Potilas ei yleensä muista tehohoidosta juuri mitään
Jälkiseuranta on kertaluontoinen puhelu tai käynti teho-osastolla, ja siinä käydään läpi, mitä tehohoitojakson aikana on tapahtunut ja miten potilasta on hoidettu. Sairaanhoitaja Janne Haapala tiivistää, että jälkiseurannan tarkoituksena on auttaa potilasta käsittelemään tapahtunutta. Tehohoitojakson aikana potilaalla on voinut olla esimerkiksi lääkehoidosta johtuvaa sekavuutta tai univalverytmi on voinut mennä sekaisin esimerkiksi ääntä pitävien monitorien takia.
Jälkiseurantatoiminnassa on mukana kolme teho-osaston sairaanhoitajaa. Lisäksi käytettävissä on tarvittaessa lääkäri, jos on tarve käydä asioita läpi lääketieteellisestä näkökulmasta.
− Tehohoito on usein luonteeltaan sellaista, että potilas ei muista siltä ajanjaksolta juuri mitään. Se voi olla pelottavaakin potilaalle, jos on ollut vaikkapa viikon tehohoidossa, eikä muista tuolta ajalta mitään. Hoitojakson jälkeen potilaalla saattaa olla myös esimerkiksi painajaisia tai muistikuvia siitä, miten on itse käyttäytynyt tehohoitojakson aikana. Näitä käymme jälkiseurannassa läpi, Janne kertoo.
Jälkiseurantakäynnillä voidaan myös näyttää potilaalle, millaisessa huoneessa hän on ollut hoidossa ja millaisia laitteita hoidossa on käytetty. Tavoitteena on lievittää potilaan mahdollisia pelkoja ja ahdistusta tapahtuneesta. Halutessaan potilas voi ottaa myös läheisensä mukaan jälkiseurantakäynnille.
Janne painottaa, että jälkiseurannassa ei kuitenkaan järjestetä kriisiterapiaa potilaalle. Jos potilaan tilanne vaikuttaa siltä, että hän voisi tarvita enemmän keskusteluapua, esimerkiksi oman kunnan kautta voidaan tarvittaessa sellaista koittaa järjestää.
Pysähtyminen edistää asian käsittelyä
Janne sanoo, että jälkiseurannasta on todettu olevan hyötyä paitsi potilaalle myös teho-osaston henkilöstölle: jälkiseurannasta saadaan potilailta arvokasta palautetta tehohoitojaksosta.
− Keräämme palautetta toki muutenkin, mutta käytännössä sitä eniten saamme nimenomaan jälkiseurannasta. Potilailta tulee tosi paljon kiitosta ja lisäksi he antavat palautetta esimerkiksi siitä, miten he ovat kokeneet hoitotoimenpiteet, ovatko saaneet itse riittävästi tietoa tai onko läheiselle kerrottu riittävästi hoidosta.
Kaiken kaikkiaan noin neljäsosa tehohoidossa olleista potilaista vastaa esitietokyselyyn ja elämänlaatumittariin. Näistä noin neljäsosa kertoo haluavansa osallistua jälkiseurantaan.
Jo pelkkä esitietokyselyyn vastaaminen on Jannen mielestä tärkeää potilaan itsensä kannalta.
− Potilaat tuntuvat täyttävän melko huolellisesti esitietokyselyn, vaikka eivät haluaisikaan osallistua jälkiseurantaan. Minusta sekin on jo tärkeää, että potilas itsenäisesti hetkeksi pysähtyy asian äärelle ja sillä tavoin käsittelee tapahtunutta, Janne pohtii.
Tärkeäksi Janne on kokenut sen, että esihenkilöt ovat tukeneet ja kannustaneet jälkiseurantatoiminnan kehittämisessä. Tuloksia ja kokemuksia käydään säännöllisesti läpi yhteisissä palavereissa.
Potilaan terveyden hyväksi
Tehohoidossa korostuu hoidon kriittisyys, ja tätä Janne ajatteleekin ”Me hoidamme” -lauseen hänelle työssä tarkoittavan. Hän toteaa, että jälkiseurannassa huolenpito potilaasta jatkuu tehohoitojakson jälkeenkin ja edistää siten potilaan toipumista ja hyvinvointia.
− Tehohoito on kokonaisvaltaista. Teemme työtä potilaan terveyden hyväksi, huomioiden myös läheiset. Täällä potilaat ovat usein hauraimmillaan.
− Moni potilas ihmettelee jälkiseurantakäynnillä, että on selvinnyt tällaisesta kriittisestä tapahtumasta. Aivan hämmästyttävällä tavalla potilaat selviävätkin vakavista tilanteista ja palautuvat toimintakykyisiksi. Elämä kuljettaa, Janne tiivistää ajatuksiaan.
Me hoidamme – ihmisiä, palveluja ja asioita. Se on alkaneen strategiakauden yhteinen viestinnällinen mottomme, sloganimme ja asiakaslupauksemme. Miten se näkyy pirhalaisten työssä? Tätä kysymme Me hoidamme -juttusarjassa ‒ tuodaan työmme todellinen arvo esiin!