Alle 15-vuotiaan aggressiivisesti tai väkivaltaisesti käyttäytyneen palvelupolku

Alle 15-vuotias lapsi tai nuori on käyttäytynyt aggressiivisesti tai väkivaltaisesti tai siitä herää huoli. Huoli väkivallsta voi herätä kenelle tahansa: lapselle tai nuorelle itselleen, kaverille, nuoresta huolta pitävälle aikuiselle tai ammattilaiselle.

Väkivalta voi näkyä monella eri tavalla. Se voi olla yksittäinen teko tai jatkua pitkään. Väkivaltaa voi esiintyä arjen eri ympäristöissä, kuten kotona, päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa, ostoskeskuksissa sekä verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

Väkivalta voi olla fyysistä, henkistä, seksuaalista, taloudellista tai digitaalista. Siihen voi liittyä vainoamista, kunniaan liittyviä vaatimuksia, hengellistä painostamista, kaltoinkohtelua, kurittamista tai väkivallan näkemistä.

Aggressio ja väkivalta eivät ole sama asia:

• Aggressio on tunne, kuten suuttumus tai ärtymys, eikä se vielä ole väkivaltaa. Agrressiivinen tunne voi kuitenkin johtaa väkivaltaisiin tekoihin. 
• Väkivalta on aina teko, jolla pyritään satuttamaan toista fyysisesti, henkisesti tai muulla tavalla. Väkivaltaa on myös, jos yrittää satuttaa itseään. 

Huoli voi herätä esimerkiksi silloin, jos lapsen tai nuoren puheet muuttuvat vihamielisemmiksi tai hän alkaa ihannoida väkivaltaa. Jos aggressiivinen käytös jatkuu pitkään tai pahenee, on tärkeää arvioida avun tarve ja selvittää syyt käytöksen taustalla.

Jos aikuinen on huolissaan, hänen kannattaa keskustella lapsen tai nuoren kanssa. Jos kaveri on huolissaan, asiasta on tärkeä kertoa luotettavalle aikuiselle.

Lastensuojelupäivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys

Pirkanmaalla kiireellisissä lastensuojeluasioissa vastaa virka-aikana lastensuojelupäivystys ja muina aikoina sosiaali- ja kriisipäivystys. Sosiaali- ja kriisipäivystys tarjoaa tukea myös äkillisissä kriisitilanteissa. Palveluihin voi ottaa itse yhteyttä soittamalla.

Palvelut on tarkoitettu kaikille alueella asuville tai oleskeleville, joilla on akuutti lastensuojelun tai sosiaalihuollon tarve, joka ei voi odottaa seuraavaan arkipäivään.

Tilanne arvioidaan ensin puhelimessa ja tehdään tarvittavat päätökset. Asiakkaan tilannetta arvioidaan puhelimitse ja tarvittaessa asiakas tavataan kotona, toimistolla tai muussa sopivassa paikassa. 

Lapsen tai nuoren kuuleminen on keskeinen osa koko palvelupolkua. Häntä kuullaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, ja hän saa kertoa omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tarpeistaan. Kuuleminen auttaa ymmärtämään tilannetta paremmin ja löytämään sopivaa tukea.

Kuuleminen toteutetaan turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Lapselle tai nuorelle kerrotaan selkeästi, miksi asioita selvitetään, ketkä ovat mukana ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Huoltajat tukevat lasta, ja myös heidän näkemyksensä huomioidaan.

Lapsen tai nuoren kuuleminen on osa palvelutarpeen arviointia, lastensuojelun työskentelyä sekä eri ammattilaisten yhteistyötä, kuten Ankkuri-toimintaa ja opiskeluhuoltoa. Samalla tarkastellaan lapsen arkea kokonaisuutena, kuten perhetilannetta, koulua tai varhaiskasvatusta ja muita elämään vaikuttavia asioita.

Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia, lisätä hänen osallisuuden kokemustaan sekä vahvistaa arjen vakautta ja turvallisuutta. Lapsen näkökulma on tärkeä myös silloin, kun päätetään jatkotuesta ja tarvittavista palveluista.

Lastensuojelulaki 25 §

Kiireettömät tilanteet

Kiireettömissä tilanteissa, kun lapsi tai nuori ei ole sosiaalihuollon asiakas eikä ole lastensuojelun tarvetta, voi ottaa yhteyttä lapsiperheiden palveluihin. Yhteyttä voi ottaa Pyydä apua -lomakkeella, puhelimitse tai chatin kautta.

Apua väkivaltaan -sivulla on ohjeita kiireelliseen apuun ja tukeen Pirkanmaalla sekä valtakunnallisia väkivaltatyön palveluja. Älä jää yksin!

