Jatkuva kehittäminen ja hukan karsiminen on erittäin tarpeellista, mutta se ei yksin riitä. Voimme tehostaa palveluja, jotka eivät kuitenkaan tuota asiakkaille vaikuttavuutta. Hyvänä esimerkkinä ovat ortopediset leikkaukset, joita on voitu karsia, kun tutkimuksella on osoitettu, että yhtä hyvään lopputulokseen päästään kuntoutuksella. Ainoa tapa saada tietoa vaikuttavuudesta on kysyä asiakkailta.
Me ammattilaiset osaamme kyllä ajatella vaikuttavuusperusteisesti, mutta toistaiseksi emme pysty hyödyntämään työssämme vaikuttavuustietoa, jolla palveluita kehitetään. Tällaista tietoa alkaa hiljalleen kertyä sekä kansallisella että alueellisella tasolla.
Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta
Kansallista vertailutietoa tarvitaan palvelutarpeista ja palvelujen käytöstä. Hyvinvointialueen tietojohtamisen työ on vielä kesken ja se edellyttää sekä tietojärjestelmien uudistumista että myös ammattilaisten panosta muun muassa kirjaamisen kohentamiseksi. Näiden lisäksi tarvitaan tietoa asiakkaiden kokemuksista, elämänlaadusta ja toimintakyvystä.
Vaikuttavuutta voidaan edistää vaikuttaviksi osoitettujen toimintamallien käyttöönotolla. Samoin vaikuttavuustutkimusta tarvitaan rutkasti lisää, vaikkei monimutkaisia palveluita aina voidakaan tutkia aukottomasti. EU:n kestävän kasvun rahoituksella valmisteltava kansallisen vaikuttavuuskeskuksen pilotti tukee hyvinvointialueita vaikuttavuustyön toimeenpanossa. Työtä johdetaan Pirkanmaan hyvinvointialueelta.
Pirkanmaan hyvinvointialueella tehdään erinomaista vaikuttavuustyötä kaikissa palveluissa. Vaikuttavuus mielletään toisinaan vaikeaksi termiksi, mutta loppujen lopuksi kyse on siitä, tuleeko ihminen palveluissamme autetuksi.
Tässä blogisarjassa kerromme käytännön vaikuttavuustoimista erilaisissa palveluissa. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan voidaan valita jokin painopiste, kuten vaikuttavuusmittariston käyttöönotto, vaikuttavuustutkimukseen panostaminen, asiakkaiden osallistaminen tai potilas- ja asiakasturvallisuus.
