Readspeaker

Diabeetikon raskaus

Diabeetikon raskaus

Tyypin 1 ja 2 diabetesta sairastavan raskaus

Diabeetikon raskaus - alkuosa lääkehoitoon asti - web-sisältö

Diabetesta sairastavan raskauden aikaiseen hoitoon kuuluvat säännölliset käynnit äitiyspoliklinikalla neuvolakäyntien lisäksi. Käynneillä tapaat kätilö-diabeteshoitajan, synnytyslääkärin sekä diabeteslääkärin. Tarpeen mukaan hoitoon osallistuvat myös silmälääkäri ja ravitsemusterapeutti.

Hoidon tavoitteena on hyvä sokeritasapaino koko raskauden ajan sikiön normaalin kehityksen turvaamiseksi.

Foolihappo 5mg suositellaan aloittamaan jo raskauden suunnitteluvaiheessa.

Raskaus vaatii diabetesta sairastavalta huolellista hoitoa ja paljon vaivannäköä. Äitiyspoliklinikan henkilökunta on valmis auttamaan ja on tukena koko raskauden ajan.

Raskauden aikainen seuranta äitiyspoliklinikalla

Alkuraskaudessa seuranta painottuu hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen ja ylläpitämiseen. Tällöin tapaat ensisijaisesti kätilö-diabeteshoitajaa sekä diabeteslääkäriä.

Ensimmäisellä käynnillä tarkistetaan hemoglobiini, hemoglobiiniin sitoutunut sokeri (HbA1c), kilpirauhasen ja munuaisten toimintakokeita sekä virtsanäyte. Hemoglobiini ja HbA1c tarkistetaan kahden kuukauden välein raskauden aikana. Muita näytteitä otetaan tarpeen mukaan. Tavoitteena on saada HbA1c mahdollisimman lähelle normaalia (42-53mmol/mol).

Sokeritasapainoa seurataan verensokerin omamittauksin. Kaikkia verensokerin seurantalaitteita voi käyttää raskauden aikana.
Tällä hetkellä verensokerin sensorointi (mm. Libre, Dexom) on yleisin seurantatapa, mutta myös verensokerin sormenpäämittaukset ovat erinomainen tapa selvittää omia verensokereitaan.

Diabetesta sairastavan odottajan ensikäynnillä tehdään alkuraskauden ultraäänitutkimus raskauden sijainnin ja keston määrittämiseksi.

Yhdistelmäseulontaan potilas varaa ajan OmaTaysin kautta. Yhdistelmäseulontaan kuuluvat laboratoriokokeet ohjelmoidaan neuvolasta käsin.

Rakenneultraäänitutkimus tehdään keskiraskaudessa (raskausviikko 20) äitiyspoliklinikalla.

Tämän jälkeen tapaat jokaisella käynnillä kätilö-diabeteshoitajan, diabeteslääkärin sekä synnytyslääkärin. Diabeteslääkäri tarkistaa verensokeritasoa kahden viikon välein ja antaa ohjeita sovitusti myös vastaanottokäyntien välissä.

Raskausviikon 32 jälkeen käynnit tihenevät kahden viikon välein tapahtuvaksi. Raskauden aikana sikiön kasvua ja kehitystä seurataan ultraäänitutkimuksin. Raskauden edetessä käyntejä tihennetään tilanteen mukaan. Loppuraskauden aikana sikiön vointia seurataan ultraäänitutkimusten lisäksi KTG-laitteella (= sikiön sydämen sykettä mittaava laite).

Synnytystapa selviää loppuraskauden aikana äidin ja sikiön voinnin perusteella.

Synnytyksen aikana verensokerin tasapainosta huolehditaan antamalla tarpeen mukaan sokeria ja insuliinia suonensisäisesti.
Synnytyksen alkuvaiheessa voi turvallisin mielin myös syödä ja juoda.

Neuvola seuraa raskautta ja on mukana vanhemmaksi kasvamisessa.

Tärkeä verensokerin omaseuranta

Verensokerin kotiseurannalla on suuri merkitys sokeritasapainon seurannassa. Jos sinulla on verensokerin sensorointi, tarkista verensokeritason toistuvuutta muutaman päivän välein.

Verensokerin sormenpäämittausten tulokset ovat tärkeä kirjata seurantalomakkeelle tai seurantavihkoon. Kirjauksien ja sensorin seurannan perusteella kykenee paremmin muokkaamaan omaa lääkehoitoaan. Raskauden aikana tavoitellaan verensokeritasoa 3.5–7.8 mmol/l.

Verensokereita on hyvä katsoa ennen ja jälkeen aterioiden sekä nukkumaan mennessä ja tarvittaessa yöllä.