Jos on tehty rikosilmoitus, poliisi selvittää tapahtumat ja ilmoittaa asiasta lapsen tai nuoren huoltajille sekä sosiaaliviranomaisille. Tarvittaessa poliisi voi kutsua alle 15-vuotiaan nuoren kuultavaksi poliisiasemalle.

Alle 15-vuotiaiden kohdalla käytetään niin sanottua Ankkuri-toimintamallia. Se on eri ammattilaisten yhteistyötä, jossa pyritään tukemaan lapsen tai nuoren hyvinvointia ja ehkäisemään rikoksia ennalta. Ankkuri-toimintaan voidaan ohjata, jos on epäily rikoksesta, päihteiden käytöstä, väkivallasta, huolestuttavasta käyttäytymisestä tai hyvinvointiin liittyvistä ongelmista.

Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eli häntä ei voida rangaista teosta eikä asia etene syyttäjälle tai oikeuteen. Poliisi voi kuitenkin tehdä esitutkinnan tilanteen selvittämiseksi.

Yhteyttä voivat ottaa myös lapsi tai nuori itse tai hänen vanhempansa, ja ohjautuminen voi tapahtua esimerkiksi koulun kautta. 

Ankkuri-tapaamiset nuoren ja huoltajien kanssa

Ankkuri-tapaamisessa poliisi ja sosiaalityöntekijä keskustelevat lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa.

• Kokonaisvaltaisen tuen ja avun tarpeen arviointi
  Tapaamisessa käydään läpi tapahtunut tilanne, selvitetään elämäntilannetta ja arvioidaan, millaista tukea tarvitaan. Vaikka toiminnan ydin on nuoren tukemisessa, vanhemmat ja perhe ovat keskeisessä roolissa ja heidät ohjataan tarvittaessa avun ja tuen piiriin.
  Jatkossa keskitytään tukemaan lapsen tai nuoren vahvuuksia ja ratkaisemaan ongelmia.

• Tarvittaessa ohjaus muuhun tukeen
  Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, kuten sosiaalipalveluiden, sovittelutoimisto, erityisnuorisotyön, koulun, harrastusten ja uskonnollisten yhteisöjen kanssa, jotta lapsi tai nuori saa tarvitsemansa avun.

Ankkuritoiminta

Lapsen tai nuoren kuuleminen on keskeinen osa koko palvelupolkua. Häntä kuullaan hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti, ja hän saa kertoa omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tarpeistaan. Kuuleminen tukee lapsen tai nuoren osallisuutta ja auttaa muodostamaan kokonaiskuvan tilanteesta sekä löytämään tarvittava tuki. 

Kuuleminen toteutetaan turvallisessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Lapselle tai nuorelle kerrotaan selkeästi, miksi asioita selvitetään, ketkä ovat mukana ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Huoltajat tukevat lasta, ja myös heidän näkemyksensä huomioidaan.

Lapsen tai nuoren kuuleminen on osa palvelutarpeen arviointia, lastensuojelun työskentelyä sekä eri ammattilaisten yhteistyötä, kuten Ankkuri-toimintaa ja opiskeluhuoltoa. Samalla tarkastellaan lapsen arkea kokonaisuutena, kuten perhetilannetta, koulua tai päiväkotia ja muita elämään vaikuttavia asioita.

Tavoitteena on tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia, lisätä hänen osallisuuden kokemustaan sekä vahvistaa arjen vakautta ja turvallisuutta. Lapsen näkökulma on tärkeä myös silloin, kun päätetään jatkotuesta ja tarvittavista palveluista.

Palvelutarpeen arviointi aloitetaan, kun lapsesta tai nuoresta on tehty lastensuojeluilmoitus. Tällöin arviointitiimin työntekijä ottaa yhteyttä vanhempiin ja aloittaa arviointiprosessin. Arvioinnin aikana selvitetään, tarvitsevatko lapsi, nuori tai perhe sosiaalihuoltolain mukaista tukea tai lastensuojelun asiakkuutta.

Arvioinnin perusteella voidaan päätyä avaamaan sosiaalihuoltolain tai lastensuojelun asiakkuus. Asiakkuutta ei kuitenkaan avata, jos todetaan, ettei lain mukaista tuen tarvetta ole tai että tilanne voidaan ratkaista esimerkiksi ohjauksen, neuvonnan tai muiden palvelujen avulla.

Jos lapsella tai nuorella on jo sosiaalihuoltolain mukainen asiakkuus tai lastensuojelun asiakkuus, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ottaa yhteyttä huoltajiin ja selvittää tilanteen. Tämän jälkeen sovitaan asiakassuunnitelmaneuvottelu, jossa arvioidaan tuen tarve ja päätetään mahdollisesta tuesta. 

