Eturauhassyöpäpotilaan hoitopolku

Alkuvaiheessa eturauhassyöpä on oireeton. Syövän kasvaessa sinulle on mahdollista tulla virtsaamiseen liittyviä oireita, jotka ovat samanlaisia kuin hyvänlaatuisessa eturauhasen liikakasvussa. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi tihentynyt virtsaamistarve, äkillinen pakottava virtsahätä, virtsasuihkun heikkeneminen, yövirtsaisuus ja virtsaumpi. Paikallisesti eturauhasen ulkopuolelle kasvanut eturauhassyöpä voi aiheuttaa joskus kipuoiretta. Jos syöpä lähettää etäpesäkkeitä, oireet voivat olla moninaisia riippuen levinneisyyden sijainnista. Joskus eturauhassyövän ensioireet ovat etäpesäkkeistä johtuvia. Näitä oireita ovat esimerkiksi väsymys, yleiskunnon lasku, kivut ja halvausoireet.

Eturauhassyöpä ja eturauhassyöpäepäily luokitellaan yleensä kiireellisesti selvitettäväksi ja lähete käsitellään kolmen arkipäivän sisällä sen saapumisesta. Urologian erikoislääkäri perehtyy lähetteeseen ja suunnittelee sinulle tarvittavat tutkimukset ja vastaanottajan. Osastonsihteeri varaa ja lähettää sinulle kutsun tarvittaviin tutkimuksiin ja laboratoriokokeisiin. Kutsu lähetetään postitse viiden arkipäivän sisällä lähetteen saapumisesta. Vastaanotolla sinulle tarvittaessa tehdään eturauhasen ultraäänikuvaus ja otetaan eturauhasen koepalat. Tutkimukset ovat kiireellisiä, mutta eivät päivystyksellisiä.

Eturauhassyöpäepäilyn selvittämisessä käytetään PSA-verikokeen mittaamista, eturauhasen tunnustelua peräsuolen kautta, ultraäänikuvausta, eturauhasen magneettikuvausta ja eturauhasen koepalatutkimusta. Urologi arvioi, mitkä näistä tutkimuksista ovat sinun kohdallasi aiheellisia.

PSA-arvo nousee eturauhasen sairauksissa ja eturauhasen ärsyyntyessä, eikä sen perusteella voi todentaa eturauhassyöpää. Kohonnut PSA-arvo ainoastaan aiheuttaa tarpeen lisäselvityksille. Eturauhasen tunnustelussa voidaan havaita eturauhasen suurentuminen, kovettuminen, aristus ja kyhmyt. Tunnustelu antaa tärkeää lisätietoa eturauhasesi tilasta, mutta sillä ei voi diagnosoida eturauhassyöpää.

Eturauhassyövän diagnoosi voidaan tehdä vain ultraääniohjatuissa eturauhasen koepalatutkimuksissa. Perinteisesti 12 koepalaa otetaan ympäri eturauhasta kohdentamatta, koska eturauhasen ultraäänikuvauksessa kasvainta ei yleensä pystytä toteamaan. Magneettikuvauksessa aggressiiviset syövät näkyvät varsin luotettavasti. Jos magneettikuvauksessa todetaan epäilyttävä alue, voidaan tästä ottaa kohdennetut näytteet. Jos kasvaimia ei magneettikuvauksessa todeta, ei näytteitä tarvitse välttämättä ottaa ollenkaan.

Toistuvia näytteidenottoja ilman magneettikuvausta on syytä välttää niiden epätarkkuuden vuoksi. Patologi tutkii eturauhasnäytteet ja diagnoosi perustuu hänen lausuntoonsa. Jos sinulla todetaan keskiaggressiivinen tai aggressiivinen eturauhassyöpä, levinneisyyskuvauksina tehdään yleensä luustokarttatutkimus ja vartalon tietokonekuvaus. Tässä vaiheessa harvoin tarvitaan PSMA-PET-CT-kuvausta.

Lue lisää:

• Ultraäänitutkimus
• Magneettikuvaus
• Tietokonetomografia

Vastaanottokäynti alkaa yleensä urologian poliklinikan sairaanhoitajan haastattelulla. Saat hoitajalta tulehdusriskiä vähentävän antibiootin tuntia ennen vastaanottoa, jos sinulta suunnitellaan otettavaksi eturauhasesta koepalat.