Alkuraskaudessa hypoglykemian eli liian matalan verensokerin (< 3.5 mmol/l) riski on suurentunut, koska estrogeeni tehostaa insuliinin vaikutusta. Tällöin insuliinimäärät todennäköisimmin vähenevät.

Keskiraskaudesta lähtien insuliinin teho huononee istukkahormonien määrän lisääntyessä. Insuliinimäärät lisääntyvät joskus runsaastikin. Suurimmillaan insuliinin tarve on raskausviikoilla 28–32.

Diabeetikon raskaus - LibreView -tili - nosto

Jos sinulla on LibreView-tili, ole hyvä ja jaa verensokerisensoroinnin tiedot äitiyspoliklinikalle tunnuksella 08551869.

Diabeetikon raskaus - loppuosa lääkehoidosta eteenpäin - web-sisältö

Lääkehoito

Insuliini

Monipistoshoito ja insuliinipumppuhoito ovat raskauden aikana helppoja ja turvallisia hoitomuotoja. Myös ns. älypumppuja voidaan käyttää raskauden aikana. Tavallisesti voidaan jatkaa samoilla insuliineilla, joita on käytetty ennen raskauttakin.

Pistospaikat voivat olla samat myös raskauden aikana. Perusinsuliini kannattaa pistää reiteen tai pakaraan ja ateriainsuliinit vatsan alueelle. Insuliinien pistoalue on hyvä pitää mahdollisimman laajana. Sopiva neulan pituus on 4 mm.

Sopiva perusinsuliiniannos määritellään ennen aterioita olevien verensokereiden mukaan. Sopiva ateriainsuliiniannos määritellään hiilihydraattien ja aterioiden jälkeisten verensokereiden perusteella.

Metformiini

Tyypin 2 diabetesta sairastavalla on usein käytössä metformiini-lääkitys ennen raskautta. Sitä voidaan jatkaa koko raskauden ajan. Tarvittaessa tablettilääkityksen rinnalle aloitetaan insuliinihoito raskauden ajaksi.
Muut tyypin 2 diabetekseen käytettävät tablettilääkkeet ja pistettävät lääkkeet tulee lopettaa raskauden alettua.

Ravitsemus

Monipuolinen, terveellinen ruokavalio on hyvän hoidon perusta. Säännöllinen ateriarytmi helpottaa hyvän sokeritasapainon ylläpidossa.

Lautasmalli on hyvä ohje aterioita koottaessa.
Puolet lautasesta on hyvä täyttää kasvikunnan tuotteilla. Neljäsosa lautasesta täytetään perunalla, riisillä, pastalla tai viljatuotteilla ja loppu lautasesta täytetään kalalla, kanalla, lihalla tai kasviproteiineilla. Aterialla voi syödä myös leivän ja ruokajuomaksi valita lasillisen maitotuotetta. Hedelmä- tai marja-annoksen voi ottaa jälkiruoaksi, jos verensokerit pysyvät tavoitteissa.

Pyri käyttämään vähintään puoli kiloa vihanneksia ja juureksia päivässä, myös palkokasvien määrää kannattaa lisätä. Runsaskuituisten viljatuotteiden käyttäminen huolehtii riittävän kuitumäärän keräämisestä. Juoksevista maitotaloustuotteista valitse vähärasvaiset ja maustamattomat tuotteet.

Eläinrasvaa on syytä käyttää niukasti. Kalan rasva on hyvää rasvaa, joten kalaa olisi hyvä syödä 2–3 kertaa viikossa. Ruoanlaitossa on hyvä käyttää kohtuudella ruokaöljyä, leivän päällä kasvimargariinia (60–70 %) ja vähärasvaista juustoa tai leikkelettä.

Sokerillisia makeisia, suklaata, leivonnaisia, virvoitusjuomia, jogurttia, sokeria, siirappia ja hunajaa on hyvä käyttää mahdollisimman vähän.

Makeutusaineista voi käyttää aspartaamia, asesulfaamia ja sukraloosia.

Tieto ravitsemuksesta: Raskausdiabeetikon ruokavaliosuositus

Liikunta

Normaalisti etenevä raskaus ei ole este liikkumiselle. Lähes kaikki liikuntamuodot sopivat raskaana oleville. Säännöllinen liikunta parantaa sokerin käyttöä lihaksissa ja kohottaa kuntoa. Päivittäin tulisi liikkua vähintään 30–45 minuuttia.

Jos harrastat liikuntaa aterian jälkeen, muista joko vähentää insuliiniannosta edeltävältä aterialta tai syö välipala ennen liikkumista. Pitkäkestoinen liikunta voi vaikuttaa verensokereita laskevasti jopa 12 tuntia liikuntasuorituksen jälkeen.

