Päihteet ja raskaus

Päihteiden käytön tunnistaminen ja hoito neuvolassa

Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö altistaa raskauskomplikaatioille sekä sikiön kehityksen häiriöille. Lisäksi päihderiippuvuuteen liittyy usein muita psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia. On tärkeää, että päihderiippuvuus tunnistetaan neuvolassa.

THL suosittaa:

• Päihteet otetaan puheeksi kaikkien äitiysneuvolassa asioivien kanssa.
• Humalahakuista alkoholinkäyttöä ei suositella kenellekkään, erityisesti vältettävä jo raskautta suunniteltaessa.
• Alkoholin käytön lopettamista kokonaan suositellaan viimeistään raskauden varmistuttua.
• Terveysneuvonnassa kerrotaan alkoholin käytön haitoista.
• Raskaana olevien ja heidän puolisoidensa alkoholin käyttöä selvitetään Audit-kyselyn THL:n päihdeseulontalomakkeen avulla.
• Raskaana olevaa ja imettävää äitiä neuvotaan pidättäytymään huumeiden käytöstä kokonaan.
• Raskaana olevaa ja puolisoa tulee kannustaa lopettamaan tupakointi.

Neuvolaseuranta voi tapahtua omassa neuvolassa ja Päiväperhon neuvolassa.

Sen lisäksi tehdään lähete äitiyspoliklinikalle alkuraskaudesta, jotta raskauden ja synnytyksen mahdollisiin komplikaatioihin voidaan varautua, päihdepsykiatrinen hoito voidaan integroida äitiyshuoltoon ja moniammatillinen tiedonkulku tulee varmistetuksi. Sosiaalihuollon palveluista raskausaikana vastaa aikuissosiaalityö, jonne myös tehdään tarvittaessa ennakoiva lastensuojeluilmoitus.

Perhetukikeskus Päiväperhon äitiys- ja lastenneuvola

Päiväperhon neuvola on äitiys- ja lastenneuvola. Se tarjoaa tukea ja tietoutta raskaana oleville ja perheille, kun haasteena ovat päihteet. Äitiysneuvolassa raskaudenseuranta suunnitellaan yksilöllisesti. Päihteettömyyden tueksi tarjotaan yksikössä toteutettavia huumeseuloja ja alkometripuhallutuksia, päihdekeskusteluja ja ryhmätoimintaa. Tiiviillä seurannalla ja nopealla puuttumisella pyritään minimoimaan päihdealtistuksen ja vuorovaikutusongelmien lapsen kehitykselle tuomat haasteet. Päiväperhon euvolapalvelut on suunniteltu tarjoamaan tukea, hoitoa ja seulontaa päihteiden tuomien haasteiden ehkäisemiseksi ja minimoimiseksi. Asiakkaat voivat ohjautua Päiväperhon neuvolapalveluihin alueneuvolasta, päihdehoidosta, omatoimisesti tai Päiväperhoon jo olemassa olevan hoitokontaktin kautta.

Päiväperhon neuvola sijaitsee Perhetukikeskus Päiväperhossa, jossa on tarjolla monipuolista tukea, hoitoa ja kuntoutusta. Neuvolan yhteydessä on Matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Kohtaamispaikka tarjoaa raskaana oleville ja pienten lasten perheille kotoisan paikan, missä voi tavata toisia perheitä, ruokailla, hoitaa arkisia asioita sekä keskustella työntekijän kanssa. Asiakkaiden on mahdollista osallistua erilaisiin ryhmiin mm. päihderyhmiin, vauvamuskariin ja vanhemmuusryhmään. Kohtaamispaikan työntekijät vastaavat lastensuojelullisten alkometripuhallutusten ja huumeseulojen ottamisesta sekä lasta odottavien ja pienten lasten äitien korvaushoidosta. Korvaushoito on tiivistä kuntouttavaa ja päihteettömyyteen tähtäävää hoitoa, jossa pyritään suojelemaan syntyvää lasta sekä tukemaan vanhemmuuteen.

Päiväperhon osastohoito koostuu ympärivuorokautisesta hoidosta. Päivystävälle perheosastolle voi tulla akuutissa kriisitilanteessa tai suunnitelmallisesti päihdeongelmasta kärsivä raskaana oleva tai perhe. Osastojakson hoito suunnitellaan yksilöllisesti.