Eturauhassyöpäepäilyn selvittämiseen käytetään yleensä PSA-verikokeen mittaamista, eturauhasen tunnustelua peräsuolen kautta, ultraäänikuvausta, eturauhasen magneettikuvausta ja eturauhasen koepalatutkimusta. PSA arvo nousee eturauhasen sairauksissa ja ärsyyntyessä, eikä sen perusteella voi todeta eturauhassyöpää. Usein PSA nousu on tilapäistä. Jos kontrolliverikokeessa PSA todetaan laskeneen normaaliksi, lisätutkimuksia ei tarvita.

Eturauhasen tunnustelussa havaitaan eturauhasen suurentuminen, kovettuminen, aristus ja kyhmyt. Tunnustelu antaa tärkeää lisätietoa eturauhasesi tilasta, mutta sillä ei voi diagnosoida eturauhassyöpää. Eturauhassyövän diagnoosi voidaan tehdä vain ultraääniohjatuissa eturauhasen koepalatutkimuksissa. Kliinisten tietojen pohjalta mietit urologin kanssa, onko eturauhasnäytteiden ottaminen sinun kohdallasi aiheellista.

Jos syövän todennäköisyys on pieni, voidaan näytteet jättää ottamatta. Perinteisesti 12 koepalaa otetaan ympäri eturauhasta kohdentamatta, koska eturauhasen ultraäänikuvauksessa kasvainta ei yleensä pystytä toteamaan. Magneettikuvauksessa aggressiiviset syövät näkyvät varsin luotettavasti. Jos magneettikuvauksessa nähdään epäilyttävä alue, voidaan siitä ottaa kohdennetut näytteet. Jos kasvaimia ei magneettikuvauksessa todeta, ei näytteitä tarvitse välttämättä ottaa ollenkaan. Toistuvia näytteidenottoja ilman magneettikuvausta on syytä välttää niiden epätarkkuuden vuoksi. Patologi tutkii eturauhasnäytteet ja diagnoosi perustuu hänen lausuntoonsa. Jos sinulla todetaan keskiaggressiivinen tai aggressiivinen eturauhassyöpä, levinneisyyskuvauksina tehdään yleensä luustokarttatutkimus ja vartalon tietokonekuvaus. Tässä vaiheessa harvoin tarvitaan PSMA-PET-CT kuvausta.

Eturauhassyövän sinulle aiheuttama riski on riippuvainen syövän ominaispiirteistä (aggressiivisuus ja levinneisyys) sekä yksilöllisistä tekijöistä (ikä, muu terveys, potilaan toiveet). Moniammatillisessa työryhmässä syöpäsairauksien hoitoon perehtyneet erikoislääkärit perehtyvät tilanteeseesi asiakirjojen perusteella ja arvioivat tutkimustuloksiasi. Näiden perusteella he laativat yksilöllisen hoitosuosituksen syöpäsairautesi hoitoon. Tarkoituksena on taata kaikille potilaille yhtenäinen ja hoitosuosituksiin perustuva hoito. Työryhmään kuuluvat urologian erikoislääkäri, syöpätautien erikoislääkäri, radiologian erikoislääkäri, patologian erikoislääkäri ja sairaanhoitaja. Työryhmässä myös arvioidaan, onko sairautesi hoitoon tarjolla syövänhoitotutkimuksia. Mikäli on, hoitoneuvottelussa lääkäri kertoo sinulle sopivasta tutkimuksesta. Jos moniammatillisen työryhmän ehdottama hoitosuositus ei vastaan potilaan toivetta, voidaan tästä hoitoneuvottelun tuloksena poiketa.

Eturauhassyövän hoitoon on olemassa useita eri menetelmiä. Hoitotavan valitaan vaikuttavat syövän aggressiivisuus ja levinneisyys, potilaan ikä ja perussairaudet sekä potilaan toiveet. Moniammatillinen työryhmä antaa hoitotavasta suosituksen. Hoitomenetelmä päätetään kuitenkin aina lääkärin ja potilaan välisessä hoitoneuvottelussa, johon voivat osallistua myös läheiset.

Matalan riskin eturauhassyövän ensisijainen hoitosuositus on aktiivinen seuranta, joka ei aiheuta muihin hoitoihin liittyvää riskiä elämänlaatua alentaviin haittoihin. Matalan riskin eturauhassyöpä kasvaa korkeintaan hitaasti eikä lähetä etäispesäkkeitä. Taudin kehitystä tarkasti seuraamalla voidaan aktiivista hoitoa siirtää myöhemmin tehtäväksi tai usein välttää tämä kokonaan. Aktiivinen seuranta hoitona vaatii sinulta hyväksynnän ja motivaation.

