Lapsen asuminen, huoltajuus ja tapaaminen

Huoltajuus ja asuminen

Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys tai äitiys selvitetään lapsen syntymän jälkeen, vanhemmat voivat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle. Ennen lapsen syntymää lapsen tunnustava vanhempi saa huoltajuuden vanhemmuuden vahvistamisen yhteydessä. Lapsen huolto voidaan uskoa myös muulle henkilölle kuin vanhemmille lastenvalvojan vahvistamalla sopimuksella. Tätä kutsutaan oheishuolloksi.

Kun kumpikin vanhempi on lapsen huoltaja, he päättävät yhdessä lapsen asioista. Yhteishuolto edellyttää vanhempien kykyä toimia yhdessä lapsen parhaaksi. Jos vain toinen vanhemmista on lapsen huoltaja, hänellä on oikeus yksin tehdä lasta koskevat päätökset. Viranomaiset (esim. päiväkoti, koulu, terveydenhoito, sosiaalitoimi) antavat lasta koskevat tiedot vain huoltajalle ja vain huoltajan erikseen antamalla luvalla toiselle vanhemmalle. Oheishuolto tarkoittaa sitä, että vanhempien lisäksi joku muu henkilö on toisen vanhemman tai molempien vanhempien ohella lapsen huoltaja.

Vanhempien asuessa erillään heidän on ratkaistava se, kumman vanhemman luona lapsi asuu. Lapsen toive ja mielipide on tärkeä, mutta valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää yksin lapsen tehtäväksi.

Lapsen kannalta huomioitavia asioita ovat muiden muassa:

• miten lapsen hoitaminen, ruokailu ja vaatehuolto sujuvat
• kuinka paljon vanhemmalla on aikaa lapselle
• miten päivähoito ja koulu järjestyvät parhaiten
• miten lapsi säilyttää tärkeät ihmissuhteensa (toisen vanhemman tapaaminen, sukulaiset, ystävät)

Mahdollista on myös, että lapsi asuu vuoroin kummankin vanhemman luona. Vuoroasuminen edellyttää vanhemmilta joustavuutta ja hyvää yhteistyökykyä.

Lapsen tapaamisoikeus

Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa tai muulla tavoin pitää yhteyttä vanhempaansa. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla.

Tapaamisoikeudesta on mahdollista sopia suullisesti tai kirjallisesti. Sopimuksen laatimista varten vanhemmat varaavat ajan lastenvalvojalle. Jos vanhemmat ovat yksimielisiä sopimuksen sisällöstä, lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen.

Sopimuksessa voidaan sopia

• tapaamisten ajankohdat
• arki- ja viikonlopputapaamisista
• loma-aikoina ja juhlapyhinä tapahtuvista tapaamisista.

Tapaamissopimuksessa voidaan sopia tapaamisten lisäksi:

• muusta yhteydenpidosta
• lapsen kuljettamisesta ja tarvittaessa tapaamismatkakulujen jakamisesta

Lapsen tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Mitä, jos emme pysty sopimaan lapsen asumisesta tai tapaamisista?

Vanhemmat, jotka eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsensa huollosta, asumisesta tai tapaamisista voivat hakeutua eron jälkeiseen perheasioiden sovitteluun tai hakea sovittelua käräjäoikeudesta.

Sovittelijana toimii perheasioihin perehtynyt tuomari ja häntä avustaa vanhemmuuden ja lapsen kehityksen asiantuntija, yleensä psykologi tai sosiaalityöntekijä. Sovittelun tavoitteena on saada kestävä sopimus vanhempien välille.

Silloin kun vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta, he voivat hakea päätöstä tuomioistuimelta. Tuomioistuin voi pyytää selvityksen perheoikeudellisista palveluista vanhempien ja lasten tilanteesta, selvityksen tekevät perheoikeudellisten palvelujen sosiaalityöntekijät. Selvitystä tehdessä sosiaalityöntekijät perehtyvät lapsen ja vanhempien tilanteeseen eri tavoin. Sosiaalityöntekijät voivat tarpeen mukaan pyytää lasta tai vanhempia koskevia tietoja muilta viranomaisilta tai toimijoilta esim. päivähoidosta, koulusta, terveydenhuollosta tai poliisilta.

Sopimus lapsen tuetuista ja valvotuista tapaamisista tai valvotuista vaihdoista voidaan vahvistaa, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta.

Syitä tuettuihin ja valvottuihin tapaamisiin ja valvottuihin vaihtoihin ovat esimerkiksi:

• huoli siitä, että tapaava vanhempi ei pysty huolehtimaan lapsesta tapaamisten aikana
• lapsen ja tapaavan vanhemman välillä ei ole ollut yhteydenpitoa lainkaan tai huomattavan pitkään aikaan
• tapaavan vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma, jos tapaava vanhempi on aikaisemmin toistuvasti puhunut lapselle sellaista, mikä voi vaarantaa lapsen terveyttä ja kehitystä
• lapsen näkemä tai kokema väkivalta tapaavan vanhemman taholta
• uhka lapsen kaappauksesta tai omavaltaisesta huostaanotosta
• vanhempien erittäin riitaisat välit

Tapaamisten valvonnalla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja vanhemman yksityisyyden ja perhe-elämän suojaan. Tämän vuoksi valvotut tapaamiset ovat viimesijainen vaihtoehto: niihin pitää turvautua vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua.

 Valvottujen ja tuettujen tapaamisten sekä valvottujen vaihtojen koordinaattori: puhelin: 0400 351 410