Veritapaturmaohje

Ohje päivitetty 15.12.2023

1. Veritapaturma
2. Veritapaturman sattuessa
3. Veren lähteestä otettavat tutkimukset
4. Altistuneesta otettavat tutkimukset
5. Toimintaohjeet tartunnan ehkäisemiseksi ja seurannan järjestäminen

a. Veren lähteen tartuttavuus jää epäselväksi 
b. Veren lähde on HIV positiivinen 
c. Veren lähteellä on tartuttava hepatiitti B (S-HBsAg positiivinen)  
d. Veren lähteellä on tartuttava hepatiitti C (S-HCVNh positiivinen)

6. Fimlabin toiminta S-VeriLäh tutkimuksen yhteydessä
7. Veritapaturmasta ilmoittaminen

1. Veritapaturma

Terveelle iholle joutunut veri ei aiheuta tartunnan vaaraa. Myöskään virtsaa, hikeä, kyyneleitä ja sylkeä ei pidetä tartunnanvaarallisina. Pelkkä puremavamma ei aiheuta tartunnan vaaraa.

Verisen neulan tai muun verisen esineen ihon läpäisevä viilto tai pisto, veren joutuminen suun limakalvolle tai silmän sidekalvolle, veren joutuminen haavaiselle tai ihottumaiselle iholle katsotaan veritapaturmaksi. Suomessa veriteitse tarttuvia kroonisia virusinfektioita ovat hepatiitti B, hepatiitti C sekä HIV.

2. Veritapaturman sattuessa

Roiskeet limakalvoille: Limakalvolle tulleet roiskeet huuhdellaan pois runsaalla juoksevalla vedellä.

Pisto- tai viiltoalueet puhdistetaan välittömästi runsaalla juoksevalla vedellä ja kuivataan. Pisto- tai viiltoaluetta ei saa puristaa. Heti tämän jälkeen pisto- tai viiltoalueelle laitetaan alkoholilla (A12T Dilutus 80 %) tai käsihuuhteella (vähintään 70 p-% alkoholia) kostutettu lappu hauteeksi kahdeksi minuutiksi.

Veritapaturmatilanteesta on aina neuvoteltava veren lähteen hoidosta vastaavan lääkärin tai päivystävän lääkärin kanssa veritartuntariskin arvioimiseksi. Lääkäri vastaa tarvittavista jatkotoimista.

3. Veren lähteestä tehtävät tutkimukset

Jos veritapaturma on todettu tapahtuneeksi, tutkitaan veren lähteestä päivystyksenä S-VeriLäh (23363), joka sisältää S-HIVAgAb, S-HBsAg, S-HCVAgAb ja S-HCVNh tutkimukset. Jos mahdollista, pyydetään näytteiden ottamiseen asianomaiselta lupa. Samalla lähteelle kerrotaan, että tapaturman kohde saa tiedon, onko altistunut veriteitse tarttuvalle taudille vai ei. Jos veren lähteen tartuntavaara on poissuljettavissa esitietojen perusteella (esim. vastasyntyneet tai näytteet juuri tutkittu muusta syystä), S-VeriLäh-näytteitä ei tarvitse ottaa.

Jos S-VeriLäh-näytteitä ei voida ottaa päivystyksenä tai veren lähde kieltäytyy näytteistä, tehdään riskinarvio HIV-estolääkityksen tarpeesta altistuneelle esitietojen perusteella. Lähteen HIV-kantajuuden riskiarviota tehdessä voi hyödyntää HIV-estolääkitysohjetta. Jos veren lähde ei kuulu riskiryhmään, lääkitystä ei tarvita. Jos päivystyksellinen näytteenotto ei ole mahdollista, mutta näytteet voidaan ottaa myöhemmin virka-aikaan, otetaan näytteet tuolloin mahdollisen estolääkityksen jatkamisen ja jatkoseurantojen tarpeen arvioimiseksi. Päivystykselliset toimenpiteet kuitenkin määräytyvät tässä tapauksessa riskiarvion perusteella.

S-VeriLäh-tutkimuksen tilaa veren lähdettä hoitava yksikkö. S-VeriLäh-pyynnöstä soitetaan Fimlabin päivystysnumeroon p. 03 31176539. Lähetetietoihin on kirjattava yhteyshenkilön puhelinnumero (veren lähteen hoidosta vastaava terveydenhuollon ammattilainen), johon Fimlab soittaa, jos jokin S-VeriLäh-testeistä on positiivinen. Altistuneen suojauksen aloittamisesta päättää lähdepotilasta hoitanut lääkäri tai päivystysaikana päivystävä lääkäri. Veren lähdettä hoitavalla tulee olla tiedossa altistuneen työntekijän yhteystiedot (puhelinnumero).

Veren lähteen sairaskertomukseen kirjataan tieto veritapaturman takia otettavista näytteistä. Hoitava lääkäri tarkistaa lopulliset vastaukset ja informoi altistunutta, onko tarvetta toimenpiteisiin.