Palvelutarpeen arviointi

Väkivaltatilanteessa myös tekijä voi saada fyysisiä vammoja tai tarvita muuta tukea. Hän voi hakeutua tilanteen arviointiin omalle terveysasemalleen, kouluterveydenhuoltoon tai kiireellisissä tapauksissa päivystykseen.

Fyysisten vammojen lisäksi on tärkeää arvioida tekijän psyykkinen vointi ja mahdollinen hoidon tarve. Tekijä voi tarvita myös psykiatrista hoitoa. Jos hänellä on jo olemassa oleva hoitokontakti, voidaan tilannetta ja hoidon tarvetta arvioida sen yhteydessä. Kiireellisissä tilanteissa psyykkistä vointia ja hoidon tarvetta voidaan arvioida myös päivystyksessä.

Yhteistyön tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys lapsen tai nuoren tilanteesta, tunnistaa tarvittava tuki ja apu sekä sopia jatkosta. Työskentelyssä huomioidaan lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä näkökulmat, jotta tuki voidaan järjestää oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti. 

Tilanteen mukaan yhteistyöhön voivat osallistua sosiaalihuollon, terveydenhuollon, opetuksen, opiskeluhuollon, poliisin sekä muiden lapsen tai nuoren arjessa mukana olevien tahojen edustajat. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnin, lastensuojelun työskentelyn, Ankkuri‑toiminnan sekä opiskeluhuollon monialaisten toimintamallien yhteydessä. Tarvittaessa mukaan voidaan ottaa myös kolmannen sektorin toimijoita.

Yhteistyön avulla pyritään ehkäisemään ongelmien kasautumista, vähentämään päällekkäistä työtä ja varmistamaan, että lapsi tai nuori saa tarvitsemansa tuen ilman tarpeettomia viiveitä. Selkeä vastuunjako, sovitut toimintatavat ja sujuva tiedonkulku tukevat lapsen tai nuoren turvallista arkea sekä edistävät koko perheen hyvinvointia.

Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluja, joiden tarkoituksena on tukea lapsen tai nuoren hyvinvointia, vahvistaa vanhemmuutta ja ehkäistä tilanteiden vaikeutumista niin, ettei raskaampia lastensuojelutoimia tarvittaisi. Palvelut perustuvat lapsen etuun sekä perheen tilanteen kokonaisvaltaiseen arviointiin.

Palvelut ovat vapaaehtoisia, eikä niiden saaminen edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Tukea suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä perheen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa perheen kykyä selviytyä arjesta itsenäisesti. Varhainen tuki voi ehkäistä ongelmien kasautumista sekä edistää lapsen tai nuoren turvallista kasvua ja kehitystä. 

Lapsiperheille tarjottavia sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja ovat esimerkiksi perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, ohjaus ja neuvonta sekä sosiaalinen tuki arjen haasteisiin. Perhetyön avulla vahvistetaan vanhempien voimavaroja, vuorovaikutusta ja arjen sujumista. Kotipalvelu tarjoaa käytännön apua esimerkiksi lastenhoidossa, kodinhoidossa tai vanhemman sairauden tai uupumuksen aikana.

Lisäksi perheille voidaan järjestää tukihenkilö- tai tukiperhetoimintaa, joka antaa lapselle, nuorelle tai koko perheelle lisätukea arkeen. Sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin kuuluvat myös vertaistuki, ryhmätoiminta sekä tarvittaessa taloudellinen tuki, kuten täydentävä tai ehkäisevä toimeentulotuki.

Lapsiperheiden sosiaalityö ja lastensuojelu

Lastensuojelun tavoitteena on turvata lapsen tai nuoren hyvinvointi, kehitys ja turvallinen kasvuympäristö. Lastensuojelun tarve arvioidaan aina yksilöllisesti. 

Lastensuojelun asiakkuus alkaa, kun arvioinnissa todetaan, että lapsen tai nuoren terveys tai kehitys on vaarantunut tai vaarassa vaarantua. Asiakkuus perustuu huoleen lapsen hyvinvoinnista, eikä sen käynnistyminen edellytä perheen suostumusta. Lapselle tai nuorelle nimetään aina oma sosiaalityöntekijä. Samalla varmistetaan lapsen tai nuoren sekä tarvittaessa myös sisarusten turvallisuus.

Lastensuojelu toteutetaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimilla yhteistyössä perheen kanssa. Tukitoimia voivat olla esimerkiksi perhetyö, tukihenkilö- tai tukiperhetoiminta, terapiapalvelut sekä loma- ja virkistystoiminta. 

