Valikkonäyttö
Haimakasvainpotilaan hoitopolku
Haimakasvainpotilaan hoitopolku
Kun potilaalla on terveyskeskuksessa tai aluesairaalassa todettu muutos haimassa, hänet lähetetään Taysiin. Lähetteen perusteella lääkäri määrittelee Taysissa tehtävät jatkotutkimukset ja aikataulun.
Lääkäri määrittelee lähetteen perusteella vielä tarvittavia lisätutkimuksia. Lisätutkimukset tehdään ennen kuin tulet poliklinikkakäynnille Taysiin. Se, mitä lisätutkimuksia juuri sinulle määrätään, riippuu tutkittavasta asiasta ja aiemmin tehdyistä tutkimuksista. Mahdollisia tutkimuksia ovat esimerkiksi:
- CT-, TT-tutkimus eli viipalekuvaus
- Magneettikuvaus
- Ultraäänitutkimus
- Näyte haimamuutoksesta
- Verikokeet, joilla tutkitaan elimistön yleistä terveydentilaa, haiman tilannetta ja erilaisia vasta-aineita. Jos verikokeita varten pitää olla ravinnotta, saat siitä ohjeistuksen kutsun mukana.
- Ulostenäyte
Tutkimusten tulokset kerrotaan sinulle poliklinikkakäynnin yhteydessä.
Moniammatillisessa työryhmässä haimakasvainten hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen haimakasvaimesi hoitoon. Työryhmään kuuluvat haimasairauksiin erikoistunut vatsaelinkirurgian erikoislääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla tieteellisiä hoitotutkimuksia. Mikäli on, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tieteellisestä tutkimuksesta.
Saat kirjeitse tai puhelimitse kutsun hoitoneuvotteluun, joka pidetään moniammatillisen työryhmän käsittelyn jälkeen. Näet sinulle varatut ajat myös OmaTaysin kautta.
Hoitoneuvottelussa lääkäri käy läpi tutkimusten tulokset ja niiden merkityksen sekä sinulle moniammatillisessa työryhmässä laaditun yksilöllisen hoitosuosituksen. Myös läheisesi voivat tulla mukaan vastaanotolle.
Keskustelette lääkärin kanssa ja päätätte yhdessä hoitosuunnitelmastasi. Lääkäri kertoo hoitoon mahdollisesti liittyvistä hyödyistä ja haitoista. Joskus hoitosuunnitelmasi voi erota moniammatillisen työryhmän hoitosuosituksesta, sillä työryhmä ei ole tavannut sinua henkilökohtaisesti eikä ole perehtynyt tilanteeseesi niin yksityiskohtaisesti kuin hoitava lääkärisi. Tässä tapauksessa lääkäri perustelee sinulle, miksi hoitosuunnitelma eroaa työryhmän hoitosuosituksesta.
Sinulle saatetaan määrätä vielä lisätutkimuksia terveydentilasi tarkemmaksi selvittämiseksi (esimerkiksi keuhkokuva ja hengitystilavuustutkimus eli spirometria) tai muiden erikoisalojen arvioita ennen leikkausta (esimerkiksi anestesialääkäri, sydäntautien erikoislääkäri, endokrinologi).
Mikäli hoidoksi suositellaan leikkaushoitoa, kirurgi kertoo sinulle leikkauksesta ja siitä toipumisesta, jatkohoidosta, sairauslomasta ja jälkitarkastuksesta. Sinulle katsotaan alustava leikkausaika vastaanotolla. Huomioithan, että kyseessä on alustava aika, joka saattaa vielä muuttua. Kirurgit suunnittelevat kerran viikossa tulevat leikkauslistat yhdessä leikkaushoidon suunnittelijan kanssa kokouksessa, jolloin potilaiden leikkausajat päätetään. Tämän jälkeen sinut voidaan kutsua leikkaukseen.
Mikäli sairautesi hoitoon on tarjolla tieteellisiä hoitotutkimuksia, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tieteellisestä tutkimuksesta. Osallistuminen niihin on vapaaehtoista, ja saat aikaa miettiä tieteelliseen tutkimukseen osallistumista.