4. Altistuneesta otettavat tutkimukset

Mikäli VeriLäh-tutkimukset veren lähteestä ovat negatiivisia, altistuneesta ei tarvitse tutkia verikokeita. Mikäli veren lähteellä on todettu jokin veriteitse tarttuva virus tai näytteitä ei ole lähteestä voitu ottaa, tutkitaan altistuneesta S-VeriAlt (23362), joka sisältää S-HIVAgAb, S-HBsAg, S -HBsAb, S-HBcAb, S-HCVAgAb. Näytteet tutkitaan altistuneen virus/rokotusstatuksen selvittämiseksi, joten ne otetaan pääsääntöisesti virka-aikana työterveyshuollossa. Ota yhteyttä työterveyshuoltoon näytteiden ottamiseksi. Jos altistuneelle aloitetaan päivystyksellisesti HIV profylaksia (katso kohta 5b) tai HBV-rokotussarja (katso kohta 5c), otetaan näytteet päivystyksellisesti.

5. Toimintaohjeet tartunnan ehkäisemiseksi ja seurannan järjestäminen

a. Veren lähteen tartuttavuus jää epäselväksi

Jos veren lähdettä ei tiedetä, ei ole tarvetta päivystyksellisiin toimiin. Altistuneelta tutkitaan virka-aikaan työterveyshuollossa S-VeriAlt. Jos altistuneella ei ole B-hepatiitti rokotussuojaa, aloitetaan työterveyshuollossa rokotussarja. Löytöneulan kuivuneen veren välityksellä HIV-infektion ei ole todettu tarttuneen. Työterveyshuollossa kontrolloidaan 3 kk ja 6 kk kuluttua S-VeriAlt, jolloin nähdään mahdollisen B-hepatiittirokotuksen synnyttämä rokotusvaste.

b. Veren lähde on HIV positiivinen

HIV-altistus on aina päivystysasia. Veren lähdettä hoitava lääkäri informoi Acutan sisätautipäivystäjää p. 03 311 64745, jolle hän ilmoittaa sekä altistuneen henkilö- ja yhteystiedot että veren lähteen henkilötiedot. Veren lähdettä hoitava lääkäri ohjaa altistuneen Acutaan, missä sisätautipäivystäjä infektiolääkäriä konsultoiden päättää estolääkityksen aloituksesta. Jos estolääkitys päädytään aloittamaan, niin altistuneesta tutkitaan S-VeriAlt paketin lisäksi myös pvk, ALAT ja krea.

Estolääkitys neljä viikkoa: Emtricitabine/tenofovir disoproxil 200/245 mg 1x 1 + Tivicay 50mg 1x1 (neljän päivän aloituspakkaus sisältäen lääkitysohjeet löytyy sairaala-apteekin akuuttivarastosta).

Estolääkitys tulee aloittaa niin pian kuin mahdollista (mieluiten parin tunnin kuluessa tapaturmasta) ja viimeistään 72 tunnin kuluessa, minkä jälkeen aloitus enää vain poikkeustapauksissa. Jatkoseurantaa ja hoitoa varten tehdään lähete infektiosairauksien poliklinikalle. Katso myös työperäinen HIV altistusohje.

c. Veren lähteellä on tartuttava hepatiitti B (S-HBsAg positiivinen)

Mikäli altistunut on rokotettu ja vasta-ainepositiivinen, ei tarvita toimenpiteitä. Hepatiitti B-altistus ei-immuunilla työntekijällä on aina kiireellisesti arvioitava (kts. taulukko). Veren lähdettä hoitava lääkäri informoi Acutan sisätautipäivystäjää p. 03 31164745, jolle hän ilmoittaa sekä altistuneen henkilö- ja yhteystiedot että veren lähteen nimen ja henkilötunnuksen. Veren lähdettä hoitava lääkäri ohjaa altistuneen Acutaan, missä sisätautipäivystäjä määrää hepatiitti B-suojauksen taulukon ohjeistuksen (linkki) mukaisesti.

Rokottamaton

• Veren lähde HBsAg+: HBIg (katso lisäkohta 1) ja HBV-rokote päivystyksessä. HBV-rokotussarjan (katso lisäkohta 2) loppuun saattaminen työterveyshuollossa
• Veren lähteen HBsAg ei tiedossa: HBV-rokotussarja (katso lisäkohta 2) työterveyshuollossa.