Asiakkuus alkaa myös silloin, kun lapsi tai nuori joudutaan sijoittamaan kiireellisesti kodin ulkopuolelle hänen turvallisuutensa turvaamiseksi. Kiireellinen sijoitus on määräaikainen ja kestää enintään 30 vuorokautta, tarvittaessa enintään 60 vuorokautta. Sijoituksen jälkeen lapsi tai nuori kotiutuu tai hänet sijoitetaan avohuollon tukitoimena tilapäisesti tai huostaanoton kautta pidempiaikaisesti kodin ulkopuolelle. 

Lastensuojelu

Kun lapsi tai nuori on käyttänyt väkivaltaa tai käyttäytynyt väkivaltaisesti, tulee lapselle, nuorelle ja perheelle tarjota tai järjestää tukea. On tärkeää, ettei perhe jää tilanteessa yksin. 

Tuen tavoitteena on vakauttaa arkea ja sen sujumista ja helpottaa lapsen tai nuoren mahdollista oireilua. Myös lapsesta tai nuoresta huolehtivan aikuisen tuen tarve tulee huomioida, jotta hänellä on voimavaroja tukea lasta tai nuorta arjessa. Tarvittaessa vanhempaa tuetaan hakeutumaan oman tuen piiriin. Perheen tuen tukea arvioitaessa huomioidaan myös perheen mahdolliset muut alaikäiset lapset. 

Alkuvaiheen tuki voi ehkäistä vakavampien mielenterveyden häiriöiden kehittymistä. Vaikeistakin tilanteista on mahdollista selviytyä, ja tukea on saatavilla. Tukea voidaan antaa sosiaalipalveluista ja perusterveydenhuollosta, opiskeluhuollosta sekä tarvittaessa erikoissairaanhoidosta ja kolmannelta sektorilta. 

Tukea tarjoavat palvelut on koottu alle, alkaen matalan kynnyksen palveluista lähetettä vaativiin erikoissairaanhoidon palveluihin. Luettelon lopussa on esitelty kolmannen sektorin palvelut. 

• Varhaiskasvatus 
  Katso lisätietoa oman kunnan varhaiskasvatuksen verkkosivuilta. 
• Perusopetus
  Katso lisätietoa oman kunnan opetuspalveluiden verkkosivuilta. 
• Koivikkopuiston sairaalaopetus
  Taho, jolta koulut voivat kysyä neuvoa. 
• Nuorisopalvelut
  Katso lisätietoa oman kunnan nuorisopalveluiden verkkosivuilta. 
• Lastenneuvolat
• Neuvolapsykologit
• Opiskeluhuolto
• Mielenterveystalo.fi: Omahoito-ohjelmat
• Nopea perheohjaus
• Minun tiimini -toimintamalli
• Perheneuvolat
• Lasten mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Lastenpsykiatria
• Nuorisopsykiatria
• Setlementti Tampere
  Kun lapsi satuttaa -työ
  Opas perheille: Kun lapsi satutta
  Rajat rikki -hanke

Sovittelun tarkoituksena on antaa riidan tai rikoksen osapuolille mahdollisuus kohdata toisensa ja käsitellä tapahtunutta. Sovittelussa voidaan sopia myös siitä, miten riidasta tai rikoksesta aiheutuneet fyysiset, psyykkiset tai aineelliset vahingot korvataan.

Sovittelualoitteen voi tehdä alaikäinen yhdessä huoltajansa kanssa, poliisi, syyttäjä, kuraattori, rehtori, sosiaalityöntekijä tai muu viranomainen.Sovittelualoitteen voi tehdä esimerkiksi seuraavista asioista:

• konflikti, jossa on vähintään kaksi osapuolta
• alle 15-vuotiaan rikosasia
• kiusaamistapaus, johon halutaan ulkopuolista apua
• tilanteita, joissa on loukattu toisen fyysistä koskemattomuutta lievästi ilman vammojen syntymistä, kuten tönimällä tai pitämällä kiinni
• vahingonteko, jossa tekijä on tiedossa tai joka ei ole tahallaan aiheutettu
• uhkailu esimerkiksi sosiaalisessa mediassa
• seksuaalinen häirintä
• vanhempien ja koulun välinen riita, johon koulu haluaa ulkopuolista apua
• lapsen tai nuoren ja aikuisen välinen väkivaltatilanne, jossa tekijä on alle 15-vuotias

Sovittelu on ilmainen, vapaaehtoinen, puolueeton ja luottamuksellinen palvelu. Sovittelulle ei ole ikärajaa, vaan jokaisen asian kohdalla päätetään tapauskohtaisesti, onko sovittelulle edellytyksiä. Pirkanmaan sovittelutoimisto sijaitsee Tampereella, mutta sovittelu voidaan mahdollisuuksien mukaan järjestää myös muualla maakunnassa.

