Taysin urologian erikoislääkäri Jussi Nikkolan ja Tampereen yliopiston tutkija Matti Annalan tutkimusryhmä on kehittänyt Tampereella virtsatestin, joka voi tuoda verivirtsaisuudesta kärsiville potilaille ison helpotuksen.
Testin ansiosta voidaan tulevaisuudessa vähentää huomattavasti virtsarakon tähystystutkimuksia, jotka ovat potilaalle varsin epämukavia ja yhteiskunnalle myös kalliita. Samaa testiä voidaan käyttää myös uroteelisyövän seurannassa.
– Testi tunnistaa uroteelisyövän virtsasta alustavien tutkimusten mukaan 96-prosenttisella varmuudella. Jos testi osoittautuu näin luotettavaksi, virtsarakon tähystystutkimuksia voisi jatkossa tehdä noin 80 prosenttia nykyistä vähemmän, Nikkola sanoo.
Tutkimusryhmä on kehittänyt testiä Tampereella kolme vuotta. Edellytykset sen käyttöön ovat olemassa, ja virallinen käyttöönotto häämöttää muutamien vuosien päässä.
– Tarvitaan vielä laajat kliiniset potilailla tehtävät tutkimukset ja potilaspopulaatioita mukaan eri puolita maailmaa.
Tähän löytyi vauhtia Kanadan Vancouverin University of British Columbiasta, jonne Nikkola lähti post doc -tutkijaksi vajaa vuosi sitten.
Tutkijaverkostosta volyymiä
Oman tutkimuksen laajentaminen oli alun perinkin yksi Nikkolan tavoitteista kaksivuotiselle tutkimusjaksolle Kanadassa.
– Halusin tuoda testin kehittämiseen mukaan kansainvälistä tutkijayhteistyötä ja löytää virtsan kasvain-DNA-tutkimukselle uusia käyttökohteita.
– Täällä on isot, kansainväliset tutkimusryhmät. Niiden kanssa työskennellessä on aivan eri mahdollisuudet laajentaa hankkeita kuin Suomesta käsin. Tällä vauhdilla asiat eivät etenisi, ellen olisi paikan päällä, hän sanoo.
Testi ei olisi voinut saada parempaa vastaanottoa kansainvälisissä ympyröissä. Viritteillä ovat parhaillaan monikeskustutkimukset Taysin lisäksi Kanadassa ja mahdollisesti myös Yhdysvalloissa. Mukaan ovat lähtemässä myös Helsingin ja Turun yliopistolliset sairaalat.
Nyt alkaneisiin tutkimuksiin aiotaan rekrytoida noin 3000 verivirtsaisuuden vuoksi vastaanotolle tulevaa potilasta. Tutkimuspotilaat tekevät virtsatestin kotona ja lähettävät sen erityisesti tähän tarkoitukseen suunnitellussa pussissa tutkimuslaboratorioon sinetöitynä lähetyksenä.
– Toistaiseksi tutkimuspotilaat on kutsuttava myös tähystykseen, joka olisi joka tapauksessa tehty voimassa olevien hoitosuositusten mukaisesti. Olemme kuitenkin suunnittelemassa myös satunnaistettuja tutkimuksia, jolloin osa potilaista voi jo välttää tähystyksen.
Huippututkijoiden jalanjäljillä
Nikkolan toinen tavoite tutkimusjaksoltaan oli päästä tekemään tutkimusta yhdessä kansainvälisten kollegojen kanssa. Pienten tiedustelujen jälkeen hän sai paikan kahdesta arvostetusta tutkimusryhmästä University of British Columbiassa.
Ryhmät ovat hyvin erilaiset: Peter Black on kansainvälisesti arvostettu huippututkija ja uro-onkologi. Alexander Wyattin ryhmä puolestaan on tunnettu kiertävän kasvain-DNA:n tutkimuksesta.
– Näillä tutkimusryhmäohjaajilla oli sentyyppistä tutkimusta, mihin halusin päästä itse perehtymään. Wyattin ryhmään meiltä Tampereelta on myös aiempia yhteyksiä laskennallisen biologian tutkimusryhmän kautta. Hänellä on huippujulkaisuja nestebiopsiamenetelmistä ja ryhmä koostuu pääasiassa bioinformaatikoista.
Peter Blackia Nikkola puolestaan kuvaa tutkijaksi, josta haluaa ottaa oppia.
