Äkillinen ripuli-oksennustauti, ohje ammattilaisille

Tarkistettu 13.11.2024

Tämä toimintaohje koskee noroviruksen, muiden ripuli-oksennustautivirusten sekä bakteerien aiheuttamien ripuli-oksennustautien tartunnantorjuntaa hoitolaitoksessa. Clostridium difficile-infektion tartunnantorjunnasta on erillinen ohje

1. Äkillisen oksennus-ripulitaudin tavallisimmat aiheuttajat

1.1 Norovirus

1.2 Muut virukset

1.3 Bakteerit

2 Varotoimet ja huonesijoitus

3 Epidemiatilanne hoitoyksikössä

4 Työntekijän sairastuminen

1 Äkillisen oksennus-ripulitaudin tavallisimmat aiheuttajat

1.1 Norovirus

Norovirus on äkillisesti alkava suolistoinfektio jonka oireina ovat kouristavat vatsakivut, pahoinvointi tai oksentelu ja ripuli. Osalla on myös yleisiä särkyjä ja kuumetta. Taudin itämisaika on 12–48 tuntia ja oireiden kesto on yleensä 12–72 tuntia. Norovirusinfektio ei tuota pysyvää immuniteettia.

Norovirusinfektio tarttuu erittäin herkästi henkilöstä toiseen. Syynä tähän on sairastuneen erittämä runsas virusmäärä ja tartuntaan tarvittavan virusannoksen pienuus. Norovirus tarttuu kosketuksen välityksellä. Sairastuneen uloste ja oksennus aiheuttavat tartuntoja.  Myös viruksella likaantuneiden pintojen, elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä saatu tartunta on mahdollinen. Norovirukset voivat säilyä tartuttavina pinnoilla useita vuorokausia, ellei pintoja siivota huolellisesti. Eritetahrat tulee poistaa välittömästi.

1.2 Muut virukset

Esimerkiksi rota-, adeno-, astro- ja sapovirukset aiheuttavat äkillisen ripuli-oksennustaudin. Näiden virusten aiheuttamissa tilanteissa toimitaan samaan tapaan kuin noroviruksen kohdalla.

1.3 Bakteerit

Kampylobakteerit, salmonellat, yersiniat ja shigellat voivat aiheuttaa äkillisen vatsataudin. Näistä kampylobakteeri on Suomessa tavallisin. Bakteerien aiheuttamassa vatsataudissa pääoire on ripuli, oksentelemista esiintyy vähemmän kuin virusten aiheuttamissa suolistoinfektioissa. Infektion osoittamiseen käytetään tutkimusta 23458 F -BaktNhO (fimlab.fi). Tartunta saadaan tavallisimmin elintarvikkeiden tai juomaveden välityksellä, tartunta henkilöstä toiseen on harvinaisempaa.

Bacillus cereus, Staphylococcus aureus ja Clostridium perfringens voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, jonka oireita ovat äkillinen pahoinvointi, oksentelu ja ripuli. Syynä on yleensä elintarvikkeiden käsittelyvirhe, jonka seurauksena em. bakteerit tuottavat elintarvikkeeseen toksiinejaan, jotka aiheuttavat sairastumisen.

Jos yksikössä todetaan bakteerin aiheuttama ripuliepidemia, kohdistetaan selvittely ravinto- ja vesihuoltoon. Selvitys tehdään yhteistyössä oman alueen elintarvikevalvonnan ja tartuntataudeista vastaavan lääkärin kanssa.

2 Varotoimet ja huonesijoitus

Hoida äkillistä ripuli-oksennustautia sairastavaa potilasta kosketusvarotoimin yksin omassa huoneessaan, jossa on oma wc-suihkutila. Kosketusvarotoimet voidaan purkaa, kun potilas on ollut oireeton (ripuli, pahoinvointi, vatsakivut loppuneet) vähintään kaksi vuorokautta.  

Ohjeet kosketusvarotoimiin eri yksiköissä löydät täältä.

3 Epidemiatilanne hoitoyksikössä

Jos yksikössä on kaksi tai useampi äkilliseen oksennus-ripulitautiin sairastunut, voidaan katsoa kyseessä olevan epidemiatilanne. Selvitä taudinaiheuttaja ottamalla ulostenäytteitä 3–5 tuoreesti ripuli-oksennustautiin sairastuneesta. Näytteitä ei tarvitse ottaa, mikäli taudinaiheuttaja on ilmeinen. Näin voi olla esimerkiksi, jos alueella tai yksikössä on tiedossa oleva epidemia. Sairastuneista tutkitaan F-VirNhO . 

Yksiköiden norovirusepidemioissa sairastuu yleensä potilaita tai asukkaita sekä työntekijöitä. Epidemian pysäyttämiseksi yksikön hetkellinen sulku voi olla tarpeen.

Ohje epidemiatilanteisiin: Epidemia hoitoyksikössä

4 Työntekijän sairastuminen

Katso ohje Poissaolo sosiaali- ja terveydenhuollon potilas- ja asiakastyössä hengitystie-, maha-suolikanava ja ihon infektioissa.