Eturauhasen paikallista keskiriskin tai korkean riskin syöpää hoidetaan useimmiten leikkaamalla tai sädehoidolla. Molemmissa hoidoissa pyritään syöpäsolukko hävittämään kokonaan. Tutkimusten mukaan leikkaus- ja sädehoidon tulokset ovat lähes samanveroisia ja hoitopäätös tehdään toiveitasi kuunnellen.

Leikkaushoitoon voidaan lähteä, jos sinun yleinen terveydentilasi on riittävän hyvä ja odotettavissa oleva elinikäsi vähintään 10 vuotta. Leikkauksessa poistetaan eturauhanen kokonaan. Siihen liittyy aina haittavaikutusten riski, kuten mahdollisuus verenvuotoon, veritulppaan, tulehdukseen tai lantion imunestekertymiin. Eturauhassyöpäleikkaukseen liittyy erityisriskeinä mahdollisuus virtsankarkailuun ja erektion menetykseen.

Sädehoito on polikliinista sarjahoitoa sisältäen 20–39 hoitokertaa. Hoito on yleensä hyvin siedettyä, mutta saattaa aiheuttaa lantion alueella paikallisoireita, kuten tiheää virtsaamis- ja ulostamistarvetta. Sädehoito aiheuttaa erektion heikkenemistä 1–2 vuoden päästä hoidon jälkeen. Sädehoito vaatii usein liitännäishoitona hormonaalista lääkitystä, joka poistaa tilapäisesti mieshormoni testosteronin tuotannon. Tämä aiheuttaa sinulle tilapäisesti hikoilupuuskia, luiden haurastumista, lihasvoiman vähentymistä ja seksuaalisen halukkuuden laskua. Hormonihoidon pituus on 0,5–1,5 vuotta.

Etäispesäkkeitä lähettäneeseen eturauhassyöpään ei ole parantavaa hoitoa, mutta taudin eteneminen voidaan pysäyttää usein pitkäksikin aikaa. Ensisijainen hoito on pysyvä hormonihoito. Tapauskohtaisesti annetaan muita hoitoja kuten sädehoitoa, solunsalpaajalääkitystä tai radioisotooppihoitoa. Näillä hoidoilla pyritään parantamaan elämälaatuasi ja pidentämään elinaikaasi. Kun syövän etenemistä jarruttava hoito ei enää tehoa tai hoidon aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi hoitoasi ei enää kannata jatkaa, siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Oireenmukaisessa hoidossa tavoitellaan mahdollisimman hyvää elämän loppuvaihetta. Hoito on aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista.

Jos sinulla on todettu matalan riskin eturauhassyöpä, moniammatillinen työryhmä saattaa suosittaa sinulle hoidoksi aktiivista seurantaa. Hoidosta päättäminen tapahtuu kuitenkin aina sinun ja hoitavan lääkärin kesken käytävässä neuvottelussa. Aktiivinen seuranta hoitona vaatii sinulta hyväksynnän ja motivaation.

Eturauhassyöpä on usein hitaasti etenevä sairaus. Jos kyseessä on matalan riskin tauti, eturauhassyöpä kasvaa hitaasti tai ei lainkaan eikä lähetä etäispesäkkeitä. Tämän vuoksi matalan riskin eturauhassyövän ensisijainen hoitosuositus on aktiivinen seuranta, joka ei aiheuta muihin hoitoihin liittyvää riskiä elämänlaatua alentaviin haittoihin. Syövän kehitystä tarkasti seuraamalla voidaan aktiivista hoitoa siirtää myöhemmin tehtäväksi tai usein välttää kokonaan. Aktiivisen seurannan tavoitteena on hoitaa ne potilaat, jotka oikeasti tarvitsevat ja hyötyvät hoidosta sekä välttää ylihoitoa ja ylihoitojen aiheuttamia haittavaikutuksia.

Aktiivinen seuranta toteutetaan urologian poliklinikalla. Seuranta pitää sisällään 3–6 kuukauden välein mitattavan PSA-verikokeen sekä tarvittaessa suoritettavan magneettikuvauksen tai koepalojen ottamisen eturauhasesta. Jos seurannassa todetaan eturauhassyövän muuttuvan aggressiivisemmaksi tai syövässä merkittävästi kasvua, aktiivinen seuranta lopetetaan ja siirrytään aktiiviseen hoitoon.