Lääkärin vastaanoton jälkeen käyt mahdollisesti vielä sairaanhoitajan kanssa läpi hoitosuunnitelmasi. Hoitaja antaa tarvittavan ohjeistuksen sekä suullisesti että kirjallisena. Hoitajan kanssa käyt läpi seuraavia valmisteluita leikkausta varten:
- Yhteystiedot
- Terveydentilan esitietolomake (perussairaudet, suorituskyky, lääkitys, aikaisemmat leikkaukset, allergiat). On tärkeää, että olet ennen vastaanottokäyntiä täyttänyt huolellisesti terveydentilan esitietolomakkeet, jotka olet saanut kutsukirjeen mukana. Voit täyttää lomakkeet joko paperisena tai sähköisesti OmaTaysissa
- Tupakointi
- Alkoholin käyttö
- Vajaaravitsemuksen riski
- Verenohennuslääkitys, mahdollisen siltahoidon ohjaus
- Tukisukkien valinta ja pukemisohjaus
Ajantasainen lääkelista on hyvä ottaa mukaan poliklinikkakäynnille. Esitietolomake menee nukutuslääkärille nähtäväksi, ja sen perusteella hän määrittelee, tarvitseeko sinulle tehdä lisätutkimuksia ennen leikkausta.
Tupakoinnin lopettaminen viimeistään tässä vaiheessa on erittäin tärkeää. Tämä vähentää riskiä nukutuksen ja leikkauksen aiheuttamiin ongelmiin.
Lue lisää: Tupakkatuotteiden käyttö ja leikkaukseen valmistautuminen
Haima on elin, joka tuottaa ruuansulatusentsyymeitä ja insuliinia. Haiman vajaatoiminta voi johtua haimatulehduksesta, kasvaimista tai leikkauksesta.
Haimaleikkauksessa poistetaan haima osittain tai kokonaan. Haimaleikkauksen seurauksena sinulle voi kehittyä diabetes, joka vaatii insuliinihoitoa. Toisinaan haiman osapoisto ei aiheuta sokeritasapainon häiriötä lainkaan. Koko haiman poiston jälkeen kehittyy aina täydellinen insuliininpuutos, jota hoidetaan pitkävaikutteisella insuliinilla ja pikavaikutteisella insuliinilla.
Sokeritasapainon hoitoon kuuluu verensokerin mittaaminen sormenpäästä verensokerimittarilla. Mittaukset toteutetaan pääsääntöisesti ennen aterioita ja tarvittaessa 2 tuntia aterian jälkeen. Tavoitteena on, että verensokeri on ennen ateriaa 5-7 mmol/L ja aterian jälkeen 8-10 mmol/L.
Sinun on hyvä tavata ennen leikkausta diabeteshoitaja, mikäli sinulle suunnitellaan koko haiman poistoa tai sinulla on muutoin lisääntynyt riski saada insuliinihoito haiman osapoiston jälkeen. Käynnin aikana saat oman verensokerimittarin ja siihen tarvittavat verensokeriliuskat. Hoitaja opettaa sinulle verensokerin mittaamisen ja antaa insuliinin pistämiseen liittyvän ohjauksen. Ravinnon hiilihydraattien arviointi ohjataan, koska arvioinnin pohjalta määritellään pikainsuliiniannokset. Sinulle voidaan antaa tarvittaessa diabeteksen hoitotarvikkeita mukaan. Sinulle annetaan hoitotarviketodistus, jolla saat jatkossa omasta terveyskeskuksesta riittävän määrän hoitotarvikkeita diabeteksen hoitoon.
Saat käynnillä haimaleikkauspotilaan sokeritasapaino-potilasohjeen. Suositeltavaa on myös perehtyä diabeteksen hoitoon internetissä olevan Terveyskylän Diabetestalon avulla. Sieltä löytyy luotettavaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Diabetestalosta löytyvät myös videot insuliinin pistämisestä, verensokerin mittaamisesta, hiilihydraattilähteiden tunnistamisesta sekä hiilihydraattien ja ateriainsuliinin arvioinnista.