– Hän on kliinikkotutkija, jonka osaamisskaala on laaja ja joka on hyvin perillä perustutkimuksen menetelmistä ja solutason mekanismeista. Hän on myös leikkaava kirurgi ja tekee useita leikkauksia viikossa.
Täsmähoitoja kasvaimiin
Ryhmissä työskentelee yhteensä liki 30 kanadalaista ja kansainvälistä tutkijaa, ja hankkeita on vireillä lukuisia.
Nikkolan omat projektit niin Kanadassa kuin Suomessakin keskittyvät virtsanäytteiden tutkimiseen.
– Tutkimme potilaiden näytteistä etenkin, millaisia DNA-mutaatioita potilaiden kasvaimissa on. Tämän tiedon avulla on mahdollista kehittää täsmähoitoja. Yksi tutkimuksistamme selvittää, voiko virtsanäytteistä nähdä, miten potilas reagoi virtsarakon sisään annettuun lääkehoitoon.
– Vaikka en tee täällä kliinistä työtä lääkärinä, pääsen sairas- ja hoitokertomuksien kautta näkemään sitäkin puolta. Ilokseni olen havainnut, että eroja on lopulta aika vähän ja potilaat saavat Suomessa erinomaista hoitoa.
Tutkimusryhmien toiminta sen sijaan eroaa Nikkolan mukaan jonkin verran Suomen käytännöstä.
– Yhteinen tekeminen on intensiivisempää ja tutkimuskeskuksen yhteismiitinkejä pidetään usein. Raportoimme toisillemme aika tarkkaan, mitä tutkimuksissamme on meneillään. Myös vierailevia huippututkijoita kuullaan useamman kerran viikossa. Kokousten määrä vie aikaa syväkeskittymiseltä, mutta on toki erittäin antoisaa.
Lääkäriperheestä tutkijaperheeksi
Post doc -tutkimusjakso Kanadassa oli Nikkolalle mahdollisuus, jota hän oli ajatellut jo pidemmän aikaa.
– Olin miettinyt ja vaimonkin kanssa yhdessä puhunut, että olisi hienoa päästä tekemään tutkimusta ja asumaan joksikin aikaa ulkomaille.
Lopullinen lähtöpäätös syntyi, kun perhekin oli halukas lähtemään mukaan.
– Olemme tyytyväisiä, kun myös vaimoni Veera onnistui saamaan Vancouverista post doc -tutkijan paikan. Pääsemme uusimman tutkimustiedon ja menetelmien ääreen päivittämään omaa osaamista.
Veera Nikkola on työskennellyt Taysissa ihotautilääkärinä ja tutkii nyt ihosyöpiä BC Cancer -tutkimuskeskuksessa. Kuusi- ja kolmevuotiaat lapset ovat päivät esikoulussa ja lastentarhassa.
– Lapset ovat sopeutuneet loistavasti ja korjailevat jo englannin ääntämystäni. Myös vapaa-ajan tekemiset ovat meille mieluisia, sillä ihmisillä on täällä tapana suunnata vuorille nauttimaan liikunnasta ja maisemista. Luonto on täällä todella kaunista.
Jussi ja Veera Nikkola ovat molemmat Taysin lääkäreitä ja työskentelevät nyt post doc -tutkijoina Vancouverissa.
Uroteelisyöpä ja diagnoosi
- Uroteelisyöpiin eli virtsarakon syöpään ja ylävirtsatiesyöpään sairastuu vuosittain noin 1 400 ihmistä Suomessa ja noin 600 000 ihmistä maailmassa.
- Tyypillinen oire on verivirtsaisuus ja sairauden toteamisessa käytetään tällä hetkellä tähystystutkimusta.
- Verivitsaisuudesta kärsivistä potilaista vain noin kymmenellä prosentilla todetaan uroteelisyöpä.
- Alustavien tutkimusten mukaan Tampereella kehitetty virtsatesti tunnistaa uroteelisyövän 96-prosenttisella varmuudella. Saman varmuuden antaa tähystystutkimus.
- Jos tulokset osoittautuvat myös potilailla tehtävissä kliinisissä tutkimuksissa näin hyviksi, tulevaisuudessa voidaan tehdä noin 80 prosenttia vähemmän virtsarakon tähystystutkimuksia.
- Jatkossa on tarkoitus tutkia myös sitä, miten hyvin virtsatesti toimii uroteelisyövän seurannassa.