Arjen kuormituksen ja stressin hallinta

Kokonaiskuormitus rakentuu fyysisistä ja psyykkisistä, sosiaalisiin suhteisiin, perhe- ja työelämään sekä yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyvistä tekijöistä, jotka saavat aikaan kehon ja mielen stressiä. Kehomme ei erittele stressin lähteitä. Emme tule arjessa aina ajatelleeksi, että myös miellyttäväksi koetut asiat kuten innostus, jännitys mukavista asioista ja liikunnan fyysinen rasitus edellyttävät palautumista.   

Jokaisen elämään sisältyy ajoittaista stressiä ja kuormitusta. Se ei ole jotain, josta on päästävä täysin eroon. Stressin tehtävä on saada voimavarat käyttöön nostamalla vireystilaa ja aktiivisuutta. Stressi auttaa keskittymään erilaisiin haasteisiin ja tavoitteisiin. Stressillä on siis myös myönteisiä vaikutuksia.

Stressin kokeminen on yksilöllistä. Stressitasot vaihtelevat elämäntilanteesta, arjen kokonaiskuormituksesta ja ihmisen omista tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta tuntuu stressaavalta, ei välttämättä ole sitä toiselle. Siksi jokaisen oma kokemus on tärkeä stressitason mittari. Erot stressiin reagoimisessa ja stressinsietokyvyssä johtuvat yksilöllisistä valmiuksista, jotka ovat osin geneettisiä, osin opittuja ja osin tilannesidonnaisia. Omat sisäiset uskomukset, esimerkiksi vaativuus itseä kohtaan, saattavat altistaa stressille. Mitä enemmän ihmisellä on erilaisia kasautuneita kuormitustekijöitä, sitä alhaisempi stressinsietokyky usein on.

Erilaiset elämänmuutokset ja kriisit voivat aiheuttaa psyykkistä pahoinvointia ja stressiä. Sairaus, ihmissuhdekriisit, taloudelliset haasteet tai koettu väkivalta ovat esimerkkejä kuormittavista kriiseistä. Tämän hetken vallitseva maailmantilanne voi myös herättää ahdistusta ja huolta. Moni kriisi voi jatkua pitkään, eikä tilanteesta ole aina mahdollista irrottautua. Erityisesti tällöin on tärkeä vahvistaa omia voimavaroja ja tarvittaessa hakea apua ja tukea.

Stressi muuttuu haitalliseksi, kun kuormitus ja palautuminen eivät ole tasapainossa ja tilanne pitkittyy. Kyky tunnistaa pitkittynyt, kuormittava stressi, ja katkaista stressikierre ajoissa on osa hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja.

Kuormittavan stressin oireita ovat esimerkiksi

  • Rentoutumisen vaikeus, univaikeudet
  • Mielialan lasku, ärtyneisyys ja ahdistuneisuus
  • Erilaiset fyysiset oireet, kohonnut sydämen lyöntitiheys, kivut ja säryt
  • Sosiaalisista suhteista vetäytyminen

Kuinka tukea omaa jaksamista ja voimavaroja

  • Pohdi, mitkä asiat kuormittavat sinua ja voitko itse vaikuttaa kuormittaviin asioihin
  • Pidä huolta arjen rutiineista ja rytmistä ja pohdi, mitkä asiat arjessa lisäävät voimavarojasi
  • Pidä huolta rajoistasi ja harjoittele kykyä priorisoida ja sanoa ei
  • Mihin asioihin voit omassa työssäsi vaikuttaa?
  • Huolehdi pienistä tauoista työpäivän aikana.
  • Työajan ulkopuolella tee sinulle mielekkäitä asioita, rentoudu ja päästä irti mielessä pyörivistä asioista
  • Vietä aikaa läheisten ja ystävien kanssa ja keskustele heidän kanssaan mielen päällä olevista asioista
  • Varaa aikaa rauhoittumiselle ja palautumiselle
  • Tarvittaessa hae ulkopuolista apua ja tukea
Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään. Se ei ole lähtökohtaisesti jotain, josta on päästävä täysin eroon. Tärkeää on erottaa energisoiva ja kuormittava stressi toisistaan.

Päivitetty 25.2.2025