Readspeaker

Värikalvotulehdus

Värikalvotulehdus

Värikalvotulehdus

Iriitti, anteriorinen uveiitti, silmän etuosauveiitti

Värikalvotulehdus eli iriitti on silmän etuosassa näkyvän värikalvon sairaus. Silmä punoittaa, on kipeä ja valonarka, ja näöntarkkuus voi alentua. Tulehdus voi ilmaantua kerran, uusiutua tai myös kroonistua jatkuvaksi tulehdukseksi. Värikalvontulehdukset hoidetaan Tays Silmäkeskuksessa.

Tulehdus voi olla yhdessä silmässä kerrallaan tai kummassakin samanaikaisesti. Tyypillisesti punoitusta on rengasmaisesti silmän keskiosassa olevan kirkkaan sarveiskalvon ympärillä. Silmä ei rähmi värikalvotulehduksen yhteydessä. Mustuaisen eli pupillin koko voi muuttua sairastuneessa silmässä.

Tavallisin sairastumisikä on 20–50 vuotta, mutta tulehdusta voi esiintyä myös lapsilla ja iäkkäillä. Värikalvotulehdus voi liittyä reuman sukuisiin sairauksiin. Yli puolella potilaista löytyy laboratoriokokeissa niin sanottu HLA-B27 -tekijä. Henkilöillä, joilla on tämä tekijä, on suurempi alttius sairastua reumatyyppisiin sairauksiin. Usein iriitin syy jää kuitenkin epäselväksi.

Tutkimukset Taysissa

Värikalvotulehduksen toteaminen edellyttää mikroskooppitutkimusta. Silmälääkäri arvioi tulehduksen merkkejä tutkimalla etukammiota, joka on sarveiskalvon ja värikalvon välinen alue. Jos potilaalla on värikalvotulehdus, tulehdussolut näkyvät kirkkaassa valokiilassa kuin pölyhiukkaset valokeilassa.

Tulehdusta voi olla myös lasiaistilassa ja silmänpohjassa. Hankalassa tulehduksessa voi tulla turvotusta myös silmänpohjaan tarkan näkemisen eli keltaisen täplän alueelle, jolloin lukunäkö heikkenee.

Silmään voidaan laittaa mustuaista laajentavia tippoja. Tällöin silmälääkäri näkee, laajeneeko mustuainen normaalisti, ja voi tutkia silmänpohjan.

Värikalvotulehduksen hoito

Värikalvotulehdusta hoidetaan kortisonitipoilla. Hoito voi kestää useita viikkoja, ja sen onnistuminen edellyttää potilaan sitoutumista. Vaikka oireet helpottaisivat nopeasti hoidon aloittamisen jälkeen, täytyy hoito toteuttaa tarkasti lääkärin ohjeen mukaan, koska tulehdus uusiutuu hyvin helposti.

Usein kortisonitippoja tiputetaan ensimmäisen viikon ajan tunnin välein valveilla ollessa. Silmään annostellaan myös laajentavia tippoja, useimmiten kolmesti vuorokaudessa. Lääkitykseksi voidaan määrätä myös yöksi alaluomen pohjukkaan annosteltavaa kortisonivoidetta.

Hoidon aikana annostelua vähennetään erillisten ohjeiden mukaisesti. Mikäli oireilu lisääntyy lääkityksen vähentämisen myötä, täytyy potilaan ottaa yhteyttä Tays Silmäkeskukseen.

Iriitin ehkäisy

Mikäli taustalta löytyy jokin elimistön yleistä vastustuskykyä alentava sairaus, on värikalvotulehduksen ehkäisyssä tärkeää perustaudin mahdollisimman hyvä hoito. Jos pitkäaikaisen värikalvotulehduksen taustalta löytyy HLA-B27 -tekijä, voidaan myös reumalääkitystä harkita, vaikkei muita reumaan viittaavia oireita olisikaan.

Ajoissa aloitettu hoito värikalvotulehduksen ensioireisiin voi ehkäistä sairauden pahenemista. Oireiden ilmaantuessa on tärkeää hakeutua varhain silmälääkärin tarkistukseen.

Värikalvotulehdus - potilasohjeet

2.0 Hiusviivaerotin


Värikalvotulehdus - vastuuhenkilöt

Vastuuhenkilöt

  • Erikoislääkäri Hanna Kotikoski

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

2.0 Hiusviivaerotin


Värikalvotulehdus - sinua saattaisivat kiinnostaa

Värikalvotulehdus - muualla verkossa

Muualla verkossa

Tietoa värikalvotulehduksesta

Glaukooma - ammattilaiselle

Päivitetty 14.11.2023