Tutkimuksissa on todettu, että aktiivinen seuranta on turvallista: Leikkaus- tai sädehoitoon verrattuna kuolleisuudessa ei ole todettu eroa. Alle puolet aktiiviseen seurantaan lähteneistä potilaista on tarvinnut aktiivista hoitoa 10 vuoden seurannan aikana. Aktiivinen seuranta ei huononna elämänlaatua.

Leikkaushoito tulee kyseeseen, jos sinulla on paikallinen ja hoitoa vaativa eturauhassyöpä. Yleiskuntosi on oltava riittävän hyvä ja elinaikaennusteesi vähintään 10 vuotta. Ennen leikkausta anestesialääkäri perehtyy täyttämääsi esitietokaavakkeeseen, pyytää mahdollisesti lisätutkimuksia ja kutsuu sinut tarvittaessa vastaanottokäynnille. Sairaanhoitajalta saat kirjalliset ohjeet leikkaukseen valmistautumisesta. Tulet sairaalaan leikkausaamuna kotoa ja sinut vastaanottaa leikkausosaston sairaanhoitaja, joka haastattelee sinut vielä ennen leikkausta. Tämän jälkeen odotat leikkausta odotustilassa, jossa voi olla muitakin leikkaukseen odottavia potilaita. Nukutushoitaja noutaa sinut leikkaussaliin, käyt leikkaustasolle makaamaan ja saat peiton päällesi. Hoitajat kiinnittävät valvontalaitteet (sydänfilmi, verenpainemittari, happimittari) ja nukutuslääkäri laittaa tippakanyylin. Aina ennen nukutusta käydään läpi tarkistuslista, jossa sinulta kysytään muutamia asioita ja muihin kysymyksiin vastaa nukutuslääkäri tai hoitaja. Nukutuksen alkaessa saat happimaskin kasvojen yläpuolelle ja voit vetää muutaman syvän hengenvedon. Nukutusaineet tulevat tippakanyylin kautta. Nukahdat nopeasti ja sinulle laitetaan hengitysputki.

Leikkauksessa poistetaan eturauhanen ja rakkularauhaset sekä tarvittaessa lantion alueen imusolmukkeet. Eturauhassyöpäleikkaus tehdään tähystämällä (perinteinen tähystysleikkaus tai robottiavusteinen leikkaus) ja sen suorittaa urologian erikoislääkäri. Leikkauksen kesto on noin 2–4 tuntia. Heti leikkauksen jälkeen heräämössä kasvosi voivat olla lievästi turvoksissa ja kurkku voi tuntua karhealta hengitysputkesta johtuen. Tavallisesti leikkauksen jälkeinen kipu on maltillista ja vahvoja kipulääkkeitä tarvitaan lähinnä leikkauspäivänä. Leikkauksen jälkeen useilla potilailla on virtsahädän tunne huolimatta virtsarakossa olevasta katetrista. Heräämössä vointiasi seurataan parin tunnin ajan, jonka jälkeen sinut siirretään urologiselle vuodeosastolle. Tuomme henkilökohtaiset tavarat huoneeseesi ja soitamme tarvittaessa puolestasi läheisellesi voinnistasi. Leikkauspäivän iltana autamme sinut jalkeille ja saat voinnin salliessa syötävää. Kipulääkettä saat säännöllisesti ja aina tarvittaessa, jos sinulla tuntuu kipuja. Annamme sinulle myös suonensisäistä nesteytystä virtsan tulon edistämiseksi. Tarkkailemme vointiasi ja vatsallasi olevien leikkaushaavojen sidoksia. Seuraavana aamuna aamupalan jälkeen urologi tulee tapaamaan sinua ja arvioi mahdollisuutesi kotiutua. Yleensä potilaat kotiutuvat ensimmäisenä leikkauksen jälkeisenä päivänä. Koska kotiudut kestokatetrin kanssa, annamme sinulle mukaan tarvittavat hoitotarvikkeet ja ohjaamme, kuinka katetrin kanssa toimitaan kotona. Kestokatetri on sinulla 1–2 viikon ajan ja se poistetaan urologian poliklinikalla. Tuolloin sairaanhoitaja tarkistaa toipumisesi leikkauksesta ja fysioterapeutti ohjaa lantionpohjan lihasharjoitteet virtsankarkailun vähentämiseksi. Saat kaikki hoito-ohjeet myös kirjallisena. Kotiin pääset lähtemään iltapäivällä joko läheisen kyyditsemänä tai tilaamme sinulle tarvittaessa kelataksikyydin. Sairausloman pituus on neljä viikkoa.

