Erbin pareesi
Olkahermopunoksen syntymävaurio eli Erbin pareesi aiheutuu lapselle venytyksestä, joka on seurausta lapsen koon ja äidin synnytyskanavan epäsuhdasta. Vaurio todetaan vuosittain vajaalla 200 vastasyntyneellä, joista noin 40:lle jää pysyvä oire. Valtakunnallisesti Erb-lasten hoito on keskitetty Taysiin ja Hyksiin.
Epäsuhtaa lapsen hartioiden ja äidin synnytyskanavan koon välillä on useimmiten mahdotonta havaita luotettavasti etukäteen. Myöskään vaurion vaikeusastetta ei voi täysin luotettavasti ennustaa vastasyntyneellä, mutta pysyvän vaurion riski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä laajemmasta vauriosta on kyse.
Vaurion toteaminen ja tutkimukset
Olkahermopunosvaurio tai siihen viittaavat löydökset havaitaan yleensä heti syntymän jälkeen. Muut yläraajan toimintahäiriötä selittävät syyt pyritään sulkemaan pois ja mahdolliset liitännäisvammat rekisteröidään. Lopullinen diagnoosi varmistuu usein 2–3 ensimmäisen elinviikon aikana.
Toistetusti suoritettu kliininen tutkimus on paras tapa selvittää olkapunosvaurion laajuutta ja vaikeusastetta. Kuvantamis- ja neurofysiologisilla tutkimuksilla saadaan lisätietoa, kun harkitaan pistos- tai leikkaushoitoja.
Seuranta ja hoito Taysissa
Jos vaurio ilmenee vain alentuneena tai puuttuvana olkapään toimintana, paranee se itsestään. Myös kyynärnivelen koukistus palautuu itsestään yli 80 prosentilla. Mikäli näin ei kuitenkaan ole tapahtunut kuukauden kuluessa, potilaan seuranta ja hoito keskitetään yliopistosairaalaan.
Taysissa Erbin pareesi -potilaiden hoitoa koordinoi käsikirurgi tiiviissä yhteistyössä fysioterapeutin, toimintaterapeutin ja lastenkirurgisen osaston kanssa.
Lievät vauriot korjaantuvat itsestään lapsen ensimmäisten elinkuukausien aikana ja seuranta voidaan lopettaa. Mikäli vaurio on pysyvä, on seurantaa käsikirurgilla tai asiaan perehtyneellä fysioterapeutilla syytä jatkaa ainakin lapsuusiän ajan.
Olkanivelen Botox-hoito
Joka kolmannelle pysyvän vaurion saaneelle lapselle kehittyy olkanivelen löysyys. Hoitamattomana se johtaa olkaluun pään osittaisen sijoiltaanmenoon, olan ulkokierron rajoittumiseen, nivelen epämuotoisuuteen ja lopulta nivelrikkoon.
Tarpeeksi aikaisin eli 3–9 kuukauden iässä toteutetulla sisäkiertäjien Botox-hoidolla sekä muutaman viikon asentohoidolla saadaan olkanivelen tukevuus palautettua merkittävällä osalla näistä potilaista. Botoxia eli botulinumtoksiinia voidaan käyttää myös kyynärnivelen lihastasapainoa parantamaan.
Hermovamman mikrokirurginen korjausleikkaus
Osalla vaikean hermovamman saaneista potilaista ennustetta voidaan parantaa mikrokirurgisella korjausleikkauksella. Leikkauspäätös tehdään yleensä 1,5 vuoden ikään mennessä. Mitä laajemmalta ja vakavammalta vamma vaikuttaa, sitä aikaisemmin potilas leikataan.
Parhaat edellytykset hermovamman toipumiselle saadaan suoralla hermonpäiden yhteen ompelulla. Revenneiden hermonpäiden välissä on kuitenkin yleensä arpikudosta, joka täytyy poistaa. Lähes aina arven poiston jälkeen hermonpäät ovat niin kaukana toisistaan, että alue on silloitettava hermosiirteillä.
Hermosiirteet otetaan yleensä potilaan toisesta tai molemmista pohkeista. Siirteinä voidaan käyttää myös leikkausalueen tai vammautuneen raajan tuntohermohaaroja.
