Koulutuksen ja opiskelun tuki

Pedagoginen tuki ja moniammatillinen yhteistyö

Avainsanat: kolmiportainen tuki, yhteisöllinen ja yksilöllinen oppilashuolto, moniammatillinen verkosto, hyvä tiedonkulku, kokonaisvaltainen tukeminen, kirjattu suunnitelma ja vastuuhenkilöt, nivelvaiheiden tiedonsiirto 

Perusopetuslain mukaan oppilaalla on oikeus saada tukea oppimiseensa heti tuen tarpeen ilmetessä, pitkäjänteisesti ja joustavasti tuen tarpeen muuttuessa. Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportaisen tuen tasot ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Kerrallaan oppilas voi saada vain yhden tasoista tukea. Tuen muotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, avustajapalvelut, erityiset apuvälineet ja osa-aikainen erityisopetus. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöstä edellyttävää kokoaikaista erityisopetusta. 

Kognitiivisen tason ja oppimisvaikeuksien ongelmia tulee ensisijaisesti hoitaa koulun tukitoimin, oppimista tukemalla ja mm. koulupäivien ja opiskelun struktuuria parantamalla. Mikäli yleinen tuki ei riitä ja koulun arkeen suuntautuvat tukitoimet eivät auta, tulee moniammatillista yhteistyötä tiivistää ja arvioida mm. psykologin tutkimusten tarvetta. Tutkimusten tekemistä suositellaan esimerkiksi, jos on epätietoisuutta johtuuko koulunkäynnin vaikeudet kognitiivisesta tasosta, oppimisvaikeuksista, tunne-elämän vaikeuksista, sosiaalisista vaikeuksista tai koulumotivaatiosta. Tutkimusten uusiminen on järkevää jos tutkimuksesta on useita vuosia ja oppilaan tilanne on tuesta huolimatta heikennyt. 

Tehostettuun tukeen siirtyminen tapahtuu pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuollon ja kodin yhteistyössä. Oppilaalle tehdään lain vaatima oppimissuunnitelma. Kun mietitään erityisen tuen päätöstä, voi pedagogisen selvityksen ohessa psykologin tutkimusten tekeminen olla hyödyksi ellei oppilaasta ole jo kattavaa tutkimustietoa. Erityisen tuen oppilaalle tehdään hojks eli henkilökohtaisen tuen järjestämistä koskevaan suunnitelma.  

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki (Opetushallitus)

Opiskeluhuolto

Oppilas voi saada perusopetuslaissa säädetyn pedagogisen oppimisen ja koulunkäynnin tuen rinnalla oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyä yksilökohtaista opiskeluhuoltoa ja opiskeluhuollon palveluita. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Koulussa yksilökohtaisesta ja yhteisöllisestä oppilashuollosta vastaavat rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, terveydenhoitaja, koululääkäri.

• Opiskeluhuolto (Opetushallitus) 
• Opiskeluhuolto (THL) 

Moniammatillinen yhteistyö

Lapsen kokonaisvaltaisen tukemisen kannalta oleellisen tärkeää on, että tieto moniammatillisessa verkostossa kulkee. Suhteessa koulun ulkopuolisiin tahoihin voi aktiivisen roolin tässä huoltajien luvalla ottaa koulunkin henkilöstö. Kun vuorovaikutus kodin ja koulun välillä on kunnossa, mahdollistuu ja helpottuu myös saumattomampi yhteistyö myös koulun ulkopuolisten verkoston suuntaan (esimerkiksi perheneuvola, erikoissairaanhoito, yksityiset terapeutit ja verkoston muut toimijat).  

Oppilaan moniammatillisessa tukemisessa tärkeää on suunnitelmallisuus ja sovitun kirjaaminen esimerkiksi palavereissa pääkohdin. Sovitaan selkeästi vastuuhenkilöt tapaamisten koollekutsumisissa, tukitoimien toteuttamisessa jne. jotta asiat etenevät, eivätkä jää roikkumaan. Koulun tukitoimien onnistumisen kannalta on merkityksellistä, että tieto muilta tahoilta koulun suuntaan, mutta myös myös muiden tahojen kesken, kuten erikoissairaanhoidossa lasten puolelta nuorisopuolelle siirryttäessä, tieto kulkee saumattomasti.  

Nivelvaiheiden tiedonsiirtoon myös koulupolulla on panostettava erityisesti. Varhaiskasvatuksen ja koulun välillä sekä uuteen kouluun siirryttäessä tieto lapsen vahvuuksista ja tuen tarpeista täytyy siirtää varmistaen sen perillemeno. Toisen asteen koulutuksen osalta oppimisen ja koulunkäynnin tuesta säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta sekä lukiolaissa. ADHD-oireisen opiskelijan tuen muoto riippuu koulutuksen järjestäjästä ja oppilaitoksesta jossain määrin.