Patologi tutkii mikroskoopilla poistetun eturauhasen ja muut kudokset sekä antaa lausunnon syövän aggressiivisuudesta ja laajuudesta noin neljän viikon kuluessa. Leikkauksen jälkeinen tilanteesi kontrolloidaan kolmen kuukauden kuluttua. Tuolloin tarkistetaan toipumisen eteneminen ja syövän hoidollinen tulos. Leikkauksen jälkeen PSA-arvon kuuluu olla alle 0,1 µg/l. Jos seurannassa sinulla todetaan eturauhassyövän uusiutuminen, syöpä voidaan yrittää tuhota vielä sädehoidolla.

Yleisiä leikkauksen jälkeisiä haittavaikutuksia ovat riski verenvuotoon, veritulppaan, tulehdukseen ja lantion alueen imunestekertymiin. Eturauhassyöpäleikkauksen jälkeisiä tyypillisiä haittavaikutuksia ovat virtsankarkailu ja erektiokyvyn meneminen. Virtsankarkailua on leikkauksen jälkeen kaikilla ja virtsankarkailusuojan käyttö on välttämätöntä. Karkailu vähenee pikkuhiljaa, ja yleensä kolmen kuukauden kohdalla karkailu on jo vähäistä. Vaippaa käyttää kuitenkin puolen vuoden kuluttua lähes puolet potilaista ja vuoden kuluttua kolme potilasta kymmenestä. Usein karkailu on vähäistä ja vaippa on tippakarkailun vuoksi, mutta noin seitsemän potilasta sadasta kärsii pysyvästi hankalasta virtsankarkailusta. Tällöin voidaan tarvittaessa päätyä korjaavaan leikkaukseen, jolla virtsankarkailua pyritään vähentämään.

Erektiohäiriö on huomattavan yleistä eturauhassyöpäleikkauksen jälkeen. Jos leikkauksessa voidaan turvallisesti säästää erektiohermoja, erektiokyvyn palautumisen todennäköisyyttä voidaan parantaa. Tästä huolimatta erektio palaa vain puolella potilaista, jolla erektiokyky on hyvä ennen leikkausta ja leikkauksessa on pyritty erektiohermojen säästöön. Eturauhasen poiston jälkeen siemennestettä tai siittiöitä ei enää purkaudu ulos. Kaikilla potilailla erektiohermojen säästö ei ole mahdollista, jos syöpä kasvaa eturauhasen kapseliin tai kapselista läpi.

Lue lisää:

• Eturauhasen poisto robottiavusteisesti 

Sädehoitoa käytetään eturauhassyövässä parantavana hoitomuotona. Sädehoidon suunnittelu alkaa vastaanotolla sädehoitolääkärin kanssa, joka käy kanssasi läpi hoidon kulun ja siihen liittyvät odotetut haitat. Ennen sädehoidon aloitusta tarvitaan kaksi valmistelevaa käyntiä ja yksi lääkärin vastaanottokäynti. Ensimmäisellä käynnillä eturauhaseen asetetaan kultajyvät tähtäysmerkeiksi sädehoidon tarkan kohdistamisen mahdollistamiseksi, ja toisella käynnillä sinulle tehdään suunnittelutietokonekuvaus. Kuvauksen perusteella lääkäri määrittelee sädehoidettavan alueen, ja fyysikko suunnittelee käytettävien sädehoitokenttien kulmat. Eturauhasen vieressä sijaitsevat virtsarakko ja peräsuoli, joiden säderasitus pyritään pitämään hoidossa mahdollisimman pienenä. Sädehoidosta kokemasi tyypilliset haittavaikutukset ovat virtsarakon ärsytysoire ja mahdollisesti peräsuolen hoidon aikainen toiminnan vilkastuminen. Yksi sädehoitokerta kestää noin 20 minuuttia. Hoitokerran jälkeen et tarvitse mitään erityistoimenpiteitä. Eturauhassyövän sädehoidon pituus vaihtelee kymmenestä päivästä kahteen kuukauteen. Sädehoito annetaan ulkoisella sädehoitolaitteella.

Eturauhasen kudoksensisäisessä sädehoidossa eli HDR-tykösädehoidossa (high dose rate, HDR-brakyterapia) annetaan korkea ja tarkkarajainen säteilyannos eturauhasen sisäisesti. Tämä yhdistetään yleensä 3–5 viikon mittaiseen ulkoiseen sädehoitoon. Useat nykyaikaiset tutkimukset osoittavat, että tällainen yhdistelmäsädehoito parantaa taudin ennustetta, kun hoitoa verrataan eturauhasen ulkoiseen sädehoitoon. Erityisesti korkean uusiutumisriskin (Gleason 9–10) eturauhassyöpäpotilaiden katsotaan hyötyvän tästä hoidosta. Hoitotulokset saavutetaan ilman merkittävää haittavaikutuksien lisääntymistä. Runsaat virtsavaivat, syövän sijainti lähellä virtsaputkea tai eturauhasen suuri koko saattavat olla este tykösädehoidon toteutukselle.