Haiman vajaatoiminta ruuansulatusentsyymien tuotossa voi johtaa siihen, että rasvat ja muut ravintoaineet eivät imeydy kunnolla. Ravintoaineiden imeytymishäiriön oireena voi olla rasvaripulia, kipuja, pahoinvointia ja täydenolon tunnetta. Rasvaripuli johtuu haimaentsyymien puutteesta: rasva ei pilkkoudu, eikä imeydy elimistöön. Rasvaripulissa uloste on vaaleaa, kuohkeaa ja pahanhajuista ja siinä voi olla näkyvää rasvaa, joka jää kellumaan veden pinnalle. Haiman tuottamien ruuansulatusentsyymien puute voidaan todeta ulostenäytteestä.
Mikäli haiman oma ruuansulatusentsyymien pitoisuus ei ole riittävää, lääkäri määrää reseptillä kapselimuotoista haimaentsyymivalmistetta (kauppanimi Creon). Tämä parantaa ruuan ravintoaineiden imeytymistä. On erittäin tärkeää ottaa valmiste aina ruokailun yhteydessä, jotta entsyymit voivat hajottaa ravintoa, ja siten ravintoaineiden imeytyminen on mahdollista. Kun Creon -annostus on riittävä, rasvat ja muut ravintoaineet imeytyvät elimistöön, eikä uloste ole enää rasvapitoista. Normaali ravintoaineiden imeytyminen on tärkeää elimistön terveyden kannalta ja edesauttaa esimerkiksi kasvaimen hoidoista toipumisessa.
Ruuan sulamista voidaan helpottaa vähäkuituisella ja vähärasvaisella ruokavaliolla. Kuituja voi vähentää mm. välttämällä tuoreraasteita, ruisleipää, leseitä ym. huonosti sulavia kuituja. Rasvoja kannattaa karsia ruokavaliosta ja niiden sopivuutta voi seurata mm. ripulioireita seuraamalla. Jos jokin ruoka-aine, esimerkiksi kahvi, tee, kaali, pavut, herneet, sipulit, purjo, paprika, lanttu, omena, tuntuu aiheuttavan vatsaoireita, sitä kannattaa välttää. On kuitenkin tärkeää syödä monipuolista ravintoa ja turvata riittävä energiansaanti.
Ruokavalion tukena voi käyttää täydennysravintojuomia. Valmisteita on laaja valikoima. Voit pyytää hoitajalta niistä esitteitä. Valmisteita saa apteekista.
Myös rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen usein häiriytyy, joten monivitamiinivalmisteita voidaan suositella. D-vitamiini ja kalsiumlisä ovat usein tarpeen.
Ravitsemusterapeutti voi tarvittaessa antaa lisäohjeita ravitsemukseen liittyen.
Haimakasvaimia voidaan hoitaa monilla eri tavoilla. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat mm. kasvaimen luonne sekä potilaan yleiskunto. Osaa haimakasvaimista seurataan. Osa kasvaimista vaatii leikkaushoitoa ja mahdollisesti syöpälääkehoitoa. Oireiden, kuten laihtumisen, keltaisuuden, kivun ja kutinan, hoito on tärkeää. Jos haimakasvain tukkii sappinesteen virtauksen, voidaan tukos avata.
Tässä osiossa on kuvattu erilaisten hoitojen pääpiirteet. Jokaiselle potilaalle tehdään Taysissa yksilöllinen hoitosuositus. Hoitosi toteutus suunnitellaan yhdessä kanssasi hoitoneuvottelussa.
Jos kasvain tukkii sappinesteen virtauksen, voidaan tukos avata tähystyksessä.
Sappi-ja haimatiehyiden tähystyksessä (ERCP eli endoskooppinen retrogradinen kolangiopankreatografia) on mahdollista laukaista tukkeutunut sappitie muovi- tai metalliverkkoproteesilla (stentti) sekä ottaa näytteitä. Toimenpide kestää yleensä noin 30-60 minuuttia ja tehdään nukutuksessa. ERCP edellyttää ravinnotta oloa edellisestä illasta lähtien ja verta ohentavien lääkkeiden tauottamista. Aamulla voit ottaa kaikki säännöllisesti käytettävät lääkkeet pienen nestemäärän kera.
Lue lisää: ERCP polikliinisesti kotoa tulevalle potilaalle
Tähystyksen jälkeen vointiasi seurataan poliklinikan tarkkailussa ja ruokailla voit vasta neljän tunnin kuluttua toimenpiteestä. Jos vointisi on hyvä muutaman tunnin kuluttua tähystyksen jälkeen, voit kotiutua saattajan kanssa tai taksilla. Sinulla tulee olla kotona seuraa vuorokauden ajan. Vaihtoehtoisesti voit yöpyä Potilashotellissa.