Konsultaatiota tarjolla:

• Koivikkopuiston koulutalo (Tampere) tarjoaa sairaalaopetuksen konsultaatiota myös nepsy-asioissa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueen perusopetuksen kouluille. 

Positiivinen kasvatus

Avainsanat: aikuisen tunnetaidot, arvostava kohtaaminen, pitkäjänteisyys, vaatimukset suhteessa taitotasoon, vahvuudet näkyväksi, myönteinen palaute, aikuinen kanssasäätelijänä, ratkaisukeskeisyys, toiveikkuus, kokonaisvaltainen hyvinvointi

Lämmin vuorovaikutussuhde oppilaan ja koulun aikuisten välille rakennetaan pitkäjänteisesti, ja vastuu siitä on koulun aikuisilla. Kun oppilas käyttäytyy tilanteeseen sopimattomalla tavalla, on aikuisen lähtökohtaisesti tärkeintä hahmottaa, että oppilas toimii siinä hetkessä parhaan taitonsa mukaan. Tilanteeseen sopimattoman käytöksen takana on usein puuttuvat taidot. Oppilaalla ei ole vakiintunutta toimintamallia tilanteeseen tai vanha malli on riittämätön tai tilanteeseen sopimaton. Esimerkiksi häiriökäyttäytyminen kannattaa tulkita oppilaan yritykseksi selvitä tilanteesta edes jotenkin.  Aikuisen on aina pyrittävä kohtaamaan oppilas tilannetta kannatellen ja tarvittaessa esimerkiksi tunnetta yhdessä säädellen.   

ADHD-oireisen oppilaan stressijärjestelmä aktivoituu herkästi. Aikuiselta edellytetään tilannetajua sekä kykyä joustavasti ja myönteisesti olla oppilaan rinnalla säätelemässä stressiä ja ohjata oppilasta takaisin toisten yhteyteen. Onnistunut kohtaaminen ja haastavan tilanteen ratkeaminen suotuisasti merkitsee oppilaan kannalta sitä, että tilanteesta jää myönteinen merkintä oppilaan itsetuntoon, lisäten monin tavoin toiveikkuutta ja kokemusta pystyvyydestä. Mitä enemmän oppilaalla on takanaan epäonnistuneita yrityksiä selvitä tilanteista ympäristön hyväksymällä tavalla, sitä haastavampaa voi käyttäytyminen olla. Tällöin tarvitaan moninkertainen määrä onnistumisia ja myönteistä palautetta ja vahvistamista kierteen kääntämiseksi negatiivisesta positiiviseksi. 

Nepsy -haasteita, jotka ilmenevät esimerkiksi eri osa-alueilla näkyvinä toiminnanohjauksen pulmina, pystytään kaiken kaikkiaan parhaiten selättämään koulussa ratkaisukeskeisen asenteen avulla, oppilaan vahvuuksia esiin nostaen ja onnistumisen mahdollisuuksia tarjoten. Positiivisen kasvatuksen periaatteen mukaisesti on tärkeää vahvistaa sitä, mikä jo toimii. Koulussa vahvuusperustainen opetus tuo haasteiden rinnalle ja näkyväksi voimavaraksi oppilaan vahvuudet. Tätä kautta on mahdollista kirkastaa myös oppilaalle itselleen pulmien luonne puuttuvina tai keskeneräisinä taitoina, joita on mahdollista harjoitella.   

Kouluarjen tukitoimet

Avainsanat: oppimisympäristö, toiminnanohjaus, struktuuri ja ennakointi, selkeät ohjeet ja ohjaus, motivointi ja palkitseminen, monikanavaisuus ja apuvälineet, sovitut toimintamallit 

Oppilaan itsetuntoa ja minäpystyvyyttä vahvistavan myönteisen ja lämpimän vuorovaikutuksen ja asenneilmapiirin lisäksi erittäin oleellinen onnistumisten mahdollistaja on muutenkin toimiva oppimisympäristö. Toimiva oppimisympäristö koostuu noiden tärkeiden henkistä turvallisuutta sekä psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia edistävien asioiden lisäksi erityisistä toiminnanohjausta tukevista seikoista. Koulupäivän toiminnan selkeä struktuuri ja ennakointi, selkeät ohjeet ja yksilöllisten tarpeiden mukainen ohjaus sekä turvalliset rutiinit hyödyttävät kaikkia, mutta erityisesti ADHD-oireisia oppilaita. 