HDR-tykösädehoito toteutetaan nukutuksessa eturauhaseen hetkellisesti asetettavien neulojen kautta. Toimenpiteen aikana eturauhaseen laitetaan lisäksi kolme markkeria, jotka mahdollistavat ulkoisen sädehoidon kohdentamisen tarkasti eturauhaseen. Hoidon jälkeen varmistetaan virtsaamisen käynnistyminen ja sairaalasta kotiudutaan seuraavana päivänä. Ulkoinen sädehoito aloitetaan yleensä noin kaksi viikkoa tykösädehoidon jälkeen. Tykösädehoidon jälkeen virtsa voi olla veristä muutaman päivän ajan. Muilta osin tämän yhdistelmäsädehoidon (HDR-tykösädehoito ja ulkoinen sädehoito) haitat ovat samankaltaiset kuin ulkoisessa sädehoidossa. Virtsarakon ärsytys on tavanomaista hoitojakson aikana, kuten myös peräsuolen ärsytyksestä johtuva tihentynyt suolen toiminta.

Etäpesäkkeitä lähettäneessä eturauhassyövässä sädehoitoa annetaan joskus oireenmukaisena hoitona helpottamaan esimerkiksi luustopesäkkeiden aiheuttamaa kipua.

Lue lisää:

• Eturauhasen tähtäysmerkkien asetus ja annossuunnittelukuvaus 
• Eturauhassyövän sädehoito 

Eturauhassyöpä on yleensä riippuvainen mieshormonivaikutuksesta. Kun tämä eliminoidaan, syöpäkudosta alkaa kuolla ja mennä nukkuvaan tilaan, joka voi jatkua montakin vuotta. Hormonihoito ei kuitenkaan paranna syöpää kokonaan. Tavallisimmin hormonihoitona käytetään kastraatiota, joka toteutetaan 1–6 kuukauden välein annettavina pistoksina. Vaihtoehtona on myös kivesten hormonia tuottavan osan kirurginen poisto.

Kastraatiohoidon haittavaikutuksena saattaa esiintyä hikoilutaipumusta, kuumia aaltoja, masennusta ja sukupuolitoimintojen häiriöitä. Pitkäaikaisessa käytössä saattaa esiintyä luukatoa ja lihasvoiman heikkenemistä. Näitä muutoksia voi hidastaa lisäämällä fyysistä aktiviteettia.

Hormonihoitoa käytetään ensisijaisena vaihtoehtona, kun kyseessä on levinnyt eturauhassyöpä tai PSA-arvon suurentuminen, joka on tapahtunut paikallisen syövän radikaalihoidon jälkeen eikä muu hoito tule kyseeseen. Hormonihoitoa käytetään myös sädehoidon liitännäishoitona parantamaan sen tehoa.

Kastraation vaihtoehtona voidaan käyttää antiandrogeenitabletteja, jotka estävät mieshormonin vaikutusta syöpäkudoksessa. Mikäli syöpä on lähettänyt etäpesäkkeitä, antiandrogeenit eivät ole yhtä tehokkaita kuin kastraatio. Niiden etuna kastraatioon verrattuna on elämänlaadun, luuntiheyden ja seksuaalitoimintojen säilyminen paremmin. Haittavaikutuksina ilmenee rintarauhasten kasvua ja nisien arkuutta, joita estetään ennen hoidon aloitusta annettavalla rintarauhasten yhden hoitokerran sädehoidolla.

Kastraatiohoidolla estetty syöpäsolun sisäinen androgeenisignalointireitti yleensä aktivoituu uudelleen jossakin vaiheessa, jolloin sairaus alkaa jälleen edetä. Viime vuosina on tullut käyttöön uusia suun kautta otettavia lääkkeitä, jotka estävät uudelleen aktivoitunutta androgeenisignalointireittiä. Tällöin sairaus saadaan uudelleen hallintaan.