Toisinaan sappitietukos voidaan laukaista maksan läpi laitettavalla letkulla eli dreenillä. Lue lisää:
Toisinaan haimasta on tarpeen ottaa näyte tähystystutkimuksessa.
Lue lisää: Ruokatorven, mahalaukun ja haiman alueen ultraäänitähystys
Osa haimakasvaimista soveltuu leikkaushoitoon. Leikkauksessa voidaan poistaa haima osittain tai kokonaan.
Kasvaimen sijainti määrittää tehtävän leikkauksen. Kasvainleikkauksessa on lähes aina tarpeellista poistaa myös ympäröivää kudosta ja rakenteita.
A. Haiman pään ja pohjukaissuolen poistoleikkaus (Whipple). Tämä leikkaus tehdään, kun kasvain sijaitsee haiman pään alueella tai sen läheisyydessä. Leikkauksessa poistetaan haiman pää, pohjukaissuoli, maksan ulkoiset sappitiet ja sappirakko, alueen imusolmukkeet sekä tarvittaessa osia verisuonista.
B. Koko haiman poisto. Tämä leikkaus tehdään, kun kasvainta on laajalla alueella haimassa. Leikkauksessa poistetaan koko haima, pohjukaissuoli, maksan ulkoiset sappitiet, sappirakko, alueen imusolmukkeet, tarvittaessa perna ja tarvittaessa osia verisuonista.
C. Haiman hännän (ja rungon) poisto. Tämä leikkaus tehdään, kun kasvain sijaitsee haiman hännän tai rungon alueella. Leikkauksessa poistetaan haiman häntä, tarvittaessa haiman runko, alueen imusolmukkeet, tarvittaessa perna ja tarvittaessa osia verisuonista.
Piirrokset © Antti Siiki
Ennen leikkausta sinut mahdollisesti kutsutaan vielä esikäynnille, riippuen terveydentilastasi ja anestesialääkärin arviosta. Esikäynti voi sisältää hoitajan ja anestesialääkärin vastaanoton. Vaihtoehtoisesti esikäynti voidaan toteuttaa myös puhelimitse. Tarkemmat tiedot esikäynnistä sekä sairaalaan tulosta saat leikkauskutsun mukana.
Ennen leikkausta sinusta otetaan vielä verikokeita, sydänfilmi (EKG) ja sairaalabakteerinäytteet. Näihin saat ohjeet leikkauskutsun mukana.
Saat poliklinikalta ohjeet kirjallisesti ja suullisesti valmistautumisesta, kuten ravinnotta olosta, leikkauspäivän aamulla otettavista lääkkeistä, tauotettavista lääkkeistä ja tukisukista.
Hoitaja tekee vielä tarkistussoiton ennen leikkausta.
Saavut haimaleikkausta varten joko suoraan leikkausosastolle tai yövyt leikkausta edeltävän yön Potilashotellissa.
Leikkausosastolle tullessa hoitaja ottaa sinut vastaan. Ensimmäiseksi sinut ohjataan vaihtamaan sairaalavaatteet. Omat vaatteesi huolehditaan osastolle henkilökunnan toimesta. Tämän jälkeen vastaanottava hoitaja tarkistaa henkilöllisyytesi ja käy vielä läpi leikkaukseen liittyviä asioita. Saat ennalta määrätyn esilääkkeen, jonka jälkeen siirryt odotushuoneeseen odottamaan hakua leikkaussaliin.
Salin henkilökunta hakee sinut odotushuoneesta. Saliin tultuasi käydään läpi tarkistuslista. Se tarkoittaa, että ennen leikkausvalmisteluiden alkua käydään läpi henkilöllisyytesi, allergiat, perussairaudet, lääkitykset ja leikkaus.
