevaltuusto valitsee aluehallituksen, jonka esityksestä aluevaltuusto myös käsittelee asioita. Aluehallitus panee myös toimeen aluevaltuuston päätökset. Hallitus vastaa muun muassa hyvinvointialueen hallinnosta ja taloudesta, päättää palveluverkosta ja seuraa toiminnan ja talouden tilannetta sekä päätösten vaikutuksia. 

- Päättävistä toimielimistä aluehallitus toimii läheisimmin hyvinvointialueen arjessa. Puheenjohtajisto osallistuu kokousten ulkopuolellakin monien asioiden käsittelyyn ja välittää omia tai ryhmiensä näkemyksiä virkavalmistelulle. Aluehallituksen jäsenten täytyy käyttää aikaa päätösasioiden perehtymiseen, jotta päätökset perustuvat riittävään tietoon päätösten sisällöstä ja vaikutuksista. Tiheä kokoustahti keskimäärin joka toinen viikko pitää huolen siitä, että työ on tiivistä ja vaativaa, toteaa alusta asti aluehallituksen puheenjohtajana toiminut Kari-Matti Hiltunen (kok.).

Keskustaa aluehallituksessa edustava Katariina Pylsy kertoo olevansa iloinen, että aluehallituksessa ei toimita ensisijaisesti puoluepolitiikka edellä.

- Aluehallitus on tehnyt yksimielisesti todella tärkeitä päätöksiä ripeästi, ryhdikkäästi ja taloudellisen vastuun määrittelemän ohjeen mukaisesti. Koen, että aluehallitus on yhtenäinen ryhmä, joka haluaa toimia Pirkanmaan parhaaksi. Saamme kaikki sanoa mielipiteemme ja jokaista kuunnellaan. 

Pylsy pitää tärkeänä aluehallituksen sisäistä avointa keskustelua ja sitä, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat toimivat saumattomassa yhteistyössä.

Jaostot aluehallituksen apuna

Aluehallitus on delegoinut osan päätöksentekovallastaan jaostoille. Jaostoja on yhteensä neljä: asiakkuus- ja laatujaosto, henkilöstöjaosto, konserni- ja toimitilajaosto sekä yksilöasioiden jaosto. 

Asiakkuus- ja laatujaosto arvioi esimerkiksi sitä, miten asiakaskokemuksen tavoite toteutuu sekä asettaa laatutavoitteet hyvinvointialueen omalle tuotannolle ja ostopalveluille. Jaosto päättää myös hyvinvointialueen avustuksista järjestöille. Henkilöstöjaosto valmistelee muun muassa hyvinvointialueen henkilöstöohjelman. 

Konserni- ja toimitilajaostossa valmistellaan muun muassa esityksiä hyvinvointialuekonsernin omistajaohjauksen periaatteista, konserniohjeesta sekä hyvästä hallinto- ja johtamistavasta. Yksilöasioiden jaoston tehtävänä on ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädännön mukaisista päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset, jotka koskevat yksittäisten ihmisten palveluja.

Asiakkuus- ja laatujaoston puheenjohtaja Anna Kontula (vas.) toteaa, että jaosto on palvelujen laatuun ja pirkanmaalaisten osallisuusoikeuksiin keskittyvä hallituksen apuelin. Sellaisesta ei ole ollut aikaisempaa esimerkkiä.

- On hienoa, että näille teemoille on annettu oma valmisteluelin. Kaikki on pitänyt keksiä vähän alusta, joten toiminta on ensimmäisellä kaudella ollut vähän haparoivaa eikä jaosto ole vielä vakiinnuttanut paikkaansa, Kontula arvioi.

Kontula sanoo, että poliittista valtaa harvoin annetaan, yleensä se on ansaittava - valppaalla, ahkeralla ja tunnollisella asioiden hoitamisella. 

- Lisäksi kannustaisin kaikkia luottamushenkilöitä kyseenalaistavaan asenteeseen: hyvinvointialueet ovat edelleen nuoria organisaatioita ja on tärkeää, että pyrimme tunnistamaan virheratkaisut ja tekemään paremmin.

Valiokuntamalli uudistuu

Pirkanmaan hyvinvointialueella ei ole kuntien päätöksenteosta tuttuja lautakuntia, sen sijaan aluevaltuuston päätöksentekoon tulevia laajakantoisia, strategisia ja poliittista harkintaa edellyttäviä asioita on valmisteltu neljässä eri valiokunnassa. Seuraavalla vaalikaudella valiokuntia on kolme. Niiden teemat linjataan valiokuntaohjelmassa.

Tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan puheenjohtaja Ida Leino (kok.) kertoo, että valiokuntien merkitys hyvinvointialueen päätöksenteossa ja johtamisessa on liittynyt valmistelussa olevien ohjelmien ja muiden ajankohtaisten asioiden kommentointiin, eli lausuntoihin sekä valiokunnan omaan tiedonhankintaan. Valiokunnat ovat ottaneet kantaa lukuisiin asioihin aluevaltuustokauden aikana ja pyrkineet sitä kautta tuomaan esille tärkeäksi katsomiaan näkökulmia päätöksenteon kannalta.

- Valiokuntien ja koko päätöksentekojärjestelmän vaikuttavuus ja toimivuus on ollut kehittämisen kohteena valtuustokauden aikana, ja työ jatkuu. Jotta valiokuntien ääni kuuluu paremmin jo valmisteluvaiheessa, tulee heti valtuustokauden alussa määritellä kullekin valiokunnalle selkeät vastuualueet ja painopisteet, mihin asioihin vaikutetaan. Luonnollisesti näin alkuvaiheessa toimintatavat ja vaikuttamiskeinot ovat hakeneet paikkaansa ja monia asioita on tullut valiokuntiin melko kiireellä.

Leino näkee valiokuntatyöskentelyssä paljon mahdollisuuksia. Etenkin aluevaltuutetuille valiokunnat tarjoavat mahdollisuuden syventyä valmistelussa oleviin asioihin paremmin ja kuulla taustatietoa. 

- Uskon, että olemme kehittämässä mallia oikeaan suuntaan ja valiokuntatyöskentely on antoisaa seuraavalla aluevaltuustokaudella. Siksi on tärkeää, että mahdollisimman moni asioista kiinnostunut tulee mukaan valiokuntiin antamaan oman osaamisensa hyvinvointialueen hyväksi, Leino kannustaa.

Hyvinvointialueella toimii myös kolme lakisääteistä vaikuttamistoimielintä: vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Niiden jäseniä ei valita alue- ja kuntavaaleissa vaan ne nimetään kunnittain.

Katso aluevaalien aikataulut ja lataa ehdokkaiden infopaketti hyvinvointialueesta sivulta pirha.fi/aluevaalit.

Alue- ja kuntavaalien 2025 tärkeät päivämäärät