Kehon ja mielen hyvinvointi

Keho ja mieli ovat yhteydessä toisiinsa. Mieli vaikuttaa kehoon ja keho mieleen. Huolehtimalla kehosi tarpeista, riittävästä yöunesta, ravinnosta ja liikunnasta, vahvistat myös mielesi hyvinvointia. Toisaalta esimerkiksi merkityksellisten ihmissuhteiden vaaliminen ja omien arvojen mukainen elämä vaikuttavat myönteisesti myös kehon hyvinvointiin.

Joskus erilaisten kehollisten oireiden takana voi olla esimerkiksi pitkään jatkunut psyykkinen kuormitus. Toisinaan voi olla vaikea tietää, kummasta on kyse: fyysisestä vai psyykkisestä ilmiöstä. Sekä keho että mieli kertovat meille yhtä tärkeitä viestejä hyvinvoinnistamme, voimavaroistamme ja palautumiskyvystämme.

Kyky kokea tunteita on tärkeä osa ihmisyyttä. Olemme erilaisia siinä, kuinka tunnistamme ja kykenemme säätelemään erilaisia tunteita. Tunteet tuntuvat kehossa. Aivojen tunnereaktiot synnyttävät kehossa fysiologisia vasteita ja toimintoja. Esimerkiksi ahdistus voi tuntua palan tunteena kurkussa tai puristavana tunteena rinnassa.

Tunnesäätelyä opitaan lapsuudesta lähtien läheisissä ihmissuhteissa. Se, mihin ja miten voimakkaasti reagoimme tunteiden kautta erilaisissa tilanteissa, on seurausta aikaisemmista elämänkokemuksista ja niiden kautta muodostuneista käsityksistä sekä nykyhetken tilannetekijöistä. Siihen voivat vaikuttaa myös synnynnäiset ominaisuudet. 

Välillä on hyvä pysähtyä oman kehon ja tunteiden äärelle. Rentouttamalla kehoa, voidaan rauhoittaa mieltä ja rauhoittamalla mieltä, voidaan rentouttaa kehoa. Erilaisissa rentoutus- ja tarkkaavaisuusharjoituksissa tätä yhteyttä voidaan havainnollistaa ja vahvistaa.

Yksinkertaisimmillaan rentoutus on sitä, että tiedostat oman hengitystapasi, kehossasi vallitsevan jännityksen tai vaikka väärän työasennon ja pyrit parantamaan tilannetta. Voit esimerkiksi rauhoittaa hengitystäsi ja rentouttaa jännittyneitä hartioita.