Perhekuntoutusosasto tarjoaa pitkäaikaisempaa kuntoutusta. Perhekuntoutus on yhteisöllistä ja tiivistä hoitoa, jossa päihdehoito on oleellinen osa kuntoutusta. Perhekuntoutuksessa perheet harjoittelevat elämään itsenäisesti lapsiperhearkea.

Päiväperho toimii yhteistyössä Pirkanmaan muiden kuntien kanssa antaen tukea ja konsultaatiota matalalla kynnyksellä.

Perhetukikeskus Päiväperho

Hoito äitiyspoliklinikalla

Päihteitä käyttävä raskaana oleva tulee äitiyspoliklinikalle lähetteellä. Lähettämisen syynä voi olla joko yksinomaan päihde(-psykiatrinen) ongelma tai päihde(-psykiatriseen) ongelmaan liittyvä obstetrinen syy.

• Kartoitetaan yleiskuva potilaan psykososiaalisesta kokonaistilanteesta, päihdekäytöstä, psyykkisestä voinnista, ongelmien tiedostamisesta, hoitomotivaatiosta sekä muusta terveydentilasta.
• Annetaan soveltuva informaatio päihteiden vaikutuksesta sikiöön ja raskauteen.
• Raskaana olevalle informoidaan raskauden seurannan ja hoidon periaatteet.
• Rutiiniluonteisesti pyritään järjestämään käynti alku/keskiraskaudessa sekä rv 30-32 tuntumassa; muut käynnit järjestetään obstetrisen tilanteen, neuvolan arvion tai päihdepoliklinikan arvion perusteella. Jos säännöllinen päihteidenkäyttö jatkuu, järjestetään vielä loppuraskauteen vastaanottokäynti tai muuten huolehditaan hoitosuunnitelmasta informoinnista synnytysyksikköön, puerperaaliosastolle ja pediatrille.
• Sovitaan huumeseulontavirtsanäytteiden ottamisesta. Raskaudenajan käyntien yhteydessä, synnytyksen aikana ja sen jälkeen voidaan ottaa huumeseulontavirtsanäyte (4221) ilman erillisiä neuvotteluja.
• Kysytään lupa sairauskertomusjäljennöksen lähettämiseen neuvolaan ja potilaan päihdeongelmaa hoitavaan yksikköön.
• Lääkärin vastaanotolla rakenneultraääni, mahdollisten infektioiden diagnostiikka ja hoito sekä muiden riskitekijöiden arviointi.
• Mahdollisina laboratoriotutkimuksina mm: hema, C-hepatiitti-va, C-hepatiitin nukleiinihappo-osoitus, ALAT, ASAT, GT, PVK (punasolujen suuri MCV viitteellinen krooniseen alkoholialtistukseen), CDT klamydia ja gc nukleiinihappo-osoitus
• Tehdään lähete vauvaperhetiimiin, jos ei ole jo aiemmin tehty. Hoitoon lähettämisen syynä on äidin raskauden aikainen tai aikaisempi päihteiden käyttö. 

Raskaana olevan potilaan läheteohjeet ja konsultaaiot

Verkostoneuvottelut

Synnytysverkostoneuvottelu järjestetään noin 1–2 kuukautta ennen laskettua aikaa. Neuvotteluun kutsutaan äitiyspoliklinikan, puerperaaliosaston ja lastenosaston edustajat sekä neuvolan, mielenterveys- ja päihdepalveluiden, sosiaalipalveluiden ja muiden perheen hoitoon ja tukeen osallistuvien tahojen edustajat.

Verkostoneuvottelussa suunnitellaan alustavasti vanhemmuutta tukevat hoito- ja tukimuodot sekä syntyvää lasta koskeva jatkosuunnitelma sairaalasta kotiutumisen jälkeen. Neuvottelussa keskustellaan imetyksestä, ehkäisyasiasta ja sovitaan vanhempien huumeseulonnan toteuttamisesta. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuutta tutustumista vastasyntyneiden osastoon.

Synnytysverkostoneuvottelun teksti kirjataan iPanaan äidin hoitomääräyksiin (Seuranta -> Määräykset -> Voimassa oleva hoitojakso -> Koko raskauden ajalta -> Hoitomääräykset, muista rasti synnyt -kohtaan). Ipanaan kirjataan myös äidin raskausajan seurannasta vauvaperhetyössä, synnytysverkostosta ja äidin tapaamisesta osastolla synnytyksen jälkeen. Ipanaan kirjataan lyhyesti vauvan vieroitusoireiden riski, mille aineelle ja infektiolle on altistunut raskauden aikana, äidin lääkitys, alustava kanta imetykseen, vanhempien huumeseulonta, Päiväperhon Kehräämön mahdollisuus ja ehkäisyasia.

