Virtsarakon syöpä

Virtsarakon syöpä on virtsarakon limakalvolta lähtöisin oleva pahanlaatuinen kasvain. Verinen virtsa on rakkosyövän yleinen ensioire, myös virtsarakon ärsytystä voi joskus esiintyä. Jos lääkäri epäilee potilaalla oireiden tai poikkeavien tutkimustulosten perusteella rakkosyöpää, hän lähettää tämän lisätutkimuksiin ja hoitoon Taysiin.

Suomessa todetaan vuosittain noin 1 200 uutta virtsarakon syöpää. Ilmaantuvuus lisääntyy merkittävästi yli 65-vuotiailla, mutta tauti voi löytyä paljon aikaisemminkin. Merkittävin riskitekijä on tupakointi.

Syövän toteaminen varhaisessa vaiheessa parantaa ennustetta. Noin 70 prosenttia rakkosyövistä on toteamisvaiheessa pinnallisia, virtsarakon limakalvolle rajoittuvia. Tällöin taudin ennuste on hyvä, mutta uusiutumisriski korkea. Noin 30 prosenttia rakkosyövistä kasvaa todettaessa jo limakalvon läpi lihaskerrokseen, jolloin syöpä voi levitä virtsarakon ulkopuolelle.


Tutkimukset Taysissa

Tutkimukset Taysissa alkavat yleensä virtsarakon tähystämisellä, jonka teemme polikliinisesti taipuisalla tähystimellä. Toimenpide on varsin kivuton ja onnistuu pelkästään geelipuudutuksessa. Tutkimuksen avulla selviää kasvaimen koko, lukumäärä, sijainti ja viite kasvutaipumuksestakin.

Edeltävästi tai samalla kertaa otetaan virtsanäyte, tarvittaessa myös virtsan irtosolututkimus. Virtsan irtosolututkimuksella etsitään virtsasta mahdollisia syöpäsoluja.

Tutkimuksiin voi liittyä myös virtsaelinten ultraääni- tai tietokonetutkimus. Tietokonekuvauksella voidaan arvioida syövän kasvutapa ja poissulkea mahdolliset etäpesäkkeet.

Joskus otamme poikkeavasta muutoksesta polikliinisesti myös koepalan, jonka avulla patologi selvittää sen solurakenteen.
Tutkimusten jälkeen kutsumme potilaan poliklinikalle hoitoneuvotteluun keskustelemaan tulevista hoidoista. Jos virtsarakosta on löytynyt epäilyttävä kasvain, urologi eli virtsaelinkirurgi ehdottaa sen höyläysleikkausta eli elektroresektiota.


Virtsarakon kasvaimen höyläys

Potilas saapuu höyläysleikkaukseen useimmiten leikkauspäivän aamuna suoraan leikkausosastolle. Teemme höyläyksen leikkaussalissa joko selkäpuudutuksessa tai nukutuksessa, virtsaputken kautta tähystämällä. Lopuksi asetamme virtsarakkoon katetrin huuhtelua varten.

Lähetämme höyläyslastut patologille mikroskooppitutkimukseen. Näytepalojen on oltava edustavia, koska niiden perusteella päätämme jatkoseurannan, uusintahöyläyksen ja virtsarakon poiston tarpeellisuudesta.

Jos patologin lausunnon perusteella vaikuttaa siltä, että tauti saatiin höyläyksellä turvallisesti virtsarakosta pois, suunnittelemme tähystyskontrollit urologian poliklinikalle. Pinnallisella syövällä on merkittävä uusiutumistaipumus, joten potilas käy yleensä ensimmäisen 1–2 vuoden ajan tähystyskontrollissa 3–4 kuukauden välein.


Virtsarakon poistoleikkaus

Jos höyläyslastujen perusteella epäilemme virtsarakon lihaskerrokseen kasvavaa eli invasiivista syöpää, keskustelemme potilaan kanssa virtsarakon poistamisen tarpeesta.

Tietyissä tapauksissa suosittelemme leikkausta edeltävästi solunsalpaajahoitoja syövän pienentämiseksi. Aggressiivisen virtsarakon syövän hoitoon voi liittyä solunsalpaajahoito myös virtsarakon poiston jälkeen.

Leikkauksen laajuus ja kesto vaihtelevat suuresti syövän koon, sijainnin ja mahdollisen levinneisyyden mukaan. Leikkaus on suuri toimenpide ja se voi vaikuttaa potilaan kehoon ja toimintakykyyn merkittävästi. Taysissa virtsarakon poistoleikkauksia tehdään perinteisellä avotekniikalla ja robottiavusteisella tähystystekniikalla.

Leikkauksessa poistamme virtsarakon, lantion alueen imusolmukkeet ja tarvittaessa virtsaputken. Miespotilailta poistamme myös eturauhasen. Virtsarakon poiston jälkeen teemme potilaan ohutsuolen loppuosasta joko virtsa-avanteen tai suolirakon. Leikkaus kestää yleensä 4–6 tuntia.


Osastohoito ja kotiutuminen

Virtsarakon höyläysleikkauksesta toipuminen on yleensä nopeaa ja potilas kotiutuu ensimmäisenä tai toisena päivänä leikkauksesta. Osastolla seuraamme lähinnä virtsan kirkastumista ja virtsakatetrin poiston jälkeen virtsarakon riittävää tyhjentymistä.

Virtsarakon poistaminen on huomattavasti isompi leikkaus ja siihen liittyy merkittäviä riskejä. Leikkauksen jälkeinen toipuminen osastolla kestää tavallisesti noin 10 vuorokautta. Ensimmäisinä päivinä keskitymme hyvään kivunhoitoon.

Aloitamme varovaisesti ruokailun ja seuraamme suolen toiminnan käynnistymistä. Avustamme mahdollisimman varhaisessa vaiheessa potilaan liikkeelle. Avannehoitaja neuvoo niitä potilaita, joille on virtsarakon poiston yhteydessä rakennettu virtsaavanne. Fysioterapeutti auttaa potilasta kuntoutumaan leikkauksen jälkeen.

Yleensä potilas kotiutuu suoraan Taysin urologian osastolta, tarvittaessa siirrämme hänet viimeisiksi päiviksi potilashotelliin tai lähetämme oman alueen sairaalaan tai terveyskeskuk¬seen jatkokuntoutukseen.


Seuranta poliklinikalla

Hoitojen jälkeen potilas on jälkiseurannassa, joka kestää yleensä 5–10 vuotta. Se koostuu kontrollikäynneistä, jotka ovat alussa 3–6 kuukauden, myöhemmin 1-2 vuoden välein. Seurantakäynnit ovat Taysin urologian poliklinikalla tai omassa keskussairaalassa.

Kontrollikäyntien yhteydessä on kuvan¬tamistutkimuksia, joiden avulla tarkistamme, ettei kasvain ole uusiutunut tai lähettänyt etäpesäkkeitä.


Sairaaloiden työnjako

Koska virtsarakon syövän diagnosointi, hoito ja seuranta on haastavaa, suunnitellaan ja toteutetaan virtsarakonsyöpää sairastavien potilaiden tutkimukset, neuvonta ja hoito osaavissa hoitokeskuksissa.
Virtsarakon höyläykset on keskitetty Tays Keskussairaalaan.


Vastuuhenkilöt

Osastonylilääkäri Koskimäki Juha 
Apulaisylilääkäri Tarmo Pekkarinen
Erikoislääkäri Mika Ala-Lipasti

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@pirha.fi

Päivitetty 9.12.2024