Lue lisää:

• Eturauhassyöpää sairastavan hormonilääkitys

Solunsalpaajat ovat lääkkeitä, jotka estävät solujen jakaantumista eri mekanismein. Solunsalpaajat vaikuttavat erityisesti nopeasti jakaantuviin soluihin kuten syöpäsoluihin, minkä niitä käytetään syöpätautien hoitoon ja syöpätaudin kulun jarruttamiseen parantumattomassa sairaudessa. Ne vaikuttavat kuitenkin myös terveiden solujen jakaantumiseen ja kudosten uusiutumiseen, mistä aiheutuvat solunsalpaajien haittavaikutukset. Mitä nopeammin uusiutuvasta kudoksesta kyse sitä selvempiä ovat haittavaikutukset. Tällaisia kudoksia ovat mm. hiukset, limakalvot, verta muodostava luuydin ja immuunipuolustuksen solut.

Solunsalpaajien yleisimpiä haittavaikutuksia ovatkin:

• Hiusten lähtö
• Suun oireet
• Vatsan oireet
• Anemia
• Infektioherkkyys

Solunsalpaajien suorat vaikutukset hermostoon voivat aiheuttaa haittavaikutuksena väsymystä, pahoinvointia, ihon kihelmöintiä ja tunnottomuutta. Lisäksi jotkut solunsalpaajalääkkeet voivat altistaa maksa- tai munuaisvaurioille. Sen vuoksi solunsalpaajahoidon aikana on syytä välttää alkoholin, luontaistuotteiden ja tiettyjen lääkkeiden yhteiskäyttöä. Lääkärisi käy läpi mahdolliset yhteisvaikutukset käyttämiesi lääkkeiden osalta. Sinun on hyvä kertoa käyttämistäsi luontaistuotteista ja kertoa, jos suunnittelet niiden käyttöä syöpälääkehoitojen aikana. Myös tupakointi heikentää solunsalpaajien tehoa. On tärkeää, että tuot esiin kokemasi hoidon haittavaikutukset, koska niitä voidaan lievittää tai jopa ehkäistä erilaisin tukilääkityksin.

Lue lisää:

• Syöpälääkehoito 
• Kaikki syövästä: Solunsalpaajat eli sytostaatit

Syöpä voi joskus olla todettaessa jo etäpesäkkeitä lähettänyt tai uusiutuu myöhemmässä vaiheessa. Syöpä on parantumattomassa vaiheessa tunkeutunut paikallisesti sellaisiin elimiin, josta sitä ei voida poistaa, tai se on lähettänyt imu- tai verisuonten välityksellä etäpesäkkeitä useampiin elimiin. Tällaisessa tilanteessa hoitojen tavoite on helpottaa syövästä johtuvia oireita ja hidastaa sairauden kulkua niin, että elinaikaa saadaan pidennettyä.

Hoidon suunnittelee joko syöpätautien tai urologian erikoislääkäri riippuen sairaanhoitopiiristä, jossa asut. Hoitoon vaikuttavat myös muut sairautesi ja toimintakykysi. Syövän hoito voi olla solunsalpaajahoitoa, hormonihoitoa, sädehoitoa tai näiden yhdistelmähoitoa. Hoito toteutetaan polikliinisesti päiväkäynteinä.

Hoitoneuvottelukäynnillä sinulle saatetaan ehdottaa osallistumista syövänhoitotutkimukseen.

Lue lisää:

• Syöpälääketutkimus

Säde- tai syöpälääkehoidon tehoa ja turvallisuutta arvioidaan kuvantamistutkimuksin ja verikokein. Tutkimustulosten perusteella lääkärin vastaanotolla arvioidaan, miten hoitoasi jatketaan. Kun syövän etenemistä jarruttava hoito ei enää tehoa tai hoidon aiheuttamien haittavaikutusten vuoksi hoitoasi ei enää kannata jatkaa, siirrytään oireenmukaiseen eli palliatiiviseen hoitoon. Tämä päätös tehdään yhdessä sinun kanssasi hoitoneuvottelussa, joka yleensä tapahtuu sinulle varatulla lääkärin vastaanottokäynnillä. Läheisesi ovat tervetulleita mukaan vastaanotolle.

Palliatiivinen hoito on parantumatonta tai henkeä uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä aktiivista, moniammatillista ja kokonaisvaltaista hoitoa. Oireenmukaista hoitoa annetaan sairauden vaiheesta riippumatta, joten oireiset potilaat voidaan ohjata palliatiivisen yksikön käynnille myös syöpälääkehoitojen rinnalla. Palliatiivisen hoidon merkitys korostuu, kun sairaus ei ole parannettavissa ja kun syöpälääkehoidoista luovutaan, tällöinkin ihminen voi elää palliatiivisen hoidon turvin useita kuukausia.