• Neuvolasta kirjataan iPana Äitiyden kenttään "Lisätietoja synnytyssairaalalle".
• Järjestetään yksilöllisen tarpeen mukaan verkostoneuvotteluja raskausaikana ja lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana.
• Jos lapsivuodeaikana tulee esiin ongelmia äidin päihteiden käyttöön liittyen, järjestetään aina lastensuojelullinen verkostoneuvottelu ennen kotiutumista.
• Jos lapsivuodeaikana äidin psyykkinen vointi huononee äkillisesti, konsultoidaan päivystävää psykiatria.

Vauvaperhetiimi

Vauvaperhetiimin tavoitteena on arvioida päihteitä käyttävän raskaana olevan ja perheen tilannetta kokonaisvaltaisesti ja koordinoida jatkohoitoa. Vauvaperhetiimissä ovat koolla äitiyspoliklinikan, riippuvuuspsykiatrian, sosiaalipediatrian, pikkulapsipsykiatrian, puerperaaliosaston, vastasyntyneiden tehohoitoyksikön, sairaalan sosiaalityön ja Päiväperhon neuvolan edustajat.

Lähete ja konsultaatio vauvaperhetiimiin

Kun raskaudessa tulee ilmi jokin lähetekriteerit täyttävä tekijä, lähete äitiyspoliklinikalle tehdään mahdollisimman pian. Tarkennuksena pyyntö vauvaperhetiimin arvioon. Lähete käsitellään konsultaationa tiimissä, jossa tehdään tarvittavat lähetteet ja ohjaukset mahdollisiin jatkohoitopaikkoihin. Tiimissä otetaan myös kantaa synnytyksen yhteydessä otettaviin huumeseulanäytteisiin. Synnyttäjän ja vastasyntyneen huumeseulat sairaalassa. (linkki vie Pirhan intraan)

Huom! Kun lähete on käsitelty Vauvaperhetiimissä, kerro odottajalle tulevasta huumeseulasta synnytyksen jälkeen, jos sellainen päätös on tehty.

Vauvaperhetiimin toiminta

Vauvaperhetiimi kokoontuu kerran kuukaudessa. Lähetteen ja esitietojen perusteella suunnitellaan sopiva raskauden ja päihdeongelman seuranta sekä hoito. Vauvaperhetiimin tekemästä suunnitelmasta tehdään kirjaus Uranukseen gynekologian ja psykiatrian lehdille. Kirjaus välittyy hoitopalautteena neuvola -lehdelle. Potilas ja yhteistyötahot näkevät kirjauksen Kanta-arkistosta. Vauvaperhetiimin käsittelyn perusteella suunnitellaan tarvittava päihdearvio, raskauden erityisseurannan tarve sekä tarvittavat hoito- ja tukitoimet. Hoito ja tukitoimet voivat toteutua riippuvuuspsykiatrian poliklinikalla, äitiyspoliklinikalla, Päiväperhon neuvolassa tai potilaan omassa neuvolassa Päiväperhon lähi- tai etäyhteyden tukemana. Tarvittaessa Vauvaperhetiimistä tehdään lähetteet myös sosiaalipediatrialle ja pikkulapsipsykiatrialle.

Vauvaperhetiimin lähetekriteerit

Raskaana olevalla täyttyy jokin seuraavista kriteereistä:

• audit-pisteet 6 tai enemmän
• audit-pisteistä riippumatta odottajan raskaudenaikainen alkoholinkäyttö tai muiden päihteiden käyttö
• säännöllinen tai toistuva alkoholin tai muiden päihteiden käyttö ennen raskautta
• intoksikaatio edeltävän 2 vuoden aikana
• lääkeriippuvuus tai lääkkeiden päihdekäyttö
• säännöllinen tai suuriannoksinen lääkinnällinen pkv-lääkkeiden käyttö
• huumausainekokeiluja raskautta edeltävän 2 vuoden aikana
• opioidikorvaushoito
• suunnitellun päihdehoidon toteutumattomuus
• samanaikainen mielenterveyden häiriö ja päihdeongelma (ns. kaksoisdiagnoosipotilaat)
• huoli tai epäselvä tilanne päihteiden käytöstä (esim. puolison päihteiden käyttö tai ajoterveysseuranta)
• alkoholin tai päihteidenkäyttöön liittyvissä laboratoriokokeissa poikkeama

