Väkivallan riskitekijät

Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu väkivalta

Väkivalta haittaa lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä monimuotoisesti ja pitkäkestoisesti. Lapsuudessa koettu väkivalta altistaa väkivaltakokemuksille ja -teoille aikuisuudessa. Nuoruusiän parisuhteissa koettu väkivalta lisää riskiä aikuisiän parisuhteiden uhrikokemuksiin ja väkivallan tekoihin.

Kasautuvat kuormitustekijät perheessä

Erilaiset kasautuvat kuormitustekijät perheessä, vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat, vaativat ero- ja huoltoriitatilanteet sekä lapsen pitkäaikainen sairaus tai vamma lisäävät lapsen riskiä joutua kaltoinkohdelluksi.

Sukupuolistunut väkivalta

Parisuhdeväkivalta on usein sukupuolittunutta. Naiset kokevat merkitsevästi miehiä useammin parisuhdeväkivaltaa elämänsä aikana. Naiset kokevat enemmän etenkin fyysistä ja seksuaalista väkivaltaa sekä vainoa.

Haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset

Turvallisuuden kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat maahanmuuttajataustaiset, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, vammaiset henkilöt, romanit, erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset (kuten huostaan otetut), osa ikääntyneistä, heikossa sosioekonomisessa asemassa olevat ja syrjäytyneet henkilöt.

Ikääntyneet ja huolenpidosta riippuvaiset ihmiset

Ikääntyneiden ihmisten väkivallan riskiä kohottavat esimerkiksi omaa, puolison tai muun läheisen ihmisen toimintakykyäja elämänhallintaa heikentävät fyysiset ja/tai psyykkiset sairaudet, päihteiden väärinkäyttö ja ikääntyneen hoidosta vastuussa olevan uupuminen, tietämättömyys ja keinottomuus.