Leikkauksen ajaksi sinulle laitetaan useita valvontalaitteita. Niiden avulla anestesiahoitaja ja – lääkäri seuraavat vointiasi leikkauksen aikana ja huolehtivat hyvästä kivunhoidosta. Nesteiden ja lääkkeiden antoa varten sinulle laitetaan suonikanyyli käden laskimoon. Nukuttaminen tapahtuu lääkkeillä suonikanyylin kautta. Nukutuslääkkeiden vaikutus alkaa nopeasti ja niiden annostelua jatketaan niin kauan kuin leikkaus kestää.
Nukuttamisen jälkeen aloitetaan leikkausvalmistelut. Sinulle laitetaan virtsakatetri ja tarkistetaan, että asentosi leikkaustasolla on hyvä. Kun kaikki leikkausvalmistelut on tehty, leikkaus alkaa.
Haimaleikkaukset tehdään yleisanestesiassa, ja ne tehdään joko avoleikkauksena tai tähystysleikkauksena. Leikkaushoidosta vastaavat haimakirurgit. Leikkauksessa poistetaan kaikki havaittava kasvainmassa, mutta joskus vasta leikkauksen aikana todetaan, että kasvain on levinnyt ja suunniteltua toimenpidettä ei pystytä tekemään. Tällöin voidaan mahdollisesti tehdä toimenpiteitä, joilla pystytään helpottamaan kasvaimen aiheuttamia oireita.
Leikkauksen lopussa leikkausalueelle laitetaan 1–2 dreeniä eli laskuputkea, joiden keräyspussi kiinnitetään vatsalle.
Riippuen toimenpiteestä leikkaukset kestävät noin 4–8 tuntia.
Nukutuksesta herääminen tapahtuu nopeasti nukutuslääkkeiden annon lopettamisen jälkeen. Heräämisvaiheesta ei yleensä jää muistikuvia. Sinut siirretään heräämöön toipumaan leikkauksesta.
Hoitaja hakee sinut heräämöstä gastroenterologian osastolle 2. Leikkaustyypistä riippuen hoito tapahtuu joko vuodeosaston valvontahuoneessa tai vuodeosaston puolella. Osaston valvontahuoneessa on neljä potilaspaikkaa. Valvontahoidon aikana tietyistä elintoiminnoistasi välittyy koko ajan tieto valvontamonitoriin, ja hoitaja on läsnä koko ajan. Valvontahuoneessa on rajoitetut vierailuajat: vieraita saa olla kaksi kerrallaan ja vierailuaika on noin 15 minuuttia. Vointisi salliessa sinut siirretään valvontahuoneesta vuodeosaston puolelle.
Osastolla on päivittäin lääkärinkierto, jolloin hoitoasi suunnitellaan ja käydään läpi toipumista. Hoitaja toteuttaa lääkärin määräyksiä päivän aikana. Tarvittaessa lääkäri voi määrätä tehtäväksi esimerkiksi kuvantamistutkimuksia leikkauksen jälkeen. Hoitajat auttavat sinua tarvittaessa päivittäisissä toiminnoissa. Sinulta mitataan useasti päivässä verenpainetta, sykettä, lämpöä sekä hengitysarvoja. Verikokeita otetaan päivittäin.
Leikkauksessa sinulle on laitettu epiduraalikatetri kivun hoitoon. Lisäksi leikkauksessa sinulle on laitettu erilaisia laskuputkia vatsaonteloon sekä virtsakatetri ja nenämahaletku. Laskuputkien eritemäärää ja laatua seurataan ja lääkäri antaa ohjeet laskuputkien poistamiseksi. Nenämahaletkulla poistetaan painetta vatsasta ja leikkaussaumojen alueelta. Nenämahaletku poistetaan joko jo heräämössä tai siinä kohtaa, kun eritys vähenee ja vatsan toiminta normalisoituu.
Avoleikkaushaava on suhteellisen pitkä ja se on suljettu joko ompelein tai hakasin. Ompeleet/hakaset poistetaan haavalta yleensä noin 8–10 päivän kuluttua leikkauksesta. Tähystysleikkauksessa haavat ovat pienet ja haavoille laitetaan sulavat ompeleet.
