Arjen tukitoimet

Arjen tukitoimet käyttöön, kun huoli herää

Tukitoimet pitää aloittaa heti ilman varsinaista diagnoosia, kun havaitaan tarkkaavaisuuteen tai ylivilkkauteen liittyviä arjen toiminta- tai oppimiskyvyn ongelmia. Kaikkia tukitoimia on kokeiltava systemaattisesti, riittävän pitkään (useita viikkoja) ja yhteistyössä kaikkien lapsen/nuoren lähiaikuisten kanssa. Tarkkaamaton ja/tai ylivilkas lapsi/nuori hyötyy kodin, päivähoidon/koulun, oppilaitoksen ja vapaa-ajan tukitoimista (koti, päivähoito/koulu, iltapäiväkerho, harrastukset, tukiverkot). 

• ADHD oirekuva ja tuen tarve muuttavat muotoaan kehityksen myötä. 
  ADHD-hoidon kohdistaminen eri ikävaiheissa (Käypä hoito)  
• Kaupunki- ja kuntakohtaisesti löytyy erilaisia nepsy-tiloja, joista voi saada tukea: Nepsy-nurkat ja -lainaamot

Kodin keinoja tukea ADHD lasta ja nuorta

ADHD lapsi/nuori tarvitsee ympäristön tukea ja omiin taitoihinsa nähden sopivat toimintaodotukset, jotta pystyy säätelemään omaa käyttäytymistään ja tunteitaan. Ympäristön tuen tavoitteena on tukea lapsen onnistumista ja myönteistä suhtautumista itseen. Lisäksi tavoitteena on parantaa lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, joka parhaiten onnistuu lisäämällä arjen struktuuria ja ennakoitavuutta, luomaan voimavarojen mukaan mukavia yhdessäolon hetkiä sekä tukemalla lapsen tunnetaitoja. Koska kyse on kehityksellisestä häiriöstä, muutos ei tapahdu hetkessä vaan vaatii sinnikkyyttä, pitkäjänteisyyttä ja pienin askelin etenemistä arjen hankalien tilanteiden muuttamiseksi. 

• Huomaa onnistumiset, älä kiinnitä huomiota epäonnistumisiin - Kannusta ja kehu jo yrittämisestä! 
• Huolehdi lapsen ja nuoren hyvinvoinnista: uni, ruoka, liikunta. 
  Neuvokas perhe 
• Muokkaa ympäristö lapsen taitoja vastaavaksi ja ohjaa lastasi kohti toivottua käyttäytymistä. Hyödynnä ennakointia ja struktuuria. 
  ADHD-oireisiin vaikuttavat ympäristö- ja motivaatiotekijät (Käypä hoito)  

Varhaiskasvatuksen tuki

Koska kyseessä on kehityksellinen vaikeus, ADHD-oireet voivat tulla esille jo ennen kouluikää. Usein huomio kiinnittyy lapsen ylivilkkauteen ja impulsiivisuuteen, joka saattaa korostua päivähoidon lapsiryhmässä, mutta myös tarkkaamattomuuden oireita voi esiintyä. Toisaalta ADHD:n toteaminen alle viisivuotiailla lapsilla voi olla vaikeaa, koska pienten lasten normaalikehitykseen kuuluu lyhytjänteisyys, vilkkaus ja impulsiivisuus. Vaikka diagnoosia ei välttämättä aseteta, on tukikeinojen aloittaminen riittävän varhain tärkeää.

• ADHD:n tunnistaminen ja diagnosointi ennen kouluikää (Käypä hoito)

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

ADHD aiheuttaa monimuotoisia haasteita koulutyöskentelyyn, ja usein haittaa myös ikätoverisuhteita sekä aikuisten kanssa toimimista. Ensisijaiset tukitoimet ovat jo varhaiskasvatuksessa sekä koulun arjessa toteutettavat ADHD-oireisten lasten ja nuorten tukitoimet. Oppimisen ja koulunkäynnin pedagogisen kolmiportaisen tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Jokaisella tuen tasolla on käytettävissä monenlaisia tukikeinoja. Tärkeää tukitoimien onnistumisen kannalta on hyvä vuorovaikutus ja yhteistyö koulun, kodin ja moniammatillisen verkoston välillä. Ratkaisukeskeinen, vahvuuksia esiin nostava lähestymistapa yhdessä monipuolisten kouluarjen tukitoimien kanssa minimoi ADHDn aiheuttamia haittoja sekä nostaa esiin ja vahvistaa lapsen ja nuoren voimavaroja ja taitoja. 

• Koulutuksen ja opiskelun tuki

Vuorovaikutus kodin ja koulun välillä

Avainsanat: luottamuksellisuus, molemminpuolinen arvostus, vanhempien asiantuntijuus, voimavarojen merkitys, avoin keskustelu, positiivinen palaute

Tärkeä lähtökohta koulun tukitoimien onnistumiselle ja oppilaan parhaalle mahdolliselle tukemiselle on luottamuksellisen, lämpimän ja molemmin puolin arvostavan vuorovaikutussuhteen luominen oppilaan ja koulun aikuisten välille, mutta myös koulun ja kodin kesken.  Lapsen etu on, että koulu arvostaa ja hyödyntää vanhempien asiantuntemusta lapsen elämänhistorian ja persoonan suhteen. Koulun henkilöstö taas näkee oppilaan pedagogisesta näkökulmasta ja toisenlaisessa roolissa, mm. osana ryhmää. Näiden näkökulmien yhdistäminen auttaa opettajaa pedagogisena asiantuntijana ja oppilashuoltoa osana oppilaan tukiverkostoa luomaan kokonaiskuvan lapsesta vahvuuksineen ja tuen tarpeineen.  

Ammatillisesta roolista käsin toimivan koulun väen on tärkeää pyrkiä vastaamaan positiivisen yhteistyön käynnistämisestä ja ylläpitämisestä niissäkin tilanteissa, kun perheen voimavarat (esimerkiksi vanhemman mielenterveys, jaksaminen, omat mahdolliset nepsyhaasteet tms.) tai aiemmat negatiiviset kokemukset asiantuntijoihin tukeutumisesta vaikeuttavat alkuun pääsemistä.  Työntekijän on hyvin tärkeä pitää omasta jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan huolta, jotta ammatillinen ja myönteinen asenne voi pysyä yllä myös haastavimmissa tilanteissa. Koulun yhteisöllinen, ratkaisukeskeinen ja työntekijöitä tukeva toimintakulttuuri edistävät oleellisesti työssäjaksamista. 

Vuorovaikutus kodin ja koulun välillä rakentuu avoimen ja arvostavan keskustelun sekä ratkaisukeskeisen ja toivoa luovan viestinnän kautta. Positiivinen palaute on merkittävä tekijä oppilaan tukemisessa. On erittäin tärkeää, että se saavuttaa oppilaan lisäksi myös kodin. Varsinkin vuorovaikutussuhdetta vasta rakennettaessa on väärinkäsitysten välttämiseksi selkeintä puhua haasteista ja vaikealta tuntuvista asioista kasvotusten ja käyttää kirjoitettuja viestejä vain tiheän positiivisen palautteen antamiseen. Tärkeintä on, että positiivinen palaute tavoittaa huoltajat tavalla tai toisella. 

• Kodin ja koulun yhteistyö (Opetushallitus)