Huom! Runsaasti tupakoivien kohdalla (yli 10kpl/päivä) esiintyy usein myös muiden päihteiden käyttöä

Lähete vauvaperhetiimiin

Vauvaperhetiimin läheteohjeet

Henkilötiedot

• vanhempien nimet ja yhteystiedot
• lähetteen syy/lähetekriteeri

Tiedot raskaudesta

• raskausviikot, milloin saanut tietää raskaudesta, raskauden aikainen vointi, mahdolliset raskauteen liittyvät ongelmat
• aikaisemmat raskaudet ja synnytykset

Terveydentila

• somaattiset sairaudet: hoito, hoitotaho ja lääkitys
• psyykkiset sairaudet: todetut sairaudet, hoitotaho, lääkitys
• infektiot (hepatiitit, HIV, yleisinfektiot)

Päihteiden käyttö

• AUDIT-pisteet
• mitä päihteitä käyttänyt ennen raskautta (oma arvio käytön tiheydestä ja määristä), mitä päihteitä käyttänyt raskauden aikana, myös nikotiinituotteet (oma arvio käytön tiheydestä ja määristä)
• käytössä oleva opioidikorvaushoito tai tarve korvaushoidon aloittamiselle
• nykyinen päihdehoitokontakti
• päihdehäiriöön liittyvät laboratoriolöydökset

Perhe ja elämäntilanne

• perhetilanne (ketä kuuluu perheeseen, lähiverkostot)
• elämäntilanne
• vanhemmuus ja suhde mahdollisiin muihin lapsiin
• sosiaalitoimen nykyiset tukitoimet ja vastuutyöntekijä
• suunnitelmat syntyvälle lapselle ja perheelle (ennakollinen lastensuojeluilmoitus, sosiaalihuoltolainmukainen ilmoitus, tukitoimet (esim. perhetyö, ensikoti, perhekuntoutus, kotipalvelut)
• tukitoimien yhteyshenkilöt
• erityisiä arjessa selviämisen haasteita (esim. ajokortin menetys päihteiden vuoksi)
• odottajan näkemys tilanteestaan ja tuen tarpeesta

Asiakkaan informointi ja yhteistyö

Lähetteen tekijä keskustelee lähetteen tekemisestä yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa ja antaa asiakkaalle suullisen sekä kirjallisen informaation vauvaperhetiimistä. Kun asia on käsitelty vauvaperhetiimissä, tehdään tarvittavat jatkohoitolähetteet ja tarvittaessa ollaan yhteydessä asiakkaaseen.

Lisätiedot: Päiväperhon neuvola, puhelin 040 8016559

Päihdepsykiatrinen tilannearvio

Jos raskaana olevalla äidillä on akuutti päihdepsykiatrisen tilannearvion tai hoidontarve, terveydenhoitaja tekee lähetteen TAYS Psykiatrian sairaala Päihdepsykiatrian osastolle (PÄPS) ja on puhelimitse yhteydessä tilanteesta ensisijaisesti jonohoitajaan 050-3278805 tai osastolle 03 311 63590 tai 050 306 8142.

Jos on tarve saada potilas osastolle päivystyksellisesti saman päivän aikana, tulee lähete tehdä PPSA:lle eli päivystyspoliklinikalle. Lähete voi olla vapaaehtoiseen hoitoon tai M1-lähetteellä. Päivystyspoliklinikalta järjestetään osastopaikka jatkohoitoa ajatellen. PPSAn numero 03 311 63730 ja läheteohjeet: Psykiatriset päivystyslähetteet.

Lähetekriteerit raskaana olevalle:

• kaoottinen päihdekäyttö, jota ei ole saatu hallintaan
• kiireellinen opioidikorvaushoidontarve
• päihteitä käyttävä raskaana oleva tarvitsee kiireellisesti psykiatrista hoitoa tai vierotusta