Kun sovitteluohjaaja on saanut sovittelualoitteen, sovitteluohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja selvittää suostumuksen sovitteluun. Osapuolten kanssa käydään tapahtunutta läpi ja asetetaan tavoitteet sovittelulle. Jos osapuolet ovat valmiita sovitteluun, tehdään myönteinen päätös ja asia siirretään vapaaehtoisille sovittelijoille, jotka sopivat tapaamisajat. Ennen varsinaista yhteistä neuvottelua sovittelijat tapaavat nuoret huoltajineen erikseen ja käyvät vielä läpi tapahtunutta, tapahtuneeseen johtaneita syitä ja selvittelevät muiden palveluiden tarvetta.

Sovittelussa kaikki osapuolet kohtaavat saman pöydän ääressä, ja jokainen saa kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta omin sanoin. Sovittelussa käsitellään myös sitä, miten tapahtunut on vaikuttanut osapuoliin ja heidän läheisiinsä. Tekijä voi ottaa vastuuta teostaan ja sopia sen hyvittämisestä.

Sovittelussa lapsi tai nuori tulee kuulluksi ja voi korjata ihmissuhteitaan ja oppia tapauksesta. Samalla ymmärrys toista osapuolta kohtaan lisääntyy. Huoltaja on mukana sovittelussa lapsen tai nuoren tukena. Sovittelussa voi pyytää taukoa tai voi keskeyttää missä tahansa vaiheessa.

Jos osapuolet ovat samaa mieltä tapahtuneesta, tekijä ottaa vastuuta teostaan ja korvauksista päästään yhteisymmärrykseen, sovittelijat auttavat laatimaan sovittelusopimuksen. Sopimukseen kirjataan tapahtunut sekä korvausten maksusuunnitelma. Sovittelusopimus toimitetaan tiedoksi aloitteen tekijälle sekä Ankkuri-sosiaalityöntekijälle.

Joskus sovittelun aikana voi tulla esiin asioita, jotka estävät sovittelun viemisen loppuun. Sovittelu voi keskeytyä esimerkiksi silloin, kun osapuolet eivät löydä yhteistä ymmärrystä tai tapaa sopia, joku mukana olevista henkilöistä kokee pelkoa tai uhkaa tai kun joku sovitteluun osallistuvista lapsista tai nuorista tai heidän huoltajistaan peruu suostumuksensa sovittelulle.

Rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Julkari.fi: Laajennettujen sovittelujen käsikirja: Välineitä nuorten sovitteluihin

Alle 15‑vuotias lapsi tai nuori ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä häntä voida rangaista rikoksesta. Tästä huolimatta hänellä voi olla velvollisuus korvata aiheuttamansa vahingot. 

Vahingonkorvausvastuun tarkoituksena on hyvittää teosta aiheutuneet vahingot sekä tukea lapsen tai nuoren vastuunottoa tapahtuneesta hänen ikänsä ja kehitystasonsa huomioiden.

Vahingonkorvausvastuu arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Arvioinnissa otetaan huomioon teon laatu, vahingon määrä sekä lapsen tai nuoren ikä, kehitystaso ja olosuhteet. Käytännössä alaikäisen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta vastaavat huoltajat. Tilanteet pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti neuvottelemalla ja sovinnollisesti, esimerkiksi sovittelun avulla.

Vahingonkorvausasioiden käsittelyssä on tärkeää, että lapsi tai nuori saa tukea tilanteen ymmärtämiseen ja sen käsittelyyn. Tavoitteena ei ole rangaista, vaan auttaa lasta tai nuorta oppimaan tapahtuneesta, ottamaan vastuuta teoistaan ja ehkäisemään vastaavien tilanteiden toistumista tulevaisuudessa.

On tärkeää, että arki pysyy mahdollisimman tavallisena ja ennakoitavana. Kun lapsi tai nuori käy säännöllisesti koulussa tai päiväkodissa, päivissä on rytmi ja tutut ihmiset ympärillä. Tämä tuo turvaa ja auttaa pääsemään eteenpäin.

Kun ympäristö on tuttu ja luotettava, uusien taitojen ja toimintatapojen oppiminen on helpompaa. Vakaa arki antaa mahdollisuuden rakentaa luottamusta ja suunnitella tulevaisuutta.

Auta meitä kehittämään hoitoamme ja palveluamme entistä paremmaksi.