Mielenterveyden voidaan ajatella olevan hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn perusta. Mielenterveyteen kuuluu mm. kyky sopeutua sosiaaliseen ja muuhun ympäristöön, eheä minäkäsitys, tieto omista kyvyistä ja rajoista, tunteiden käsittelytaidot ja psyykkinen joustavuus ongelma- ja muutostilanteissa. Kun mieli voi hyvin, ihminen jaksaa olla aktiivinen ja elämä tuntuu mielekkäältä.
Positiivinen mielenterveyden ajatus pyrkii näkemään mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin monimuotoisesti ja siirtämään ajattelun pois sairaus- ja ongelmakeskeisyydestä. Esimerkiksi mielenterveyden häiriöstä kärsivällä voi olla kohtalaisesti psyykkistä hyvinvointia. Toisaalta vaikka ihmisellä ei ole diagnosoitua mielenterveyden häiriötä, hänellä voi olla puutteita psyykkisessä hyvinvoinnissa. Positiivisen mielenterveyden näkökulmasta ihmisellä siis voi olla hyvinvointia eriasteisena, kun hänellä on:
- psyykkisiä voimavaroja (esimerkiksi taito kohdata vastoinkäymisiä)
- vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään
- toiveikkuutta ja elämänhallinnan tunnetta
- tyydytystä tuottavien sosiaalisten suhteiden olemassaoloa
- myönteistä käsitystä omasta itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista (esimerkiksi hyvä itsetunto)
Omasta mielenterveydestä voi ja kannattaa pitää huolta. Tietoinen hyvinvoinnin tarkastelu vahvistaa omia kykyjä kohdata elämän haasteita tai vaihtelevia tilanteita. Yksi tapa tutkia omaa hyvinvoinnista huolehtimista arjessa on Mieli ry:n mielenterveyden käsi. Mielenterveyden käsi kuvaa arjen hyvinvoinnin eri osia. Mielenterveyttä ylläpidetään huolehtimalla kaikista näistä osa alueista. Jos kuitenkin jokin osa-alue uupuu, ei kokonaisuus enää toimi. Samoin kuin, ei käsi toimi ilman kaikkia sormia. Voit esimerkiksi käydä sormi sormelta läpi kysymyksiä joka osa-alueesta. Olenko kiinnittänyt näihin teemoihin elämässäni riittävästi huomiota?
Last modified 3.3.2025