Leikkauksen jälkeen aloitetaan verenohennuslääke pistoksena ihon alle. Pistoshoito jatkuu yleensä kuukauden ajan. Katso pistosohjeet ja opasvideo: Pienmolekyylisen hepariinin pisto-ohje
Ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä hoitaja avustaa sinut nousemaan ylös vuoteesta oikeaoppisesti. Osastolla on myös fysioterapeutti joka ohjaa/auttaa sinua liikkumisessa ja hengitysharjoituksissa (pullopuhalluksissa) leikkauksen jälkeen. Omatoiminen liikkuminen edesauttaa sinua leikkauksesta toipumisessa, kun vointisi sen sallii.
Leikkauksen jälkeen verensokeriasi seurataan. Mikäli sinulla on korkeita (yli 10 mmol/l) verensokereita, verensokerin nousun estämiseksi sinulle annetaan insuliinia kerran päivässä aamulla ja tarvittaessa myös ennen aterioita. Tarvittaessa otetaan yhteyttä diabeteshoitajaan.
Haimaleikkauksen yhteydessä ja osastohoidon alussa sinulle annetaan tarvittaessa insuliinia suonensisäisesti infuusiona. Pistettävät insuliinit aloitetaan tilanteen salliessa. Osastolla verensokereita seurataan tiiviisti ennen aterioita, tarvittaessa sekä mahdollisesti yöaikaan. Voinnin salliessa diabeteksen hoidon harjoittelu aloitetaan diabeteshoitajan ja omahoitajan avustuksella. Jos siirryt osastohoidosta jatkohoitoon, diabeteksen hoidon harjoittelu jatkuu siellä. Harjoittelet sokeritasapainon hoitoa aluksi diabeteshoitajan ja omahoitajan tukemana. Diabeteshoitaja auttaa syventämään diabeteksen omahoidon tietoja ja taitoja osastohoidon aikana. Sinulle annetaan kirjallinen ohje insuliinihoidon toteutuksesta. Tavoitteena on, että opit turvallisen, itsenäisen insuliinihoidon toteutuksen sairaalajakson aikana. Voit myös perehtyä diabeteksen hoitoon internetissä olevan Terveyskylän Diabetestalon avulla. Sieltä löytyy luotettavaa tietoa diabeteksesta ja sen hoidosta. Diabetestalosta löytyvät myös videot insuliinin pistämisestä, verensokerin mittaamisesta, hiilihydraattilähteiden tunnistamisesta sekä hiilihydraattien ja ateriainsuliinin arvioinnista.
Ravitsemus aloitetaan asteittain suun kostutuksesta perusruokaan. Leikatuilla potilailla esiintyy usein pahoinvointia, oksentelua ja suolenvetovaikeutta. Leikkauksessa on voitu poistaa haiman lisäksi suolta ja vatsalaukkua. Oireet helpottavat vähitellen, kun leikkauksesta kuluu aikaa. Toisinaan joudutaan käyttämään nenämahaletkua alkuvaiheessa. Ruokavalion tukena voi käyttää täydennysravintojuomia. Vatsantoimintaa leikkauksen jälkeen seurataan ja edistetään tarvittaessa lääkkein.
Leikkaustyypistä riippuen sinulle aloitetaan haimaentsyymien korvauskapseleita, jotka parantavat ruuan ravintoaineiden imeytymistä. On tärkeää ottaa valmiste aina ruokailun yhteydessä, jotta entsyymit voivat hajottaa ravintoa, ja siten ravintoaineiden imeytyminen on mahdollista. Katso tarkemmin ”Haiman entsyymivajaatoiminnan hoito” ylempänä sivulla.
Hoitoaika osastolla on keskimäärin 5–14 vuorokautta. Osastolta siirryt joko kotiin tai jatkohoitoon sairaalaan tai terveyskeskukseen.
Sairausloman kesto on yleensä noin 6–8 viikkoa, jonka aikana raskasta ponnistelua on syytä välttää. Tähystysleikkauksessa aika on lyhyempi. Lääkäri kirjoittaa sinulle reseptit kipulääkkeistä, verenohennuslääkkeestä sekä tarvittaessa verensokerilääkkeistä ja haimaentsyymilääkkeistä. Myös rasvaliukoisten vitamiinien imeytyminen usein häiriytyy, joten monivitamiinivalmisteita voidaan suositella. D-vitamiini ja kalsiumlisä ovat usein tarpeen.
Mikäli kotiutumisen jälkeen toipumisessa ilmenee ongelmia, ota herkästi yhteyttä gastroenterologian osastolle 2.