Arviointi- ja konsultaatiopsykiatrian poliklinikka

Riippuvuuspsykiatrian poliklinikka

Riippuvuuspsykiatrian poliklinikalla tehdään erityisosaamista vaativia päihdepsykiatrisia arvioita ja suunnitellaan hoitoa, kun potilaalla epäillään olevan samanaikaisesti vakava psykiatrinen häiriö ja riippuvuussairaus. Riippuvuuspoliklinikan arvioon tullaan äitiyspoliklinikan vauvaperhetiimin lähetteellä. Riippuvuuspsykiatriseen arvioon kuuluu laaja psykiatrinen- ja päihdelääketieteellinen haastattelu sekä sosiaalisen tilanteen kartoitus. Tutkimus- ja hoitokäytännöt sisältävät tarvittaessa huumeseulat ja muut laboratoriotutkimukset. Arvion perusteella suunnitellaan hoitoa ja hoitotahoa. Osa potilaista jää hoitojaksolle poliklinikalle ja osa ohjataan muihin palveluihin. Riippuvuuspoliklinikan hoitojaksolle jäävillä potilailla on tavallisesti vakava riippuvuusongelma ja psykiatrista erikoissairaanhoitoa vaativa vakava psykiatrinen häiriö.

Riippuvuuspoliklinikalla hoidetaan raskaana olevia yhteistyössä äitiyspoliklinikan vauvaperhetiimin kanssa. Asiakkailla on perheessä raskauden aikainen tai aiempi päihteiden käyttö ja vaikea psyykkinen häiriö.

Riippuvuuspoliklinikka

Päihdeongelmaisen synnytyksen hoito

• Tarkista iPana-taustatiedot, neuvolakortin merkinnät ja tutustu synnytyslehdellä olevaan informaatioon potilaan hoidosta ja jatkosuunnitelmasta. Synnyttäjän ja vastasyntyneen huumeseulat. (linkki vie Pirhan intraan)
• Tutustu psy-lehden teksteihin ja verkostoneuvottelun yhteenvetoon.
• Mahdollisen psyykenlääkityksen ja opioidikorvaushoidon annokset löytyvät psykiatrian lehdeltä.
• Huumeita käyttäneillä tai käyttävillä äideillä kivunlievityksessä ei suositella opioideja (petidiini, tramadoli, oksikodoni). Suosi tarvittaessa varhaista puudutusta. Anestesialääkäri harkitsee opioidin käytön epiduraalipuudutuksen laiton yhteydessä. Voimakkaassa kivussa yksittäiset opioidiannokset mahdollisia, jos lääkettä ei anneta boluksena, jolloin pitoisuus nopeasti nousisi korkealle.
• Hepatiitti- ja HIV-positiivisten synnyttäjien kohdalla noudatetaan erillisiä ohjeita (linkit vievät Pirhan intraan). HIV ja raskaus, Raskauden aikaiset infektiot
• Tarvittaessa psyykkisesti levottoman ja aggressiivisen potilaan rauhoittamiseksi voit antaa:
  • Loratsepaami (Ativan) 4 mg im x 3-4
  • Haloperidoli (Serenase) 5 mg im (tarvittaessa tunnin välein)
• Tarvittaessa gynekologi voi pyytää psykiatrin konsultaation.
• Tarvittaessa levottoman ja vaarallisen potilaan hoitotilanteeseen pyydä apua monivalvomosta, josta otetaan yhteys vartijaan ja mahdollisesti poliisiin.
• Lapsen jatkohoitopaikka aiemman suunnitelman mukaisesti vierihoito-osastolla tai vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä. Jos raskauden aikana äidillä on ollut korvaushoito tai muuten säännöllistä altistumista päihteille tai äiti synnyttää päihtyneenä, vastasyntynyt hoidetaan vastasyntyneiden tehohoitoyksikössä. Informoi lastenlääkäriä.
• Mahdollisen keisarileikkauksen jälkeen suositaan epiduraalista kivunhoitoa. Huolehdi riittävästä kivunlievityksestä synnytyksen jälkeen (anti-inflammatorisia analgeetteja).
• Jos äiti synnyttää päihtyneenä, ota mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen yhteys sosiaalityöntekijään tilanteen selvittelyä varten tai kiireellisissä tilanteissa sosiaalipäivystykseen.