On huomioitava, että jalkineet soveltuvat liikkumiseen. Jalkojen hoitaminen ja säännöllinen tutkiminen ovat tärkeä osa päivittäistä omahoitoa. Kokeile tukisukkien käyttöä, jos jaloissa on turvotusta.

Loppuraskaudessa rauhallinen liikunta, esim. kävely ja uinti, ovat hyvät liikuntamuodot synnytykseen saakka.

Jos ilmaantuu ennenaikaisen synnytyksen merkkejä, on liikunnan välttäminen ja lepo ehdottoman tärkeää. Tällöin voit kuitenkin tehdä jumppaliikkeitä makuullaan ja venytellä.

Liikunta auttaa myös jaksamaan ja voimaan paremmin!

Synnytyksen jälkeen

Vastasyntynyt

Synnytyksen jälkeen vastasyntynyt siirtyy äidin mukana lapsivuodeosastolle, jos hänen verensokerinsa ovat hyvät. Lapsen verensokereita seurataan vähintään puolen vuorokauden ajan. Jos lapsella on matalahko verensokeritaso, tihennetään imetystä ja tarvittaessa lapselle annetaan lisämaitoa.

Tarvittaessa lastenlääkäri siirtää vastasyntyneen vastasyntyneiden tarkkailuosastolle matalien verensokereiden korjaamiseksi. Useimmiten äiti voi siirtyä osastolle vastasyntyneen mukana.

Matalat verensokerit johtuvat lapsen lisääntyneestä insuliinituotannosta raskauden aikana, mikä tasoittuu muutamassa päivässä. Vastasyntyneen matalan verensokerin riskiä lisää äidin koholla olevat verensokerit loppuraskauden ja synnytyksen aikana.

Imetys

Kannustamme imetykseen ja ihokontaktiin! Äidinmaito on lapsen ensisijainen ravinto.

Imetys kuluttaa runsaasti äidin energiaa. Tästä johtuu, että verensokeri voi laskea melko nopeasti imettämisen yhteydessä. Ennen imettämistä tulisikin syödä 10-20ghh, jolle ei pistetä insuliinia. Imetyksen aikana käden ulottuvilla tulee olla nopeasti imeytyvää hiilihydraattia, esimerkiksi mehua, matalan verensokerin varalta. Imetyksen edetessä opit miten verensokerit käyttäytyvät imetyksen aikana ja tiedät, pitääkö sinun laskea perusinsuliinia tai syödä imetyksen yhteydessä välipalaa.

Verensokerit

Synnytyksen jälkeen insuliinin tarve vähenee palautuen raskautta edeltävälle tasolle muutaman viikon kuluessa.

Verensokeri on hyvä mitata edelleen ennen aterioita ja kaksi tuntia aterioiden jälkeen insuliiniannosten tarkistamiseksi. Ateriainsuliini on hyvä pistää syömisen jälkeen niin pitkään kuin imettää. Enää ei kuitenkaan pyritä yhtä tiukkaan sokeritasapainoon kuin raskauden aikana. Suositeltavaa on pitää ateriaa edeltävä verensokeri tasolla 5–7 mmol/l. Aterian jälkeen (2 tuntia) verensokerin on hyvä olla alle 10.0 mmol/l.

Vaikeita hypoglykemioita ei saa esiintyä.

Diabeteslääkärin tapaaminen synnytyksen jälkeen

Diabeteslääkäri tapaa tyypin 1 diabetesta sairastavan noin kuukausi synnytyksen jälkeen äitiyspoliklinikalla. Ennen käyntiä tarkistetaan laboratoriokokeita. Käynnin tarkoituksena on tarkistaa sokeritasapaino synnytyksen jälkeen, mahdollisen imetyksen aikana ja tarvittaessa antaa lisäohjeita. Käynnillä tehdään jatkosuunnitelma omaan hoitopaikkaan.

Tavallisesti tyypin 2 diabetesta sairastavat siirtyvät suoraan synnytyksen jälkeen perusterveydenhuollon piiriin.
Synnytyksen jälkitarkastus tapahtuu omassa äitiysneuvolassa.

2.0 Hiusviivaerotin


Diabeetikon raskaus - potilasohjeet - nosto

Diabeetikon raskaus - hoitopaikat - nosto

Diabeetikon raskaus - vastuuhenkilöt - nosto

Vastuuhenkilöt

Osastonlääkäri Anita Virtanen
Osastonhoitaja Sari Antikainen
Asiantuntijahoitaja Paula Mäkelä

2.0 Hiusviivaerotin


Diabeetikon raskaus - sinua saattaisivat kiinnostaa linkit

Tutkimukset ja seuranta äitiyspoliklinikalla paluulinkki

Diabeetikon raskaus - muualla verkossa - nosto

Muualla verkossa

Päivitetty 14.8.2024