Kotiutumisen lähestyessä varmistetaan, että diabeteksen hoito sujuu turvallisesti. Tarvittaessa diabeteksen hoidon harjoittelu jatkuu jatkohoitopaikassa. Kotiutuessa sinulle kirjoitetaan insuliineista reseptit ja laaditaan B-lausunto insuliinihoidon erityiskorvausta varten. Diabeteshoitaja on suunnitellusti sinuun yhteydessä puhelimitse noin kahden viikon päästä sairaalasta kotiutumisesta. Diabeteshoitajalle voi soittaa myös aikaisemmin, jos on tarvetta. Haimaleikkauksen jälkeen sokeritasapaino voi olla muuttua nopeasti toipumisen myötä, jolloin saattaa olla tarpeen tarkastella lääkeannoksia. Haimaleikkauksen jälkeisen diabeteksen seurantapaikka on erikoissairaanhoidossa. Ensimmäinen diabeteksen seurantakäynti on noin kuukauden päästä sairaalasta kotiutumisesta oman alueen endokrinologian tai sisätautien poliklinikalla. Taysin konsultoivaan diabeteshoitajaan voi olla yhteydessä ennen seurantakäyntiä, jos ongelmia tai kysyttäviä asioita ilmenee. Mikäli sinulla on kysyttävää diabeteksen hoidosta, voit ottaa yhteyttä:
- Tays konsultoiva diabeteshoitaja 03 311 65950 klo 8–9 ja 13–14
- Tays endokrinologian poliklinikka, takaisinsoittojärjestelmä 03 311 65318
- Kanta-Hämeen Keskussairaalan sisätautien poliklinikka, takaisinsoittojärjestelmä 03 629 2887
- Seinäjoen Keskussairaalan diabetes- ja endokrinologian poliklinikka 06 415 4665 klo 8–10.30 ja 12.30–14 arkisin
- Päijät-Hämeen Keskussairaalan diabetespoliklinikan diabeteshoitaja, takaisinsoittojärjestelmä 044 719 5658
- Tampereen diabetesvastaanotto puhelin 040 639 7060, ma - to klo 8 - 14 ja pe klo 8 - 12
Jälkitarkastus suoritetaan gastroenterologian poliklinikalla tai puhelimitse noin 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta. Jälkitarkastuksessa varmistetaan, ettei toipumisessa ole ollut merkittäviä ongelmia.
Leikkauksessa on otettu koepalat, jotka patologi tutkii, näiden vastausten perusteella suunnitellaan jatkohoito. Koepalojen vastaukset kuulet viimeistään jälkikontrollissa poliklinikalla Taysissa tai omassa sairaalassasi noin 4–6 viikon kuluttua leikkauksesta.
Jatkohoito toimenpiteen jälkeen riippuu kasvaimen tyypistä, levinneisyydestä, mahdollisista muista pesäkkeitä ja potilaan kunnosta. Jatkohoitovaihtoehtoja ovat mm. seuranta, liitännäishoidot syöpätautien klinikassa ja toimenpideradiologiset paikallishoidot.
Seuranta suunnitellaan yksilöllisesti kasvaintyypin, levinneisyyden ja potilaan yleiskunnon perusteella.
Solunsalpaajat ovat lääkkeitä, jotka estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Eri mekanismeilla vaikuttavia lääkkeitä voidaan annostella yhtä aikaa tehon lisäämiseksi. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisesti nopeasti jakaantuviin soluihin kuten syöpäsoluihin. Sen vuoksi niitä käytetään syöpätautien hoitoon. Haimasyövässä solunsalpaajia voidaan käyttää joko ennen leikkausta kasvainta pienentävänä hoitona, leikkauksen jälkeen täydentävänä hoitona, tai kasvaimen etenemistä jarruttavana hoitona, mikäli leikkaushoito ei ole mahdollista.
Solunsalpaajat vaikuttavat myös terveiden solujen jakaantumiseen ja kudosten uusiutumiseen, mistä aiheutuvat solunsalpaajien haittavaikutukset. Mitä nopeammin uusiutuvasta kudoksesta kyse, sitä selvempiä ovat myös haittavaikutukset. Tällaisia kudoksia ovat mm. hiukset, limakalvot, verta muodostava luuydin ja immuunipuolustuksen solut. Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovat hiusten lähtö, suun oireet, vatsan oireet, anemia ja infektioherkkyys.