Monenlaiset ulkoiset toimintaa ohjaavat konstit ja tekemistä jäsentävät toimintamallit ja -strategiat auttavat vähentämään haittoja, joita mm. toiminnanohjauksen pulmat aiheuttavat. Kun on hyvässä hengessä ja rauhassa selvitelty ongelmallista toimintaa ylläpitävät tai laukaisevat tekijät, tai toivottavaa toimintaa estävät tekijät, voidaan yhdessä oppilaan kanssa pohtia ja sopia yksilöllisiä toimintamalleja ongelmallisilta tai vaikeilta tuntuviin tilanteisiin. Niitä voidaan kokeilla ja tarvittaessa hioa juuri kyseistä oppilasta auttaviksi. Toiminnanohjausta tukee usein välitön palaute hyvin sujuvasta toiminnasta. Usein on hyödyllistä käyttää ulkoista konkreettista palkkiota vahvistamaan toivottua toimintaa.  

Tärkeää on, että kaikki koulun aikuiset, luokan ja oppilaan lisäksi, ovat selvillä sovituista toimintamalleista. Myös oppilaan huoltajien on tärkeä tietää käytännöistä ja tavoitteista, joihin niillä pyritään, jotta he voivat tukea lasta samansuuntaisesti. Yhteistyössä voidaan myös sopia esimerkiksi motivoivasta palkkiosysteemistä, jota koti toteuttaa, jos se on juuri kyseisen oppilaan ja perheen kohdalla tarkoituksenmukaista. (esim: peliaika) 

Toiminnanohjausta esimerkiksi opiskelu-, stressi- ja vaikkapa siirtymien jumitilanteissa edistetään mallintamalla ja tekemällä tarvittaessa aluksi oppilaan puolesta samalla selittäen toivotunlaista toimintaa; mitä ja miten on toivottua toimia. Hiljalleen oppilas oppii toimimaan yhdessä toisen henkilön kanssa, tämän tukiessa heräileviä toiminnanohjauksen taitoja. Toiminnanohjauksen taitojen vahvistuessa oppilas kykenee toimimaan toivotulla tavalla tukitoimien avulla ja jopa ilman niitä.   

Toisen asteen koulutuksen tuki

Toisen asteen koulutusta tarjoaa useita koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksessa tarjottu tuki keskittymisvaikeuksissa vaihtelee jonkin verran oppilaitoksen mukaan. 

Lukiossa jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tukea oppimiseensa yksilöllisten tarpeiden mukaan (lukiolaki 714/2018, 28 § 1 mom.). Lukioissa on erityisopettajia, joiden tehtävänä on tukea opiskelijaa oppimiseen ja lukio-opintojen suorittamiseen liittyvissä vaikeuksissa. Lukion erityisopetus on ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen oppijana.  Opiskelijan oppimisen tuki toteutetaan oppitunneilla, koetilanteissa ja henkilökohtaisena ohjauksena ja opetuksena. Tukimuotoina on myös yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja. Niitä voivat olla esimerkiksi mahdollisuus rauhalliseen ja aistiärsykkeettömämpään työtilaan tai aineenopettajien yhteisopettajuuteen. Opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaaminen voi tarkoittaa esimerkiksi ohjeiden ymmärtämisen varmistamista tai kirjallisia ohjeita laajempien ja haastavampien tehtävänantojen yhteydessä. 

Muita oppimisen tukimuotoja voivat olla esimerkiksi opetuksen eriyttäminen, tukiopetus ja muut pedagogiset ratkaisut. Tuen suunnittelussa huomioidaan, että opiskelijalle tulee oppimisvaikeuksista huolimatta riittävä määrä sellaisten taitojen harjoittelua, jotka ovat edellytyksenä ylioppilaskokeista suoriutumiselle. Lukiossa tuen tarvetta arvioidaan opintojen alussa ja säännöllisesti opintojen edetessä. Tukitoimet kirjataan opiskelijan pyynnöstä opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan. 

Ammatillisessa koulutuksessa jokaiselle opiskelijalle tehdään HOKS eli suunnitelma oman osaamisen kehittämiseen. Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden saavuttamiseksi (laki ammatillisesta koulutuksesta 531/2017, 64§). Opiskelijalle laaditaan erityisen tuen suunnitelma osana henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Suunnitelmaan kirjataan kuvaus erityisen tuen tarpeesta, sovitut pedagogiset tukitoimet ja tarvittavat opetus- ja opiskelujärjestelyt sekä mahdollinen osaamisen arvioinnin mukauttaminen ja/tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen. Erityisestä tuesta tehdään kirjallinen päätös.