Kaularangasta ulos nyhtäytynyttä hermoa ei voi kiinnittää takaisin selkäytimeen siten, että odotettavissa olisi merkittävää toipumista. Nyhtäytyneen juuren raajanpuoleiset säikeet voidaan kuitenkin liittää johonkin toimivaan hermoon. Tällainen toimenpide, neurotisaatio, voidaan tehdä viereisellä hermojuurella tai jollakin olkahermopunoksen ulkopuolisella hermolla. Koska ihmisellä ei ole ylimääräisiä hermoja, neurotisaatiossa menetetään aina jotakin.
Olkahermopunosvaurion mikrokirurginen korjausleikkaus kestää tavallisesti useita tunteja. Pitkän nukutuksen vuoksi leikkauksen jälkeinen seuranta tapahtuu joissakin tapauksissa teho-osastolla. Osastohoitojakso kestää yleensä 4–6 vuorokautta.
Muut kirurgiset toimenpiteet
Hermovamman aiheuttama lihasepätasapaino johtaa osalla potilaista nivelten liikerajoituksiin ja epämuotoisuuksiin, vaikka liikeharjoittelua olisi toteutettu huolellisesti.
Olkanivelten tukevuus on tutkittava säännöllisesti kaikilla pysyvän vaurion saaneilla potilailla. Olkanivelen löysyys ei aina korjaudu aiemmin kuvatulla Botox-hoidolla, jolloin olkanivelen paikoillaanolo palautetaan kirurgisesti.
Hoitamattomana olkanivelen löysyys johtaa olan ulkokiertorajoitukseen ja nivelen epämuotoisuuteen, mikä altistaa nivelrikolle. Heikkoa tai puuttuvaa ulkokiertoa voidaan toisinaan parantaa jännesiirroin. Pieni osa potilaista saattaa hyötyä myös kyynär-, ranne- ja sorminivelien toimintaa parantavista toimenpiteistä.
Osastohoitojakso jännesiirreleikkauksen jälkeen kestää 2–4 vuorokautta.
Kuntoutus ja fysioterapia
Olkahermopunosvaurioon liittyvä kuntoutus painottuu pääosin vanhempien ohjaukseen.
Fysioterapeutti ohjeistaa yksilölliset liikeharjoitukset, jotka aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Tavoitteena on säilyttää nivelten liikelaajuudet hermovamman toipumisen aikana ja sen jälkeen. Tärkein ja tuloksellisin harjoittelu toteutuu kotona, vanhempien suorittamana säännöllisenä liikehoitona.
Harjoitusohjelma on yksilöllinen. Valtaosalle potilaista riittävät olkanivelen ulkokierto- ja loitonnusharjoitukset sekä kyynärvarren ulkokierto. Luotettavimmin nämä harjoitukset toteutuvat alkuvaiheessa kummankin yläraajan samanaikaisella liikeharjoituksella.
Tarvittaessa järjestämme perheelle fysioterapiakontaktin kotipaikkakunnalle ohjaamaan liikehoidon toteutuksessa ja lapsen motorisen kehityksen tukemisessa. Säännöllisen fysioterapian tarve vaihtelee lapsen kasvun ja kehityksen mukaan, joten sitä arvioimme aina kontrollikäynneillä.
Kontrollikäynnit
Kontrollikäyntien tarpeen arvioimme yksilöllisesti leikkausten jälkeen, mutta peruskontrollit pysyvän vamman potilailla ovat seuraavasti:
Tutkija/lapsen ikä
- fysioterapeutti/2 päivää
- fysioterapeutti ja käsikirurgi (totaalivaurio)/2 viikkoa
- fysioterapeutti/1 kuukausi
- fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja käsikirurgi (yläjuurivaurio)/3 kuukautta
- fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja käsikirurgi/6 kuukautta
- fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja käsikirurgi/1 vuosi
- fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja käsikirurgi/1,5 vuotta
- fysioterapeutti, toimintaterapeutti (ja käsikirurgi)/2, 4, 7, 10, 14 vuotta
Vastuuhenkilöt
- Käsikirurgian erikoislääkäri Pasi Paavilainen
- Käsikirurgian erikoislääkäri Camilla Hellevuo
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi
Sinua saattaisivat kiinnostaa
Päivitetty 13.11.2023