Solunsalpaajien suorat vaikutukset hermostoon voivat aiheuttaa haittavaikutuksena väsymystä, pahoinvointia, ihon kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. Myös tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.
Haiman neuroendokriiniset kasvaimet ovat haiman hormonia erittävistä soluista lähtöisin olevia kasvaimia. Niiden hoito tapahtuu yhteistyössä endokrinologin kanssa, koska neuroendokriiniset kasvaimet voivat erittää hormoneja, jolloin tarvitaan hoitoja hormonien aiheuttamien oireiden, kuten matalien verensokereiden, ripulin, vatsahaavan, ihottuman, hallitsemiseksi. Neuroendokriiniset kasvaimet ovat yleensä hyvin hidaskasvuisia ja niihin käytetään muista syöpälääkkeistä poikkeavia valmisteita, joiden tarkoitus on estää kasvaimen hormonieritystä ja hidastaa kasvua. Kasvaimeen kohdistuvan lääkehoito toteutetaan useimmiten kerran kuukaudessa pistettävällä somatostatiinianalogihoidolla. Solunsalpaajahoitoa voidaan harkita, jos somatostatiinianalogit eivät ole riittävän tehokkaita ja erityisesti silloin, kun kasvain omaa aggressiivinen kasvutavan ja solut jakaantuvat tiheästi. Etenevää ja maksaan etäpesäkkeitä aiheuttanutta neuroendokriinista kasvainta voidaan hoitaa myös paikallisella sädehoidolla (ns. radionuklidihoito). Tässä hoidossa radioaktiivisesti merkitty somatostatiinianalogi (lutetium -177 hoito) kuljettaa kasvainkudokseen niin suuren säteilyannoksen, että se kykenee tuhoamaan kasvainkudosta. Haiman neuroendokriinisten kasvainten hoitoon voidaan käyttää myös solujen hormoni- ja kasvutekijöiden reseptoreiden ja solujen sisäisten signaaliketjujen toimintaan vaikuttavia täsmähoitoja.
Lue lisää:
Sädehoitoa käytetään paikallisen haimasyövän tai levinneen haimasyövän aiheuttamien oireiden hoitona. Paikallinen sädehoito on usein kestoltaan 5-6 viikkoa, mutta oireita lievittävät hoidot toteutetaan yleensä 1–2 viikon aikana. Yksittäisissä tapauksissa annetaan sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmähoitoa syövän pienentämisenä ennen leikkausta.
Sädehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja ennen sädehoitoa sinulle tehdään sädehoidon suunnittelutietokonekuvaus, jonka yhteydessä ihollesi tatuoidaan pienet merkit sädehoidon kohdistamiseksi. Kuvauksesi perusteella lääkäri, röntgenhoitaja ja fyysikko suunnittelevat hoidettavan alueen ja sädehoitokenttien suunnat. Lähellä olevien elimien annos pidetään mahdollisimman pienenä. Sädehoito alkaa yleensä parin viikon sisällä suunnittelukuvauksesta ja toteutetaan peräkkäisinä arkipäivinä. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Sädetys ei tunnu miltään, etkä säteile hoidon jälkeen. Hoidon aikana on tärkeä pysyä paikallaan, mutta sädehoitokertojen välillä voit elää tavanomaisesti.
Sädehoito on paikallishoitoa ja siitä aiheutuvat haitat tulevat vain sädetetyille alueille. Lääkärisi kertoo mitä haittoja hoidostasi voi olla odotettavissa, mutta tyypillisiä haittoja ylävatsan alueen sädehoidossa ovat pahoinvointi ja väsymys.
Tupakointi heikentää sädehoidon tehoa.
Lue lisää: Sädehoito
Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta myös syöpähoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys kuitenkin korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa. Tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.
Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen mihin hintaan hyvänsä.
Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Sana saattohoito on korvannut käsitteen terminaalihoito. Saattohoitoon ei kuulu aktiivinen kuolemaan auttaminen.
Lue lisää:
Päivitetty 24.4.2024