Synnytysyksikkö

Päihdeongelmaisen hoito synnyttäneiden osastolla

• Pyri normaalin vierihoidon toteutumiseen: äidin ja isän ohjaus sekä neuvonta, lapsen ruokailu- ja unirytmiin tutustuminen ja mukautuminen vauvaperhe-elämään.
• Tarkkaile ja tue äitiä normaaliin vuorovaikutukseen vastasyntyneen kanssa.
• Huolehdi riittävästä kipulääkityksestä (anti-inflammatorisia analgeetteja). Vältä opioideja.
• Mahdollisen keisarileikkauksen jälkeen suositaan epiduraalista kivunhoitoa. Riittävä annostus anti-inflammatorisia analgeetteja leikkauksen jälkeen on turvallista. Jos opioideja tarvitaan, suosi suun kautta annostelua.
• Mahdollinen opioidikorvaushoito jatkuu. Anna lääke valvotusti ja 10 minuutin kuluttua tarkista suu spaattelilla.
• Jos päihdeongelma havaitaan vasta synnyttäneiden vuodeosastolla, ota yhteyttä sosiaalityöntekijään. Tarvittaessa voi pyytää päihdepsykiatrian poliklinikan tai päivystävän psykiatrin konsultaatiota.
• Konsultoi lääkäriä psyykkisesti levottoman ja aggressiivisen potilaan lääkityksestä. Tarvittaessa psykiatrin konsultaatio. Levottoman ja vaarallisen potilaan hoitotilanteeseen pyydä apua vartijalta.
• Ota harkinnan mukaan huumeseula virtsasta (4221) äideiltä, joilla on taustalla huumausaineiden käyttöä. Ota vauvalta huumausaineseula virtsa- ja mekoniumnäytteestä, jos vauvaperhetiimi on ohjeistanut ottamaan tai muut kriteerit täyttyvät. Vastasyntyneen voinnin seurantaan otetaan tarvittaessa käyttöön Finnegan-pisteytys. Synnyttäjän ja vastasyntyneen huumeseulat sairaalassa. (linkki vie Pirhan intraan)
• Imetystä ei sallita HIV-positiiviselle. Pääsääntöisesti hepatiitti-C-positiivisuus ei ole este imetykselle, ei myöskään hallittu buprenorfiinin käyttö. Suhtautuminen imetykseen tulee kuitenkin ratkaista yksilöllisesti perheen kokonaistilanteen perusteella. Varmista imetyslupa hoitavalta lääkäriltä.
• Maitokeittiöltä ei lainata lypsykoneita C-hepatiittia sairastaville äideille.
• Keskustele ehkäisyasioista. Synnyttäneiden osastolla voidaan asentaa ehkäisykapseli.

Äiti-lapsiyksikkö

Vastasyntyneen hoito tehohoitoyksikössä

Ennen syntymää

Vauvaperhetiimi järjestää seurannassaan olleille perheille synnytysverkostoneuvottelun 1–2 kuukautta ennen vauvan syntymää. Palaveriin osallistuu hoitaja myös vastasyntyneiden tehohoitoyksiköstä. Vanhemmilla on mahdollisuus käydä tutustumassa yksikköön. Verkostoneuvottelussa sovitaan vanhempien yöpymisestä osastolla, imetyksestä ja tehdään suunnitelma vanhempien seulakäynneistä ja korvauslääkkeiden hausta. Kaikki korvaushoidossa olevien äitien vastasyntyneet siirtyvät vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön seurantaan. Verkostoneuvottelussa käydyt asiat ja suunnitelmat kirjataan iPanaan. Tieto löytyy iPanan etusivulta punaisen huutomerkin alta.

Synnytyksen jälkeen

Vastasyntynyt tuodaan vastasyntyneiden tehohoitoyksikköön seurantaan. Alkupäivien seuranta tapahtuu tehohoitohuoneessa. Lääkäri tutkii vastasyntyneen ja määrää tarvittavat lääkkeet sekä lisätutkimukset. Vastasyntyneestä otetaan verinäytteitä, huumevirtsanäyte ja kerätään mekonium-ulosteet lääkeainepitoisuuksien mittaamista varten.

Vastasyntyneen hoito ja oireiden seuranta

Ensimmäisinä elinvuorokausina vastasyntynyt ruokailee noin kolmen tunnin välein. Ruokailurytmin löydyttyä ja mahdollisten vieroitusoireiden tasaannuttua vastasyntyneen hoidot ajoitetaan rytmiin sopiviksi. Vieroitusoireet kuluttavat energiaa, joten vastasyntyneelle on turvattava riittävät lepoajat.