Palliatiivisen hoidon tarkoitus on auttaa sinua ja läheisiäsi saavuttamaan mahdollisimman hyvä elämänlaatu taudista huolimatta sekä lievittää sairaudesta johtuvia oireita ja kärsimystä. Palliatiivisessa hoidossa hyväksytään elämän rajallisuus, eikä hoidon päämäärä ole elämän pidentäminen hinnalla millä hyvänsä.

Saattohoito on palliatiivisen hoidon loppuvaihe viimeisten elinpäivien tai -viikkojen aikana. Kuolevaa ihmistä ja hänen läheisiään tuetaan ja hoidetaan yksilöllisesti parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Saattohoidossa kuolevalla ja hänen läheisillään on mahdollisuus valmistautua lähestyvään kuolemaan, ja tavoitteena on tarjota arvokas kuolema. Saattohoitoon ei kuulu kuoleman jouduttaminen aktiivisesti.

Lue lisää:

• Palliatiivinen hoito
• Palliatiivinen yksikkö Taysissa
• Palliatiivinen talo Terveyskylässä

Eturauhassyövän seurannan ensisijainen tarkoitus on varmistua syövän hoidon tehosta sekä todeta ajoissa taudin mahdolliset uusiutumat. Seurannan tärkeä tehtävä on myös tunnistaa hoidon mahdollisesti aiheuttamat haitat, jolloin niihin voidaan tarjota apua. Seurannan periaatteena on tunnistaa ongelmasi ajoissa ja tuottaa tietoa hoitosi laadusta, mutta aiheuttaa mahdollisimman vähän rasitetta sinulle ja yhteiskunnalle. Sinulla tulee olla mahdollisuus ottaa tarvittaessa yhteyttä hoitavaan tahoon, mikäli sinulla ilmenee ongelmia tai kysymyksiä seurantakontaktien välillä.

Eturauhassyövän hoidon jälkeinen seuranta riippuu annetusta hoidosta, hoidetun taudin ominaispiirteistä (taudin aggressiivisuus, levinneisyys, arvioitu uusiutumisen riski) sekä sinusta itsestäsi. Eturauhassyövän yleisimmät hoitovaihtoehdot ovat: aktiivinen seuranta (matalan riskin eturauhassyöpä) passiivinen seuranta (eturauhassyöpä potilaalla jolla perussairauksien riski on suurempi kuin syövän aiheuttama riski), lääkehoidot, parantavat eli radikaalit hoidot (leikkaus- ja sädehoito). Jokaisella hoitomuodolla on oma seurantamallinsa. Hoidon jälkeen sinulle laaditaan seurantaohjelma, joka noudattaa pääosin valmiita seurantamalleja. Seurantamalleja räätälöidään tarvittaessa tapauskohtaisesti siten, että saat tilanteeseesi nähden sopivan, yksilöidyn seurantaohjelman.

Keskeisimmät osat eturauhassyöpäpotilaan seurannassa ovat:

• Elämänlaadun seuranta, jossa käytetään apuna kyselykaavakkeita elämänlaadusta (esim 15D kysely)
• Oirekyselyt, kuten EPIC kaavake, joka kartoittaa sinun virtsaoireitasi sekä seksuaalisuuteesi liittyviä oireita
• Laboratoriokokeet (erityisesti PSA-koe).

Yleensä hoidon alussa seurantakäyntisi tapahtuvat lääkärin vastaanottokäynteinä, joita edeltää laboratoriossa käynti. Samassa yhteydessä kerätään tietoa hoidon laadusta kyselykaavakkeilla. Seurantaväli ja seurannan kesto lääkärinvastaanotoilla on tapauskohtaista. Pääsääntönä on se, että jos sinun katsotaan olevan taudistasi parantunut tai tautitilanteesi on vakaa ja elämänlaatuhaittasi vähäiset, seurantasi jatkuu etäseurantana (laboratoriokokeet ja kirjevastaukset / puhelinkontrollit) tai urologisten syöpien seurantaan perehtyneen sairaanhoitajan vastaanotolla. Enenevässä määrin eturauhassyövän seuranta pyritään järjestämään sähköisenä etäseurantana, jolloin sinuun ollaan yhteydessä internetin välityksellä ja seurantatieto voidaan kerätä sähköisesti. Internet-pohjainen seuranta mahdollistaa myös suoran yhteydenottosi sairaalaan.

Lue lisää:

• Eturauhassyövän etäseuranta leikkauksen jälkeen