Rokotettu vasta-ainepositiivinen (katso lisäkohta 3)

• Veren lähde HBsAg+: Ei toimenpiteitä
• Veren lähteen HBsAg ei tiedossa: Ei toimenpiteitä

Rokotettu, vasta-ainetasoa ei tiedetä

• Veren lähde HBsAg+: S-HBsAb altistuneesta päivystyksenä (pyydä S-VeriAlt).
  • >10KY/l → ei toimenpiteitä
  • <10KY/l → HBIg (katso lisäkohta 1) ja annos HBV-rokotetta päivystyksessä ja S-HBsAb 6–8 viikon kuluttua työterveyshuollossa (katso lisäkohta 4)
• Veren lähteen HBsAg ei tiedossa: Tutki altistuneesta S-HBsAb (pyydä S-VeriAlt).
  • >10KY/l → ei toimenpiteitä
  • <10KY/l, yksi HBV-rokote ja tutki S-HBsAb 6–8 viikon kuluttua (katso lisäkohta 4)

Rokotettu, riittävän vasteen puuttuminen on osoitettu

• Veren lähde HBsAg+: HBIg (katso lisäkohta 1) ja HBV-rokote päivystyksessä. Uuden HBV-rokotussarjan (katso lisäkohta 2) loppuun saattaminen työterveyshuollossa.
• Veren lähteen HBsAg ei tiedossa: Uusi HBV-rokotussarja (katso lisäkohta 2) työterveyshuollossa.

Rokotussarja kesken

• Veren lähde HBsAg+: HBIg (katso lisäkohta 1) ja HBV-rokote päivystyksessä. HBV-rokotussarjan (katso lisäkohta 2) loppuun saattaminen työterveyshuollossa.
• Veren lähteen HBsAg ei tiedossa: HBV-rokotussarjan (katso lisäkohta 2) loppuun saattaminen työterveyshuollossa.

Lisäkohdat

1. HepBQuin® 500 KY eli 5 ml pakaralihakseen. Suositeltu aika on vuorokauden, mutta viimeistään viikon sisällä altistumisesta.
2. Engerix® 20 µg eli 1 ml olkavarren lihakseen 0 kk, 1 kk ja 6 kk. S-HBsAb tutkitaan 6–8 viikon kuluttua 3. rokotuksesta.
3. S-HBsAb >10 KY/l tutkittuna 6–8 viikkoa 3. rokotuksesta.
4. Jatka rokotussarjaa, jos S-HBsAb <10 KY/l tehosteannoksen jälkeen.

Altistustilanteen jälkeen otetaan seurantanäytteet (S-HBsAg 1605) kolmen ja kuuden kuukauden kuluttua tapaturmasta sekä HBsAb (1608) 6–8 viikkoa viimeisestä rokoteannoksesta.

Työnantajan tulee valtioneuvoston asetuksen mukaisesti tarjota ennakoivasti HBV-rokotusta kaikille työntekijöille, jotka voivat työssään altistua tartunnalle. Kun vasta-aineiden on kerran todettu nousseen suojaavalle tasolle (>10 KY/l), on suoja elinikäinen eikä tehosterokotuksia tai uusia vasta-ainetutkimuksia tarvita.

d. Veren lähteellä on tartuttava hepatiitti C (S-HCVNh on positiivinen)

Hepatiitti C-infektion estoon ei toistaiseksi ole käytettävissä rokotetta, immunoglobuliinia eikä lääkkeitä. Hepatiitti C-infektioon on olemassa tehokas ja hyvin siedetty hoito. Tartuttavalle hepatiitti C-positiiviselle verelle (S-HCVNh mitattavalla tasolla) altistuneelta tutkitaan S-HCVNh (1721) neljän viikon kuluttua tapaturmasta. Mikäli nukleiinihappo-osoitus (S-HCVNh) todetaan positiiviseksi, HCV-tartunnan saanut ohjataan gastroenterologian poliklinikalle lääkityksen arvioon.

6. Fimlabin toiminta S-VeriLäh tutkimuksen yhteydessä

S-VeriLäh tutkimus tehdään aina päivystyksenä automaatiokemialla. Vastaukset ilmoitetaan veren lähteen laboratoriotuloksiin heti niiden valmistuttua seuraavasti:

• S-VeriLäh:   
  • S-HBsAg negatiivinen TAI positiivinen 
  • S-HIVAgAb negatiivinen TAI seulonta positiivinen, varmistus tulee myöhemmin
  • S-HCVNh negatiivinen TAI positiivinen

Päivystävä laboratoriohoitaja ilmoittaa välittömästi puhelimitse lähetteessä mainitulle yhteyshenkilölle, mikäli S-VeriLäh HBsAg tai HIVAgAb seulonta on positiivinen.  HCVNh-positiiviset vastaukset laboratorio ilmoittaa puhelimitse virka-aikaan veren lähdettä hoitavalle lääkärille, joka on yhteydessä altistuneeseen jatkotoimista gastroenterologia konsultoiden.

7. Veritapaturmasta ilmoittaminen

Jokaisesta veritapaturmatilanteesta on aina informoitava veren lähdettä hoitavaa tahoa (myös päivystäjää), jolla tulee olla altistuneen yhteystiedot mahdollisia jatkotoimia varten.

Veritapaturman tapahduttua Pirkanmaan hyvinvointialueen yksiköissä työntekijä tai opiskelija tekee HaiPro-järjestelmään työturvallisuusilmoituksen ja veritapaturmailmoituksen. Muualla veritapaturman tapahduttua toimitaan oman yksikön ohjeiden mukaisesti. Opiskelijan tulee olla myös yhteydessä opiskelijaterveydenhuoltoon.