Hoitaja havainnoi vauvaa kokonaisvaltaisesti ja tarkkailee mahdollisia vieroitusoireita. Vastasyntyneen vieroitusoireiden seurantaan käytetään Finneganin pisteytystä. Vastasyntyneen saama kokonaispistemäärä ratkaisee, onko vieroitusoireiden lääkkeellinen hoito tarpeellinen. Lääke annetaan vauvalle nenämahaletkun kautta. Vastasyntyneen vieroitusoireita hoidetaan aina myös lääkkeettömin keinoin. Näitä ovat esimerkiksi rauhallisen ympäristön ja tarpeellisen unen turvaaminen, kapalointi, tutin käyttö ja sylihoito. Vastasyntyneen vieroitusoireet voivat pahimmillaan kestää useita viikkoja. Toimenpidekivun hoitoon voidaan käyttää suun kautta annettavaa glukoosiliuosta osaston normaalikäytännön mukaan. Suun kautta annettava glukoosiliuos ei ole yleisen levottomuuden tai itkuisuuden hoito.

Suonensisäisiä huumeita käyttävällä äidillä ja hänen lapsellaan on suurentunut B- ja C-hepatiittiin sairastumisen riski.

Vastasyntynyt voidaan siirtää tehohoidosta tarkkailuosastolle, kun morfiiniannosta on päästy laskemaan ja vanhemmat voidaan jättää vastasyntyneen kanssa tarkkailuhuoneeseen ilman hoitajan jatkuvaa valvontaa.

Alla olevat linkit vievät Pirhan intraan:
Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito
Päihdeperheen vauva VTYllä
Vastasyntyneen vieroitusoireiden hoito
Vastasyntynyt, jonka äidillä on hepatiitti B- tai C-virusinfektio

Vanhempien ohjaaminen

Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vauvan hoitoon ympäri vuorokauden ja keskustella lääkärin kanssa. Vanhempien kanssa puhutaan avoimesti ja rehellisesti. Heitä kannustetaan ja tuetaan kasvussa vanhemmuuteen, varhaisen vuorovaikutuksen syntymiseen sekä kotona jaksamiseen ja selviytymiseen. Vuorovaikutuksen kehitystä seurataan ja kirjataan tarkasti osastolla. Lastenosastolla käynteihin liittyvä vanhempien huumeseulonta pyritään suunnittelemaan päihdehoidosta vastaavan yksikön kanssa jo raskausaikana, seulonnasta päättää lastensuojelu.

Kotiutuminen

Hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi osaston henkilökunta on yhteydessä lastenneuvolaan sekä muihin perhettä hoitaviin tahoihin. Kotiutumisen lähestyessä järjestetään tarvittaessa palaveri, johon osallistuu vanhemmat, omahoitaja, lääkäri, sosiaalityöntekijät ja tarvittaessa muita hoitoon osallistuvia työntekijöitä. Palaverissa käsitellään perheen kokonaistilannetta ja sovitaan mahdolliset tukitoimet. Lääkehoidon loppuvaiheessa on mahdollista kotiutua kriisiosastolle Päiväperhon Kehräämöön, jos äiti on ollut raskausaikana Päiväperhossa korvaushoidossa. Edellytyksenä koitutumiselle Kehräämöön on hyvin sujunut raskaus sekä äidin motivaatio ja kyky vanhemmuuteen. Kehräämöhoidossa vauvan lääkehoito toteutetaan loppuun.

Vastasyntyneiden tehohoitoyksikkö

Lastenpsykiatria, Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö

Yksikössä tuetaan päihdeongelmaisen raskaana olevan ja syntyvän lapsen vuorovaikutuksen kehittymistä. Päihdeongelmainen tulee pikkulapsipsykiatrian työryhmän potilaaksi lääkärin lähetteellä. Raskausaikana lähete voidaan laatia tulevan vanhemman nimellä, lapsen synnyttyä lähete laaditaan lapsen nimellä. Vanhemman tulee olla halukas lähetteen laatimiseen ja hoidon tarpeen arvioon pikkulapsipsykiatrian työryhmässä.

Lähetekriteerit:

• vastasyntynyt ei ole äidin mielessä
• synnyttäjä on välinpitämätön, kielteinen tai vihamielinen puhuttaessa raskaana olemisesta ja vauvasta
• synnyttäjä ei ole tehnyt valmisteluja lapsen syntymään varten
• synnyttäjällä on voimakkaat pelot vauvan, syntymän, äitiyden tai yhteisen vanhemmuuden suhteen
• syntyvällä lapsella on havaittu poikkeavuus, johon vanhemmalla on vaikeutta sopeutua
• ero vauvasta tehohoidon tai muun syyn takia, jolloin vanhemman ja lapsen suhde ei pääse optimaalisesti kehittymään
• vastasyntyneen äiti ei hoida tai käy katsomassa vauvaa sairaalassa
• äidin haluttomuus hoitaa vauvaa kotona
• vastasyntynyt ei vastaa äidin odotuksia, pettymyksen tunteet vauvaa kohtaan
• vauva hyvin itkuinen, äiti kokee vauvan hankalahoitoiseksi, vauvalla syömis- tai nukkumisongelmia
• äidin ja vauvan vuorovaikutuksesta huolta
  • vauva passiivinen, vetäytyvä, ”liian helppo”, katse iloton, katsekontaktin välttelyä
  • äiti depressiivinen, apaattinen, katsekontakti vähäinen, puhe vauvalle vähäistä
  • fyysinen kosketus vähäistä tai epäsensitiivistä, yhdessäolon ilo puuttuu

Pikkulapsipsykiatrian työryhmässä toteutuva vuorovaikutushoito päihdeongelmaisen vanhemman kanssa ei yleensä ole riittävää ilman tiivistä yhteistyötä esim. lapsiperheiden sosiaalityöntekijän tai vanhemman hoitavan tahon kanssa. Pikkulapsipsykiatrinen työskentely toteutuu polikliinisesti tai kotikäynnein esim. 1,5 tuntia noin 1 - 2 viikon välein. Ensisijaisesti työskennellään keskustellen, toisinaan voidaan käyttää esim. vuorovaikutustilanteiden videointia ja muita erityisiä hoitomuotoja. Työskentelyyn toivotaan osallistuvan lapsi, äiti ja isä sekä tarvittaessa muita lapsen läheisiä aikuisia.

Perhe- ja pikkulapsipsykiatrian yksikkö

Aikuispsykiatria

Raskaana olevien huume- ja lääkevierotukset sekä opiaattikorvaushoidon aloitukset toteutetaan päihdepsykiatrian osastolla.

Hoitoon hakeutuminen

• raskaana oleva pääsee osastolle kiireellisenä jonon ohi viikon kuluessa
• jonotusaikana apua voi saada esim. Päiväperhosta tai oman kunnan päihdeyksiköstä
• sairaalahoitoon tarvitaan lääkärin lähete
• jatkohoitopaikan paikkavaraus tulee olla järjestyksessä hoitoon tullessa

Hoidon suunnittelu

• hoitojaksoa edeltää polikliininen hoidonsuunnittelu, johon kutsutaan myös puolison lisäksi sukulais- ja työntekijäverkostoa
• hoidonsuunnittelussa sovitaan yksityiskohtaisesti hoitojakson sisällöstä, informoidaan osaston toimintatavoista ja sovitaan jatkohoidosta
• jos puoliso tarvitsee myös sairaalavieroitusta, pariskunnan hoito voidaan toteuttaa peräkkäisinä hoitoina päihdepsykiatrian osastolla
• potilaan kanssa tehdään päihdepsykiatrisen potilaan hoitosopimus (Taysin lomakerekisteri LP867a)

Osastohoitojakso

• omahoitajan kanssa käsitellään vieroitukseen ja raskauteen liittyviä kysymyksiä ja tunteita. Potilas osallistuu osaston normaaliin toimintaan, johon kuuluvat mm. puutarhaterapia ja osaston ryhmätoiminnot, joissa käsitellään tavoitteita, muutosvaihetta, päihteiden vaihtoehtoja, kehon tunnistamista ja vanhemmuutta.
• hoidon aikana on mahdollista käydä saatettuna äitiyspoliklinikalla, neuvolassa ja hoitaa puhelimitse asioita
• hoidon loppupuolella pidetään hoitoneuvottelu, jossa on mukana hoitoverkostoa jatkohoidosta

Osastohoidon jälkeen

• potilas siirtyy jatkohoitopaikkaan oman avohoitotyöntekijän tai luotettavan sukulaisen saattamana. Loppulausunto lähetetään jatkohoitotahoille, terveyskeskukseen ja neuvolaan
• jos raskaana oleva keskeyttää hoidon tai hoito keskeytyy hoitosopimusrikkomukseen (esim. päihteiden käyttö osastolla), ilmoitetaan asiasta Taysin päihdepsykiatrian poliklinikan vauvaperhetiimiin ja alueelliselle sosiaalityöntekijälle.